Uskovienkin someviestinnässä toivomisen varaa

Vakaumuksellisiin asioihin liittyvät keskustelut herättävät ihmisissä helposti tunteita. Somessa oman näkemyksen esittämiseen vaaditaan erityistä taitoa, sillä viestit eivät saa tuekseen toisen ymmärtämistä helpottavaa sanatonta viestintää
Vakaumuksellisiin asioihin liittyvät keskustelut herättävät ihmisissä helposti tunteita. Somessa oman näkemyksen esittämiseen vaaditaan erityistä taitoa, sillä viestit eivät saa tuekseen toisen ymmärtämistä helpottavaa sanatonta viestintää
Ennen oman mielipiteen saaminen julkisuuteen vaati kirjeen lähettämistä lehden keskustelupalstalle. Nyt kantansa voi kertoa sosiaalisessa mediassa heti vaikka koko maailmalle.

Somessa keskustelu käykin vilkkaana – ja kirjavana. Kynnys ilmaista mielipide on matala, ”mututuntumaan” perustuvista näkemyksistä tulee helposti ”tietoa”, ja oman laitteen ääressä postausten julkisuus saattaa unohtua.

Erityisen haitalliseksi tämä muuttuu, kun toisia henkilöitä arvioidaan harkitsematta, vaistonvaraisesti ja omien mieltymysten pohjalta.

Väärien todistusten antaminen toisista on somessa yleismaailmallinen ongelma, mutta myöskään suomalaisissa hengellisissä piireissä ilmiö ei ole vieras. Esimerkiksi muutama viikko sitten Aikamedia sulki uutuuskirjansa sisällöistä käytävää keskustelua varten luodun Koetelkaa kaikki -Facebook-ryhmän.

– Räikeiden ylilyöntien määrä oli kasvussa, eikä meillä valitettavasti ollut riittäviä resursseja palstan jatkuvaan moderointiin, kertoo markkinointi- ja tuotantoassistentti Kirsi Cultrera.

Rakentava alku

Cultrera korostaa, että hyväkin somevuorovaikutus elää vastakkaisista näkemyksistä, joten Facebook-ryhmän keskustelun sulkemisessa ei ollut kyse jännitteiden hyssyttelystä. Haasteeksi nousi nimenomaan toisten parjaaminen.

– Muun muassa tunnettuja saarnaajia leimattiin harhaoppisiksi ilman päteviä perusteluja. Nähdäkseni kommentit liittyivät osin vain siihen, että jonkun persoona tai esiintymistyyli ei miellyttänyt, Cultrera arvioi.

Ryhmän alkukeskustelut sujuivat rakentavasti, kunnes RV:n uutisoitua ryhmästä siihen tuli nopeasti lisää väkeä ja sävyt kovenivat. Määrällisesti henkilöiden parjaamista ei ollut kovin paljon, mutta lopulta viestintä äityi sellaiseksi, että keskustelu päätettiin lakkauttaa. Kärkevimmillään toisia keskustelijoita haukuttiin ”saatanan kätyreiksi”.

Vaikka tällä kertaa rakentava vuoropuhelu hengellisistä virtauksista ei onnistunut, Cultrera uskoo, että taitavat viestijät voivat keskustella kiivaastikin vaikeista asioista hyvässä hengessä.

– Ongelmia tulee, kun ihmiset jumiutuvat omaan mielipiteeseensä kykenemättä ottamaan vastaan kritiikkiä ja lopulta suuttuessaan menevät henkilökohtaisuuksiin.

Väärille urille päädytään usein myös silloin, kun ihmiset asettuvat leimatun puolelle ja ojentavat arvostelijaa samoilla arveluttavilla keinoilla.

– Näissä tilanteissa olisi viisainta jättää asiattomat kommentit huomiotta ja sivuuttaa koko huono keskustelun aloitus, Cultrera uskoo.

“Somesta kannattaisi opettaa”

Helluntaiherätyksen neuvoa-antavien vanhinten puheenjohtajan Kauko Vehniäisen mielestä uudenlainen nopea ja avoin viestintä on selkeä haaste myös uskoville ja aiheesta kannattaisi opettaa seurakunnissa.

– Ylipäätään voi miettiä, mikä merkitys sanoilla ja teksteillä on. Kuten vanha vertauskuva sanoo: jos höyhentyynyn sisällön pudistelee tuuleen, on aika vaikea koota höyheniä takaisin.

Vehniäinen arvioi, että ajan henki tempaa huomaamatta uskovatkin mukaansa ja nettiin kirjoitellaan ajattelematta seurauksia.

– Kuitenkin jos on käyttänyt väärin somea, yleensä se tulee ihmistä vastaan. Sitä, mitä kylvää, myös niittää.

Oikeassa hengessä annettu opetus hyödyttäisi hänen mukaansa uskovia.

– Ei niin, että lakia saarnataan pöntöstä, vaan että tuodaan julki, mitä hyvillä sanoilla ja puheilla saa aikaan.

Hän itse on hiljattain valmistellut saarnaa ajatusmaailmasta. Aihe liittyy läheisesti myös somekirjoitteluun.

– Jos ajatusmaailma on pyhitetty ja otettu Jumalan tahdon alaiseen käyttöön, se on suuri siunaus, hän uskoo.

Vehniäinen toteaa, että Jumalalla on hyvät ajatukset ihmistä kohtaan ja hänen lapsinaan meilläkin pitäisi olla armon ja anteeksiantamuksen ajatukset, sosiaalisessa mediassakin.

Kirsi Cultrera toivottaa tervetulleeksi idean opettaa somesta seurakunnassa.

– Mielestäni siitä opetettaessa olisi tärkeää painottaa toisen ihmisen kunnioittamista ja hänen koskemattomuutensa vaalimista ihan samoin kuin ruudun ulkopuolella arkielämässäkin. Pitäisi myös muistaa, että kaikki somessa sanottu ei ole totta.

Kauko Vehniäinen tarkentaa, ettei pelkkä tietopuolinen opetus auta ihmisiä, vaan toivoo terveitä ja rohkeita kannanottoja, joissa on lujuus, rakkaus ja Pyhän Hengen johdatus mukana.

– Uskon, että tässä on vaikutus, joka pysäyttää ihmiset ajattelemaan. Luottaisin edelleen siihen.

Kehittyvä viestintämuoto?

Helsingin nettipoliisin ylikonstaapeli Marko Forss sanoo Uuden Suomen blogissaan, että suurin osa kansalaisista käyttäytyy somessa asiallisesti. Sama näyttäisi olevan uskovien postaajien laita. Häiritsevään kirjoitteluun sortuu lopulta vain pieni joskin äänekäs osa, ja heissäkin voi olla niitä, joiden omat ongelmat tekevät viestinnästä hallitsematonta. Harmillisinta on, jos tämä pieni siivu pääsee tappamaan hyvän keskustelun.

Eri asiantuntijat ovat toiveikkaita, että somekeskustelun taso voi parantua ajan kanssa, kun pikaviestinten julkiseen käyttöön harjaannutaan. Kirsi Cultrerakin haluaa uskoa, että ihmisten sometaidot kehittyvät pikku hiljaa.

– Ehkäpä vielä joskus tulevaisuudessa päästään tilanteeseen, jossa kunnioittava keskustelu on mahdollista myös ilman valvontaa ja sensurointia, hän toivoo.


Ruut Ahonen

Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan