Uusi kummiohjelma Intiaan

Suomalaiset voivat ryhtyä kummeina kohentamaan tämänkaltaisten slummilasten elämää. Hankkeen päätavoite on saada heidät koulutielle, mutta yleensä kummien avusta hyötyy koko yhteisö. Kuva: Fida
Suomalaiset voivat ryhtyä kummeina kohentamaan tämänkaltaisten slummilasten elämää. Hankkeen päätavoite on saada heidät koulutielle, mutta yleensä kummien avusta hyötyy koko yhteisö. Kuva: Fida

”Meillä on hyvät tosi-tv-nä­kymät ker­rostaloasun­tomme ikku­nasta. Yhteen suuntaan näemme yksityisen ”lajittelukeskuksen”, kun yksi perhe kerää kaikenlaista romua ja myy sitä edelleen. Kaup­patavara lajitellaan: muovipullot, pahvit, lasiesineet, muovisäkit, rautaromu… Tämän perheen lap­set ovat ahkerasti mukana työs­sä, joten he eivät kaikki käy kou­lua nuoresta iästään huolimatta, kertoo Udaipurin kummiprojektia Fidan puolesta koordinoiva Rai­ja Harri.

 

Samasta ikkunasta näkyy, mi­ten ihmiset pyykkäävät kadun var­rella ja peseytyvät katottomissa ja ovettomissa kopeissa.

 

– Vähän matkan päässä asuvat varakkaammat kaikkine palvelijoi­neen, Harri kuvaa Intialle tyypillis­tä elintasojen kontrastia.

 

Raija ja Kari Harri asettuivat Udaipuriin muutama kuukau­si sitten. Tuolloin Fidan kumppanikirkko, Filadelfia Fellowship of Churches, oli jo useamman vuoden tehnyt sosiaalista työtä saavutta­mattomien kalbeliya- ja lohar-ro­manien parissa. Myös kummiprojekti oli polkaistu käyntiin pilotti­hankkeena viime vuoden alussa.

 

Kummihankkeen kautta halu­taan parantaa romaniperheiden elinoloja ja saada heidän lapsensa ja ennen muuta tyttärensä koulun­penkille liian varhaisen äitiyden si­jaan. Samalla perheitä on aikomus valistaa lapsiavioliittojen haitoista ja lasten oikeuksista.

 

 

Yhteiskunnan pohjasakkaa

Länsi-intialaisessa Rajasthanin osavaltiossa elää useita romanihei­moja. Fidan kummiohjelma koh­distuu lohari- ja kalbeliya-roma­neihin, joita osavaltiossa on jon­kin tiedon mukaan yhteensä jopa 500 000.

 

Romanit kuuluvat syrjittyyn ala­kastiin. Esimerkiksi kalbeliyat kö­köttävät kastijärjestelmän alim­malla portaalla. He ovat monesti asunnottomia, kantavat rikollisen leimaa, ja heidän tulonsa tulevat romun ja roskan myynnistä. Ai­emmin kalbeliyat olivat kiertäviä esiintyjiä, tanssijoita ja käärmeen­lumoojia, mutta yhteiskunnan muututtua kukaan ei enää käytä näitä palveluja.

 

Fidan aluepäällikkö Jukka Ta­sasen mukaan romanien kurjuu­den kierre alkaa jo lapsuudessa.

 

– Näiltä lapsilta puuttuvat rooli­mallit, joiden ansioista he osaisivat haaveilla paremmasta elämästä. Vanhemmat eivät pidä koulutus­ta arvossa, ja hyvin monelle myös pienet koulumaksut ovat este, jo­ten ilman apua lasten tulevaisuus näyttää melko synkältä.

 

 

Koulutus nostaa kuopasta

Fidan ja sen kumppanikirkon kummiohjelmaan on aluksi otet­tu noin 150 perhettä kuudesta eri slummiyhteisöstä. Kaikkiaan työn vaikutukset ulottuvat jopa yli 5 000 asukkaan elämään.

 

Raija Harri haaveilee siitä, että kummiprojekti auttaisi sekä lap­sia että aikuisia.

 

– Loharikylien naiset ovat käy­tännössä kaikki lukutaidottomia. Kunpa tätä traditiota saisi muu­tettua, hän huokaa.

 

Harrin mukaan projektissa työskentelevät kumppanikirkon edustajat pyrkivät kohentamaan ennen muuta lasten koulutusta.

 

– Työntekijät kannustavat per­heitä kouluttamaan lapsiaan. Sa­malla lapsille pidetään säännöl­listä kerhotoimintaa, jossa he op­pivat terveyskasvatusta käsien ja hampaiden pesusta lähtien. Heil­le opetetaan myös lukutaitoa.

 

Siinä sivussa, toistaiseksi hyvin pienellä liekillä, myös naisille on koetettu viritellä lukutaitoluokkia ja ompelukoulutusta. Kaikki kehi­tys onkin tervetullutta, sillä Uda­ipurin slummeissa jo perusasi­at repsottavat pahasti: puhtaasta juomavedestä on pulaa, puutteelliset käymäläolot aiheuttavat sai­rauksia ja lasten aliravitsemus on tavallista. Juuri siksi kummilap­siohjelma tarjoaa koulutuksen li­säksi lapsille terveydenhoitoa ja puhtauskasvatusta.

 

 

Toimelias kumppanikirkko

Eräs muukin asia loistaa slum­meissa poissaolollaan, nimittäin kristinusko.

 

– Udaipurin romaniväestössä ei ole yhtään kristittyä, Raija Har­ri sanoo.

 

Filadelfia-kirkkokunta on pe­rustanut viime vuosina paljon seurakuntia Pohjois-Intiaan ja erikoistunut saavuttamattomien kansanryhmien tavoittamiseen. Kirkkokunnan vahvasta diakonia­työstä kertoo muun muassa oma sairaala, jossa koulutetaan kyläterveystyöntekijöitä. Filadelfia-kirkkokunta on vahva kumppani, jonka kanssa Fida pystyy vaikut­tamaan tehokkaasti kummiohjel­massa olevien perheiden hyvin­vointiin.

 

Uudessa kummiprojektissa on tällä hetkellä 190 lasta, joista 104 on vielä kummia vailla.

 

 

Ruut Ahonen




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja