Unkaria syytetään antisemitismistä ja pakolaispolitiikasta
Kristillisillä seurakunnilla on nykyisin Unkarissa suotuisat yhteiskunnalliset olosuhteet, sillä niillä on toiminnalleen maan valtiojohdon vahva tuki. Valtaa käyttää kahdet edelliset vaalit voittanut Fidesz-puolue, jonka puheenjohtaja Viktor Orbán toimii myös maan pääministerinä. Orbánin konservatiivinen puolue vaalii tietoisesti kristillisiä arvoja ja tukee maan kirkkokuntia.
Huhtikuussa 2011 Unkarin parlamentti hyväksyi Fidesz-puolueen enemmistön turvin perustuslakiuudistuksen, jossa korostetaan Unkarin kristillistä arvoperustaa. Perustuslaki muun muassa määrittelee avioliiton miehen ja naisen väliseksi ja julistaa ihmiselämän suojelluksi sen hedelmöityksestä lähtien. Lisäksi maan kristilliset kirkot voivat ylläpitää julkisin verovaroin rahoitettuja kouluja.
Kriittisimmin Orbánin hallituksen kristillismyönteistä politiikkaa on arvostellut romanivastainen ja antisemitistinen Jobbik-puolue.
Valtamedian kritiikin kohteena
Syksyllä 2015 Unkari nousi laajan mediahuomion kohteeksi, kun se alkoi rakentaa raja-aitaa Serbian vastaiselle rajalleen. Näin Unkari pyrki torjumaan pakolaisvirtaa, joka yritti päästä laitonta reittiä pitkin Euroopan unionin alueelle. Muun muassa Serbia, YK ja Euroopan neuvosto tuomitsivat aidan rakentamisen. Lisäksi valtamedia arvosteli kovin sanoin Unkaria äärioikeistolaisuudesta, antisemitismistä ja pakolaisiin suhtautumisesta.
Unkarin Helluntaikirkon johtaja Albert Pataky, joka on myös pääministeri Viktor Orbánin henkilökohtainen ystävä, ei niele kritiikkiä.
– Valtamedia ei välitä aina totuudenmukaista kuvaa Unkarista, koska maamme ei kulje kaikessa eurooppalaisen trendin mukaan. Unkari pitää monissa asioissa kiinni kristillis-eettisistä perinteistään, minkä Euroopan politiikot ja lehdistö leimaavat helposti syrjinnäksi, Pataky harmittelee.
Hän muistuttaa, että syksyllä 2015 viranomaiset joutuivat mahdottomaan tilanteeseen, kun tuhannet ihmiset vyöryivät Unkarin rautatie- ja bussiasemille. Myös Saksalla ja Itävallalla oli suuria vaikeuksia loputtoman pakolaisvirran tulviessa maiden rajojen yli, mutta Unkari toimi niitä tiukemmin omilla rajoillaan. Patakyn mukaan Unkari halusi vain estää EU:n sopimusten mukaisesti pakolaisvirran hallitsemattoman maahantulon.
– Tämä on luonut maastamme epäinhimilliseltä näyttävän kuvan, mutta syynä oli pakolaisten haluttomuus mennä virallisille pakolaisleireille, jossa heille olisi järjestetty kunnollinen huolenpito. Tätä media ei ottanut arvostelussaan huomioon, Pataky toteaa.
”Eurooppa tulee muuttumaan”
Eurooppaan virrannut suuri ihmismassa oli taustaltaan hyvin epäyhtenäistä joukkoa. Patakyn mukaan siihen kuului sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä, nuoria miehiä sekä aseensa jättäneitä sotilaita. Monet olivat lähteneet liikkeelle paremman aineellisen hyvinvoinnin toivossa.
– Kukaan heistä ei halunnut jäädä Serbiaan, Kroatiaan tai Unkariin, vaikka näissä maissa he olisivat voineet elää turvassa ja suhteellisen hyvinvoivina. Lähes kaikki pyrkivät Saksaan ja Skandinavian maihin. On syytä kysyä, miksi, Pataky ihmettelee.
Suurin osa tulijoista saapui maahan laittomasti. Lisäksi monet murtautuivat pakolaisleireiltä ulos ja lähtivät kulkemaan joukoittain jalkaisin kohti Saksaa halvaannuttaen näin koko autoliikenteen.
Marraskuussa tehtyjen Pariisin terrori-iskujen jälkeen Isis-järjestö kertoi, että terroristeja oli tullut maahan johdetusti pakolaismassan mukana. Patakyn mukaan monet Unkarin lakiuudistusten vastustajat eivät nähneet kytevää vaaraa eivätkä välittäneet myöskään Euroopan Unionin säännöistä.
– Ehkä Pariisi kuitenkin opettaa, Pataky sanoo koko maailmaa järkyttäneisiin terrori-iskuihin viitaten.
– Eurooppa tulee pysyvästi muuttumaan. Jo nyt Euroopassa on kaupunkeja, joissa maan omat kansalaiset eivät voi mennä tiettyihin kaupunginosiin omassa kaupungissaan. Silloin ei puhuta enää monikulttuurisuudesta vaan toisen kulttuurin vallasta oman maan sisällä.
Hyvää työtä juutalaisten ja romanien parissa
Pataky myöntää, että Unkarissa esiintyy ääri-ilmiöitä, kuten rasismia ja antisemitismiä. Seurakunnissa ne eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan saaneet jalansijaa.
– Valitettavasti maamme on tässäkin joutunut median sylkykupiksi, vaikka täällä on vähemmän esimerkiksi juutalaisiin kohdistuvaa vainoa kuin monessa muussa maassa, Pataky harmittelee.
Unkarin Helluntaikirkko tekee hyvää työtä juutalaisten ja romanien parissa. Suomalaisten lähettien Anne-Mari ja Jouni Pursiaisen aloitteesta tammikuun lopussa järjestetään Budapestissa suuri holokaustin muistopäivä, joka on Unkarissa historiallinen tapahtuma. Valtio on tehnyt toimintasuunnitelman myös romanien auttamiseksi ja luottaa kirkkokuntiin sen toteuttamisessa.
– Kun romanit tulevat uskoon, silloin kaikki alkaa muuttua. Sellaista muutosta ei voi valtio eikä pelkkä aineellinen apu saada aikaan, Pataky painottaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...