”Meillä on hyvät tosi-tv-näkymät kerrostaloasuntomme ikkunasta. Yhteen suuntaan näemme yksityisen ”lajittelukeskuksen”, kun yksi perhe kerää kaikenlaista romua ja myy sitä edelleen. Kauppatavara lajitellaan: muovipullot, pahvit, lasiesineet, muovisäkit, rautaromu… Tämän perheen lapset ovat ahkerasti mukana työssä, joten he eivät kaikki käy koulua nuoresta iästään huolimatta, kertoo Udaipurin kummiprojektia Fidan puolesta koordinoiva Raija Harri.
Samasta ikkunasta näkyy, miten ihmiset pyykkäävät kadun varrella ja peseytyvät katottomissa ja ovettomissa kopeissa.
– Vähän matkan päässä asuvat varakkaammat kaikkine palvelijoineen, Harri kuvaa Intialle tyypillistä elintasojen kontrastia.
Raija ja Kari Harri asettuivat Udaipuriin muutama kuukausi sitten. Tuolloin Fidan kumppanikirkko, Filadelfia Fellowship of Churches, oli jo useamman vuoden tehnyt sosiaalista työtä saavuttamattomien kalbeliya- ja lohar-romanien parissa. Myös kummiprojekti oli polkaistu käyntiin pilottihankkeena viime vuoden alussa.
Kummihankkeen kautta halutaan parantaa romaniperheiden elinoloja ja saada heidän lapsensa ja ennen muuta tyttärensä koulunpenkille liian varhaisen äitiyden sijaan. Samalla perheitä on aikomus valistaa lapsiavioliittojen haitoista ja lasten oikeuksista.
Länsi-intialaisessa Rajasthanin osavaltiossa elää useita romaniheimoja. Fidan kummiohjelma kohdistuu lohari- ja kalbeliya-romaneihin, joita osavaltiossa on jonkin tiedon mukaan yhteensä jopa 500 000.
Romanit kuuluvat syrjittyyn alakastiin. Esimerkiksi kalbeliyat kököttävät kastijärjestelmän alimmalla portaalla. He ovat monesti asunnottomia, kantavat rikollisen leimaa, ja heidän tulonsa tulevat romun ja roskan myynnistä. Aiemmin kalbeliyat olivat kiertäviä esiintyjiä, tanssijoita ja käärmeenlumoojia, mutta yhteiskunnan muututtua kukaan ei enää käytä näitä palveluja.
Fidan aluepäällikkö Jukka Tasasen mukaan romanien kurjuuden kierre alkaa jo lapsuudessa.
– Näiltä lapsilta puuttuvat roolimallit, joiden ansioista he osaisivat haaveilla paremmasta elämästä. Vanhemmat eivät pidä koulutusta arvossa, ja hyvin monelle myös pienet koulumaksut ovat este, joten ilman apua lasten tulevaisuus näyttää melko synkältä.
Fidan ja sen kumppanikirkon kummiohjelmaan on aluksi otettu noin 150 perhettä kuudesta eri slummiyhteisöstä. Kaikkiaan työn vaikutukset ulottuvat jopa yli 5 000 asukkaan elämään.
Raija Harri haaveilee siitä, että kummiprojekti auttaisi sekä lapsia että aikuisia.
– Loharikylien naiset ovat käytännössä kaikki lukutaidottomia. Kunpa tätä traditiota saisi muutettua, hän huokaa.
Harrin mukaan projektissa työskentelevät kumppanikirkon edustajat pyrkivät kohentamaan ennen muuta lasten koulutusta.
– Työntekijät kannustavat perheitä kouluttamaan lapsiaan. Samalla lapsille pidetään säännöllistä kerhotoimintaa, jossa he oppivat terveyskasvatusta käsien ja hampaiden pesusta lähtien. Heille opetetaan myös lukutaitoa.
Siinä sivussa, toistaiseksi hyvin pienellä liekillä, myös naisille on koetettu viritellä lukutaitoluokkia ja ompelukoulutusta. Kaikki kehitys onkin tervetullutta, sillä Udaipurin slummeissa jo perusasiat repsottavat pahasti: puhtaasta juomavedestä on pulaa, puutteelliset käymäläolot aiheuttavat sairauksia ja lasten aliravitsemus on tavallista. Juuri siksi kummilapsiohjelma tarjoaa koulutuksen lisäksi lapsille terveydenhoitoa ja puhtauskasvatusta.
Eräs muukin asia loistaa slummeissa poissaolollaan, nimittäin kristinusko.
– Udaipurin romaniväestössä ei ole yhtään kristittyä, Raija Harri sanoo.
Filadelfia-kirkkokunta on perustanut viime vuosina paljon seurakuntia Pohjois-Intiaan ja erikoistunut saavuttamattomien kansanryhmien tavoittamiseen. Kirkkokunnan vahvasta diakoniatyöstä kertoo muun muassa oma sairaala, jossa koulutetaan kyläterveystyöntekijöitä. Filadelfia-kirkkokunta on vahva kumppani, jonka kanssa Fida pystyy vaikuttamaan tehokkaasti kummiohjelmassa olevien perheiden hyvinvointiin.
Uudessa kummiprojektissa on tällä hetkellä 190 lasta, joista 104 on vielä kummia vailla.
Ruut Ahonen