Urheilu – osa tavoittavaa työtä?

Liikunta luo matalan kynnyksen seurakunnan toimintaan. Liikkuminen armollisessa seurassa parantaa naisten kehontuntemusta ja itsetuntoa. Kuvituskuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Liikunta luo matalan kynnyksen seurakunnan toimintaan. Liikkuminen armollisessa seurassa parantaa naisten kehontuntemusta ja itsetuntoa. Kuvituskuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Liikunnanohjaaja, fysioterapeutti Sini Ahola aloitti muutama vuosi sitten sunnuntai-iltojen
jumpat ystävilleen.

– Miehet kävivät seurakunnan sählyssä. Mietin, että naisillekin voisi tehdä hyvää tavata toisiaan ja liikkua samalla, Ahola kertoo.

Jumppa-sana kuvaa Aholan vetämiä liikuntahetkiä huonosti. Ollaan kaukana takavuosien naisvoimisteluun perustuvista, tv:stä tutuista raidallisten trikoiden maailmasta. Nykyaikaisessa fitness-keskuksessa pidettävä reipas tunti tarjoaa haastetta osallistujille. Siinä on aineksia muun muassa bodypumpista ja bodycombatista, jotka ovat Aholan edustaman Less Mills -konseptin liikuntamuotoja.

Tunneilla kyykätään ahkerasti ja nyrkitkin heiluvat ilmassa. Ilta päättyy saunaan. Palautuminen ja keskustelu ovat illan parasta antia, ja viimeiset osallistujat päätyvät kotiin iltayhdeltätoista.

– Paras saamani palaute on sellainen, jossa kaverini kertoi, ettei ole koskaan pitänyt minkäänlaisesta aerobicista tai jumpasta, mutta haluaa nyt joka kerralla mukaan.

Aholan vetämä ryhmäliikunta on toistaiseksi suunnattu omille kavereille Järvenpään helluntaiseurakunnasta. Mukaan on tullut myös lisää naisia ystävien kutsumana.

Ilmapiiri ratkaisee

Etenkin luterilaisissa seurakunnissa on viime vuosina järjestetty kristillisiä ryhmäliikuntatunteja. Laajin toimintamuoto on Tampereen NNKY:n lanseeraama, Asta Lehtimäen kehittämä Gospel-lattarit, joka on myös nykyisin rekisteröity tavaramerkki.

Tunteja järjestetään tällä hetkellä 16 paikkakunnalla. Aktiivisia ohjaajia on lähes 30 ja uusia koulutetaan lisää.

– Tunnilla pääsee huoltamaan fyysistä hyvinvointiaan iloisella meiningillä, jossa liikkuminen ei tunnu pakkopullalta. Lisäksi kristillinen musiikki, rukous ja armollinen ilmapiiri hoitavat ihmisen henkisiä, hengellisiä ja sosiaalisia puolia, koordinaattori Maarit Saarela Tampereen NNKY:stä kertoo.

– Olen kokenut Gospel-lattareiden vaikuttavan positiivisesti omaan naiseuteeni ja itsetuntooni.

Miehet mukaan?

Juuri itsetunto ja kehontuntemus nousevat esiin vastaajien kommenteissa. Mielikuvissa kristityt eivät juuri aerobiccaa, saati tanssi. Onko uskovien kehontuntemus heikko?

– Ei minusta. Taso on suunnilleen sama kuin muissakin vetämissäni ryhmissä, Sini Ahola sanoo.

Kristillisen tanssin parissa vaikuttanut teologi Sirkku Hoikkala on samaa mieltä.

– Kehontuntemus on heikkoa monella muullakin kuin kristityillä. Ehkä suomalainen keskimäärin on introvertti eikä oikein ilmaise asioita fyysisesti.

– Kaikki eivät koe tällaisia tunteja omakseen, vapaus vallitkoon. Ryhmäliikuntakin kaipaisi lisää vaihtoehtoja ja myös jonkinlaista mielikuvan laajentamista.

Ryhmätunneilla käyvät ovat lähes poikkeuksetta naisia.

– Satunnainen mies silloin tällöin tulee mukaan, Maarit Saarela kuvailee.

Kyse ei ole pelkästään siitä, etteivät lattarit sopisi miehille.

– Olen mielelläni markkinoinut Gospel-lattareita nimenomaan naisille, sillä koen, että naisjoukossa naisen on turvallisempaa tutustua oman kehon ja keskivartalon liikkeeseen, jota lattareissa haetaan, Järvenpään ja Keravan luterilaisissa seurakunnissa gospel-lattareita vetävä Johanna Cox kertoo.

– Se ei usein ole meille suomalaisille lähtökohtaisesti kovin helppoa muutenkaan.

Sini Ahola ei usko, että miesten läsnäololla ryhmätunneilla olisi välttämättä vaivaannuttavaa vaikutusta.

– Kaikki tekevät omaa juttuaan. Itse pidän ryhmäläiset niin kiireisinä, ettei siinä ehdi muita vilkuilla. Ahola tosin myöntää, että lattareissa tilanne saattaa olla erilainen hienoisesti sensuellien liikeratojen vuoksi.

Osa tavoittavaa työtä

Haastateltavat uskovat, että seurakunnat voivat ryhmäliikunnalla saavuttaa niitä ihmisiä, joita ei muutoin kirkossa juuri näy.

– En tunne kaikkien tunneillani kävijöiden seurankunnallista taustaa, mutta uskon, että Gospel-lattaritunti on hyvinkin matalan kynnyksen paikka tanssin ohella myös seurakunnan toimintaan, Johanna Cox kertoo.

Gospel-lattareita on vedetty myös erityisryhmille, kuten naisvangeille. Vastaanotto on ollut hyvä.

Sirkku Hoikkala kehottaa välttämään ”linnoittautumista erilleen muusta maailmasta”.

– Seurakunta voi järjestää liikuntaa, joka puolestaan raikkaalla tavalla kutsuu ihmisiä meille.


Anssi Tiittanen

Lukijalta
51���52/2019

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan