Uskovienkin someviestinnässä toivomisen varaa

Ennen oman mielipiteen saaminen julkisuuteen vaati kirjeen lähettämistä lehden keskustelupalstalle. Nyt kantansa voi kertoa sosiaalisessa mediassa heti vaikka koko maailmalle.

Somessa keskustelu käykin vilkkaana – ja kirjavana. Kynnys ilmaista mielipide on matala, ”mututuntumaan” perustuvista näkemyksistä tulee helposti ”tietoa”, ja oman laitteen ääressä postausten julkisuus saattaa unohtua.

Erityisen haitalliseksi tämä muuttuu, kun toisia henkilöitä arvioidaan harkitsematta, vaistonvaraisesti ja omien mieltymysten pohjalta.

Väärien todistusten antaminen toisista on somessa yleismaailmallinen ongelma, mutta myöskään suomalaisissa hengellisissä piireissä ilmiö ei ole vieras. Esimerkiksi muutama viikko sitten Aikamedia sulki uutuuskirjansa sisällöistä käytävää keskustelua varten luodun Koetelkaa kaikki -Facebook-ryhmän.

– Räikeiden ylilyöntien määrä oli kasvussa, eikä meillä valitettavasti ollut riittäviä resursseja palstan jatkuvaan moderointiin, kertoo markkinointi- ja tuotantoassistentti Kirsi Cultrera.

Rakentava alku

Cultrera korostaa, että hyväkin somevuorovaikutus elää vastakkaisista näkemyksistä, joten Facebook-ryhmän keskustelun sulkemisessa ei ollut kyse jännitteiden hyssyttelystä. Haasteeksi nousi nimenomaan toisten parjaaminen.

– Muun muassa tunnettuja saarnaajia leimattiin harhaoppisiksi ilman päteviä perusteluja. Nähdäkseni kommentit liittyivät osin vain siihen, että jonkun persoona tai esiintymistyyli ei miellyttänyt, Cultrera arvioi.

Ryhmän alkukeskustelut sujuivat rakentavasti, kunnes RV:n uutisoitua ryhmästä siihen tuli nopeasti lisää väkeä ja sävyt kovenivat. Määrällisesti henkilöiden parjaamista ei ollut kovin paljon, mutta lopulta viestintä äityi sellaiseksi, että keskustelu päätettiin lakkauttaa. Kärkevimmillään toisia keskustelijoita haukuttiin ”saatanan kätyreiksi”.

Vaikka tällä kertaa rakentava vuoropuhelu hengellisistä virtauksista ei onnistunut, Cultrera uskoo, että taitavat viestijät voivat keskustella kiivaastikin vaikeista asioista hyvässä hengessä.

– Ongelmia tulee, kun ihmiset jumiutuvat omaan mielipiteeseensä kykenemättä ottamaan vastaan kritiikkiä ja lopulta suuttuessaan menevät henkilökohtaisuuksiin.

Väärille urille päädytään usein myös silloin, kun ihmiset asettuvat leimatun puolelle ja ojentavat arvostelijaa samoilla arveluttavilla keinoilla.

– Näissä tilanteissa olisi viisainta jättää asiattomat kommentit huomiotta ja sivuuttaa koko huono keskustelun aloitus, Cultrera uskoo.

“Somesta kannattaisi opettaa”

Helluntaiherätyksen neuvoa-antavien vanhinten puheenjohtajan Kauko Vehniäisen mielestä uudenlainen nopea ja avoin viestintä on selkeä haaste myös uskoville ja aiheesta kannattaisi opettaa seurakunnissa.

– Ylipäätään voi miettiä, mikä merkitys sanoilla ja teksteillä on. Kuten vanha vertauskuva sanoo: jos höyhentyynyn sisällön pudistelee tuuleen, on aika vaikea koota höyheniä takaisin.

Vehniäinen arvioi, että ajan henki tempaa huomaamatta uskovatkin mukaansa ja nettiin kirjoitellaan ajattelematta seurauksia.

– Kuitenkin jos on käyttänyt väärin somea, yleensä se tulee ihmistä vastaan. Sitä, mitä kylvää, myös niittää.

Oikeassa hengessä annettu opetus hyödyttäisi hänen mukaansa uskovia.

– Ei niin, että lakia saarnataan pöntöstä, vaan että tuodaan julki, mitä hyvillä sanoilla ja puheilla saa aikaan.

Hän itse on hiljattain valmistellut saarnaa ajatusmaailmasta. Aihe liittyy läheisesti myös somekirjoitteluun.

– Jos ajatusmaailma on pyhitetty ja otettu Jumalan tahdon alaiseen käyttöön, se on suuri siunaus, hän uskoo.

Vehniäinen toteaa, että Jumalalla on hyvät ajatukset ihmistä kohtaan ja hänen lapsinaan meilläkin pitäisi olla armon ja anteeksiantamuksen ajatukset, sosiaalisessa mediassakin.

Kirsi Cultrera toivottaa tervetulleeksi idean opettaa somesta seurakunnassa.

– Mielestäni siitä opetettaessa olisi tärkeää painottaa toisen ihmisen kunnioittamista ja hänen koskemattomuutensa vaalimista ihan samoin kuin ruudun ulkopuolella arkielämässäkin. Pitäisi myös muistaa, että kaikki somessa sanottu ei ole totta.

Kauko Vehniäinen tarkentaa, ettei pelkkä tietopuolinen opetus auta ihmisiä, vaan toivoo terveitä ja rohkeita kannanottoja, joissa on lujuus, rakkaus ja Pyhän Hengen johdatus mukana.

– Uskon, että tässä on vaikutus, joka pysäyttää ihmiset ajattelemaan. Luottaisin edelleen siihen.

Kehittyvä viestintämuoto?

Helsingin nettipoliisin ylikonstaapeli Marko Forss sanoo Uuden Suomen blogissaan, että suurin osa kansalaisista käyttäytyy somessa asiallisesti. Sama näyttäisi olevan uskovien postaajien laita. Häiritsevään kirjoitteluun sortuu lopulta vain pieni joskin äänekäs osa, ja heissäkin voi olla niitä, joiden omat ongelmat tekevät viestinnästä hallitsematonta. Harmillisinta on, jos tämä pieni siivu pääsee tappamaan hyvän keskustelun.

Eri asiantuntijat ovat toiveikkaita, että somekeskustelun taso voi parantua ajan kanssa, kun pikaviestinten julkiseen käyttöön harjaannutaan. Kirsi Cultrerakin haluaa uskoa, että ihmisten sometaidot kehittyvät pikku hiljaa.

– Ehkäpä vielä joskus tulevaisuudessa päästään tilanteeseen, jossa kunnioittava keskustelu on mahdollista myös ilman valvontaa ja sensurointia, hän toivoo.


Ruut Ahonen