Uusia seurakuntia Helluntaikirkkoon

Seurakunnan toimintarakenteen juridista muutosta on käsitelty avoimesti ja seurakuntalaisten näkemyksiä kuunnellen. Kuva Raahen helluntaiseurakunnasta. Kuva: Olavi Alatalo

Suomen Helluntaikirkko (SHK) elää 15-vuotisen toimintahistoriansa voimakkainta laajentumisen vaihetta. Yhdyskunnan perustamisen jälkeen sen kasvu alkoi hiipua, kun järjestäytymisen muodosta tuli herätysliikettä jakanut kiistakysymys. Viime vuosien sopuisasta ilmapiiristä huolimatta Helluntaikirkon jäseneksi on 2010-luvulla liittynyt vuosittain vain muutamia uusia seurakuntia.

Syksyllä 2016 tilanne muuttui. Helluntaikirkon toiminnanjohtajaa on pyydetty sen jälkeen vierailulle noin 40 helluntaiseurakuntaan eri puolille maata ja SHK:n hallitus on saanut käsiteltäväkseen runsaasti uusia jäsenhakemuksia. Kuluneen vuoden aikana helluntailiikkeessä on perustettu 17 uutta yhdyskuntaseurakuntaa.

Seurakuntien rekisteröitymisprosesseja on vauhdittanut Poliisihallituksen tiukka kanta rahankeräys- ja kokoontumislain tulkintaan. Sen mukaan yhdistyspohjalla toimivat seurakunnat tarvitsevat kolehdin keräämiseen erillisen rahankeräysluvan tai niiden tulee siirtyä toimimaan uskonnollisen yhdyskunnan alla.

”Asioista käytiin seikkaperäistä keskustelua”

Helluntaiseurakunnilla on meneillään kahdenlaisia hallinnollisia muutosprosesseja: Osa niistä on päättänyt perustaa Helluntaikirkkoon kuuluvan yhdyskuntaseurakunnan. Osa siirtää sen kautta hoidettavaksi myös kaiken hallinnollisen toiminnan, kuten seurakunnan työsuhteet, työnantajavelvoitteet sekä taloudelliset varat ja vastuut, joita on perinteisesti hoidettu ry-pohjalla.

Yhdyskuntaseurakunnan perustamisesta ovat tänä vuonna päättäneet muun muassa Isonkyrön, Imatran, Jämsän, Rautavaaran, Seinäjoen, Kälviän, Raahen, Siilinjärven, Myyrmäen ja Lappeenrannan helluntaiseurakunnat. Viimeisimpänä päätöksen teki viime viikolla Kotkan helluntaiseurakunta.

Kälviän Siion ry:n hallituksen puheenjohtaja Eero Ranta-Ylitalo kuvaa oman kotiseurakuntansa prosessia, joka on tyypillinen monille muillekin:

– Yhdistyksen ylimääräinen kokous teki 1.10. yksimielisen päätöksen yhdyskuntaseurakunnan perustamisesta ja Helluntaikirkkoon liittymisestä. Myöhemmin yhdistyksen kokous päättää yhdistyksen toiminnan ja varojen siirtämisestä uudelle yhdysseurakunnalle. Alustavien suunnitelmien mukaan siirtoajankohta olisi keväällä 2018.

Useissa seurakunnissa päätöstä on kypsytelty jo pitkään, ja siksi ratkaisu juridisen toimintarakenteen muuttamisesta on sujunut varsin yksituumaisesti. Näin myös Kälviällä.

– Itse prosessi kesti reilun vuoden. Sen aikana pidettiin kaksi ylimääräistä yhdistyksen kokousta ja useita seurakuntainfoja. Lisäksi seurakuntalaisille jaettiin esitemateriaalia. Hallitus ja vanhimmisto valmistelivat asiaa monissa kokouksissa ja konsultoivat useita asiantuntijoita. Asioista käytiin vilkasta ja seikkaperäistä keskustelua. Prosessin edetessä hallituksen ja vanhimmiston kanta selkiytyi yksimieliseksi esitykseksi perustaa yhdyskuntaseurakunta, Eero Ranta-Ylitalo taustoittaa.

Myös Rautavaaralla päätös syntyi avoimen keskustelun ja harkinnan jälkeen.

– Päätös yhdyskuntaseurakunnan perustamisesta oli yksimielinen. Muistakaan asioista ei ole tarvinnut äänestää, kertoo Rautavaaran helluntaiseurakunnan pastori Ilkka Roininen.

Toimintarakenteen muutoksesta myös äänestyksiä

Keuruun, Turun ja Kuopion helluntaiseurakunnat, jotka ovat kuuluneet monia vuosia Helluntaikirkkoon, päättivät tänä syksynä siirtää myös kaiken toimintansa juridisesti ja taloushallinnollisesti yhdistykseltä yhdyskuntaseurakunnalle. Yhdistyslain mukaan tällainen päätös edellyttää vähintään kolmen neljäsosan enemmistöä.

Kuopiossa päätös tehtiin yksimielisesti, Turussa ja Keuruulla ratkaisusta jouduttiin äänestämään.

– Keuruulla yhdistyksen ylimääräinen kokous päätti syyskuussa purkaa yhdistyksen ja siirtää sen varat ja vastuut rekisteröidylle Suomen Helluntaikirkkoon kuuluvalle helluntaiseurakunnalle. Asiasta käytiin hyvä keskustelu, ja sen jälkeen siitä äänestettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Äänistä 84 prosenttia oli siirtoesityksen puolesta, yhdistyksen hallituksen ja seurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Martti Pohjoisvirta kertoo.

Keuruulla siirto toteutuu vuoden 2018 alussa.

Myös Turun helluntaiseurakunnassa juridisen toimintarakenteen muutoksesta äänestettiin. Tulos oli 86 prosenttia puolesta ja 14 vastaan. Kuopiossa yhdistyksen kokouksessa tehtiin hallituksen esitykselle vastaehdotus, joka ei kuitenkaan saanut kannatusta.

”Muutosten läpivieminen johtajuuden testi”

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sami Pakkala Seinäjoen helluntaiseurakunnasta katsoo, että yhdistysrakenteen aika seurakunnissa on nyt ohi.

– Virallisen aseman saaminen uskonnonvapauslain alla on monille helluntailaisille myös periaatteellisesti tärkeä asia, hän lisää.

Ilkka Roinisen mukaan muutoksen läpivieminen on johtajuuden, paimenuuden ja hengellisen mielenlaadun testi. Hän korostaakin aktiivisen tiedottamisen ja paineettoman ilmapiirin luomista päätöksenteossa.

– Toisaalta on tarpeen – väittelyyn lankeamatta – käsitellä myös asiaan liittyviä seurakuntalaisten pelkoja, olkoot ne sitten aiheellisia tai aiheettomia, hän lisää.

Roininen kertoo iloitsevansa Helluntaikirkon johtajan Mika Yrjölän selkeästä lausunnosta heti valintansa jälkeen:

– Hän sanoi, että Helluntaikirkko ei määrää, millaisiksi seurakuntien on tultava, vaan seurakunnat määrittelevät sen, millaisen Helluntaikirkon ne haluavat.

Leevi Launonen