On sunnuntai-ilta itäisessä Helsingissä. Metrokappelissa kokoontuva Silaperemen-seurakunta on aloittamassa jumalanpalvelustaan. Mukana salissa on satakunta henkilöä.
Varsinainen kuhina käy kuitenkin verkossa. Kun internetlähetys tilaisuudesta vyöryy verkkoon, mukana on parhaimmillaan tuhansia katsojia jopa 120 eri maasta.
Suomessa toimiva nuorekas Silaperemen (suom. muutoksen voima) on jo ilmiö venäjänkielisessä kristillisyydessä. Se on kolmen toimintavuotensa aikana noussut varsin seuratuksi yhteisöksi.
– Kovinkaan moni seurakunta Venäjällä ei tee aktiivisesti työtä internetin välityksellä, pastori Andrei Hinkonen kertoo.
Suomenvenäläisillä on paitsi vahvaa media- ja musiikkiosaamista myös selkeä kutsumus: se haluaa toimia Suomen paikallistason lisäksi koko venäjänkielisessä maailmassa. Tyyliltään Silaperemen muistuttaa nykyaikaista Hillsong-seurakuntaa.
Vahva yhteinen kulttuuri
Venäjää puhuu äidinkielenään 165 miljoonaa ihmistä. Kielen ydinalueita ovat luonnollisesti entisen Neuvostoliiton maat.
Venäläisemigrantit ovat kuitenkin muodostaneet vahvoja yhteisöjä eri maihin, etenkin Pohjois-Amerikkaan ja läntiseen Eurooppaan.
Oma kieli, kyrilliset kirjaimet ja venäläinen identiteetti yhdistää ihmisiä vahvasti. Esimerkiksi venäjän kielen murre-erot eri alueilla ovat hämmästyttävän pienet.
– Syynä on Neuvostoliitto, Andrei Hinkonen naurahtaa.
Suurvalta loi standardit, joita noudatettiin imperiumin joka kolkassa.
– Olemme todenneet esimerkiksi kazakstanilaisten ystävien kanssa, että lapsuutemme olivat aivan samanlaiset, vaikka elimme 4 000 kilometrin päässä toisistamme.
Yhdistävä identiteetti luo matalan kynnyksen venäjänkielisten toiminnalle. Mukana on ihmisiä, joilla on taustaa esimerkiksi Venäjällä, Ukrainassa ja Virossa.
Inkeriläissukuinen Hinkonen, 29, kasvoi itse vironvenäläisessä yhteisössä. Hän muutti lapsuudenperheensä kanssa Suomeen 1990-luvun lopulla.
Ortodoksisuus vaikuttaa
Suomessa asuvat venäläiset ovat perinteisesti olleet osa Suomessa toimivaa Venäjän ortodoksista kirkkoa. Venäläiskirkoissa liturgian kieli on kirkkoslaavi ja saarnakieli venäjä. Suomalaisissa ortodoksikirkoissa kielenä on suomi.
Venäläiset tunnetaan juuri hartaasta ortodoksisuudesta. Onko keskimääräinen suomenvenäläinen uskonnollisempi kuin suomalainen?
– Moni venäläinen kyllä painottaa ortodoksisuuttaan. Minut on kastettu ja kannan ristiä kaulassani, moni sanoo, Andrei Hinkonen kuvailee.
– Neuvostoliiton peruja ateismi on kuitenkin hyvin yleistä. Moni ortodoksi ei lisäksi ole välttämättä kasteen jälkeen koskaan edes käynyt kirkossa.
Metodistisella Silaperemenseurakunnalla on yhteiskristillinen luonne. Jotkut kävijöistä ovat esimerkiksi olleet aamulla messussa ortodoksikirkossa ja tulevat illaksi ylistämään Silaperemiin.
Myös politiikka puhuttaa
Seurakunnassa on huomattu, että kaikkein helpointa on tavoittaa juuri maahan tulleita uussuomalaisia. Mitä pidempään henkilö asuu Suomessa, sitä vähemmän hän luontaisesti kaipaa vanhan kotimaan kulttuurin ihmisiä.
– Osa suomenvenäläisistä ei edes halua olla tekemisissä muiden venäläisten kanssa.
Venäläiset rakastavat puhua yhteiskunnallisista asioista, ja keskusteluja käydään myös seurakunnassa.
Vaikka moni kannattaa Venäjän nykyhallintoa ja presidentti Vladimir Putinia, arki lännessä lientää näkemyksiä. Myös usko yhdistää, eikä esimerkiksi Ukrainan tilanteesta eri tavoin ajattelevilla ole Hinkosen mukaan vaikeuksia tehdä yhteistyötä.
Työkenttää riittää
Suomessa asuu työkomennusta maassa hoitavat mukaan lukien jopa 200 000 venäjänkielistä henkilöä.
– Seurakuntia on vain muutama. Evankeliumia julistetaan aivan liian vähän, Andrei Hinkonen sanoo.
Pastorit kokoontuvat säännöllisesti yhteen. Yhteishenki on hyvä ja rukoustilaisuuksissa jaetaan näkyä evankeliumin leviämisestä.
– Meillä on vahva näky siitä, että eri maissa asuvien venäläisten parissa syntyy herätys.
Silaperemen pyrkii tavoittamaan Suomessa nuoria ja nuoria aikuisia. Uskoon tulleita on kolmen vuoden aikana ollut jo kymmeniä. Kontaktit syntyvät yksi kerrallaan.
Seurakunnan tavoitteena on aloittaa jossakin vaiheessa myös suomenkielinen toiminta.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...