Ukrainalaisten seurakunnat kasvavat – Sotaa paenneiden keskuudessa koetaan herätystä kaikkialla Euroopassa – Seurakuntia jo 101

10.1.2024 | Petri Nurminen 

Ukrainassa käytävä sota on mullistanut miljoonien ihmisten elämän Euroopassa. Ukrainalaisten keskuudessa käynnissä oleva hengellinen herätys on aihe, josta media on uutisoinut vähemmän. Kyseessä on kuitenkin liike, joka on vaikuttaa kaikkialla, mihin on saapunut Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. 

 

Ukrainan helluntaikirkon Euroopan-työstä vastaava piispa Juri Veremi vieraili Suomessa 17.–19. marraskuuta. Hänet valittiin koordinoimaan Euroopassa tapahtuvaa hengellistä työtä vuonna 2016. Sitä ennen hän toimi Ukrainassa Ivano-Frankivskin seurakunnan pastorina yli 20 vuotta.  

Veremi on suorittanut useita tutkintoja, ja hän on kokenut ja arvostettu käytännön työntekijä Ukrainassa. Hänellä on vaimonsa Halynan kanssa viisi lasta ja yhdeksän lastenlasta. Veremi kasvoi uskovaisessa kodissa, sai Pyhän Hengen kasteen 15-vuotiaana ja on siitä lähtien julistanut Jumalan sanaa. 

 

 

       Ukrainalaisista 70 prosentilla ei ole mitään kristillistä taustaa.

 

 

Juri Veremi taustoittaa Euroopan ukrainalaisseurakuntien syntyä. Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa monet ukrainalaiset muuttivat siirtolaisiksi Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Heidän joukossaan oli myös seurakuntalaisia.  

– Juuri näissä maissa alettiin ensimmäisenä organisoida uskovien ryhmiä 2000-luvun alussa. Ensimmäinen seurakunta, joka toimii edelleen, perustettiin Madridiin vuonna 2005. Vuoteen 2016 mennessä Euroopan alueelle oli syntynyt 13 ukrainalaisseurakuntaa. 

Vuodesta 2016 tuli Euroopan-työssä käännekohta, koska silloin alueella päätettiin aloittaa järjestelmällinen palvelutyö. Varsovassa järjestetyssä kokouksessa ukrainalaisten siirtolaisseurakuntien koordinointi uskottiin piispa Juri Veremille.  

Ukrainan kansalaiset saivat vuonna 2017 oikeuden viisumivapaaseen maahantuloon EU-maihin, mistä seurasi massiivinen ukrainalaisten muuttoaalto. Samalla syntyi 25 uutta seurakuntaa, joista puolet Espanjaan. Siellä muodostettiin ensimmäistä kertaa myös Ukrainan ulkopuolella olevien seurakuntien alueellinen yhteisö.  

Vuonna 2019 perustettiin Euroopan pastorikomitea, jonka tehtäväksi tuli koordinoida ja parantaa seurakuntien yhteistyötä. Samana vuonna järjestettiin Euroopan maiden evankelisten saarnaajien foorumi Saksassa Nehemia-lähetyksen aloitteesta.  

Koronapandemian jälkeen oli tarkoitus aloittaa pastorien koulutus Institute of Leadership and Management -lähetyskoulussa. Täysimittaisen sodan alkaminen Ukrainassa helmikuussa 2022 kuitenkin siirsi tätä hanketta. Sota johti suureen ukrainalaisten pakolaisaaltoon, minkä vuoksi humanitäärisen ja hengellisen avun antaminen tuli polttavan ajankohtaiseksi.  

Tässä tilanteessa Euroopassa on syntynyt uusia ukrainalaisseurakuntia 17 maassa, niin että loppuvuodesta 2023 seurakuntien lukumäärä oli 101. Työntekijöitä näissä seurakunnissa on tällä hetkellä 170. Samanaikaisesti Ukrainassa on vuosien 2022 ja 2023 aikana perustettu 37 uutta helluntaiseurakuntaa.  

 

Marraskuun tapaaminen oli lähinnä tunnustelua ja tutustumista Suomen tilanteeseen. Piispa Veremi ilmaisi kuitenkin selkeästi halunsa tehdä yhteistyötä suomalaisten seurakuntien kanssa.  

Ukrainan helluntaikirkko näkee yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään tavoittaa maanmiehiään kaikkialla, missä heitä on. Luontevimmin se tapahtuu ukrainan kielellä, mutta se edellyttää kuitenkin yhteistyötä kunkin maan paikallisten seurakuntien kanssa. Ukrainalainen kulttuuri poikkeaa niin paljon esimerkiksi suomalaisesta, että meille näiden ihmisten ymmärtäminen ja tavoittaminen on paljon vaikeampaa. Ukrainalaistyö tarvitsee auttavien käsien lisäksi myös taloudellista tukea. 

Paikalliset seurakunnat ovat monissa maissa vastanneet tähän haasteeseen kutsumalla työyhteyteensä ukrainalaisia työntekijöitä. Pastori Ihor Vozniuk Puolasta kertoi eräässä tapaamisessa, että Puolassa on nykyään 17 ukrainalaisseurakuntaa.  

– Ne puolalaiset seurakunnat, jotka ovat kutsuneet ukrainalaisia pastoreita työyhteyteensä, ovat saaneet nähdä uusien seurakuntien syntyvän. Ne taas, jotka ilmaisivat, etteivät tarvitse ukrainalaisten apua vaan hoitavat tehtävän itse, ovat kokeneet, että ukrainalaisryhmät ovat jääneet niiden keskuudessa pieniksi, Vozniuk valottaa. 

Ukrainan helluntaiseurakunnista ulkomaille siirtyneitä jäseniä arvioidaan olevan noin 12 000. Heidän joukossaan on myös työntekijöitä. Heidän lisäkseen on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat menettäneet lähes kaiken ajallisessa elämässään. Monet ovat haavoittuneita sisäisesti ja toiset myös ulkoisesti. He miettivät elämänsä tarkoitusta ja etsivät vastauksia. Ukrainalaisista 70 % on sellaisia, joilla ei ole mitään kristillistä taustaa. Voidaan sanoa, että nyt on Ukrainan aika. Kuinka kauan se kestää, sitä emme tiedä.  

 

Euroopan ukrainalaisseurakuntien historiaan sekä sitä havainnollistavaan videoon voit tutustua tarkemmin . (Sivusto ukrainankielinen)



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan