Itäisten separatistialueiden ja Krimin seurakunnat ahtaalla
Ukrainalaiskristityt pyytävät esirukousta
Samalla kun maailmalla jännitetään Venäjän ja Ukrainan
välisen konfliktin seuraavaa käännettä, Ukrainassa pelkokerroin on vielä
korkeampi.
Maan kristillisistä toimijoista tilanteeseen on
julkisuudessa ottanut kantaa muun muassa Ukrainan Baptistiliitto, jonka mukaan
Ukrainan ja Venäjän välisen avoimen sodan uhka on suurempi kuin koskaan
aiemmin. Yhteisö pyytää muiden maiden kristittyjä rukoilemaan maan puolesta.
Ukrainan ja Venäjän välit ovat olleet tulehtuneet keväästä
2014 lähtien, jolloin Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja
venäjämieliset separatistit ottivat haltuunsa osan itäisistä Luhanskin ja
Donetskin lääneistä.
Uusin käänne tapahtui, kun venäläisjoukot valtasivat kolme
Ukrainan merivoimien alusta 25. marraskuuta Krimin itärannikolla.
Ruotsin helluntailiikkeen Euraasian työn johtaja, Avainmedian
hallituksen asiantuntijajäsen Rauli Lehtonen jakaa ukrainalaisten
huolen.
– Pelkään, että tilanne voi eskaloitua tästä vielä pahemmaksi.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko on yrittänyt saada yhteyttä
presidentti Putiniin, mutta tämä on kieltäytynyt keskusteluista.
Tulkitsen sitä niin, että uusin konflikti on Venäjän provosoima ja että
taustalla on pidemmälle ulottuva suunnitelma. Toivon, että olen väärässä.
Uusi pakolaiskriisi?
Lehtosen mukaan Ukrainassa on koko ajan pelätty, että Venäjä
miehittää koko Krimin itäpuolisen rannikon ja luo maayhteyden Krimille myös
sitä kautta. Rannikon lääneissä elää suuri määrä venäläisiä, jotka suorastaan
toivovat sitä.
Avoimen sodan lisäksi huolta herättää mahdollinen uusi pakolaisaalto.
Krimiltä ja Itä-Ukrainan separatistialueilta on paennut yli miljoona ihmistä
muualle Ukrainaan.
– Heitä asuu vinteillä, ihmisten olohuoneissa, kirkkojen
kellareissa, kaduilla… Nyt ihmiset pelkäävät, että taasko se alkaa; tuleeko
jälleen lisää pakolaisia, Ukrainassa viimeksi lokakuussa vieraillut Lehtonen
kertoo.
Sakkoja, takavarikkoja, väkivaltaa
Itä-Ukrainan separatistialueilla, niin sanotuissa Donetskin
ja Luhanskin kansantasavalloissa, toimi ennen vuotta 2014 yli sata
herätyskristillistä seurakuntaa, ja Krimilläkin niitä toimi kymmeniä. Nyt
uusien vallanpitäjien alaisuudessa ne ja monet muut uskonnolliset yhteisöt ovat
joutuneet samanlaisten vaikeuksien keskelle kuin sisaryhteisönsä Venäjällä.
Seurakunnat on muun muassa pakotettu hakemaan uuden
hallinnon hyväksymää rekisteröintiä.
– Krimillä yksi rekisteröitymisen ehto on se, että
seurakunnan johtajat ovat Venäjän kansalaisia. Kaikki pastorit eivät kuitenkaan
ole olleet valmiita anomaan Venäjän kansalaisuutta, sillä sen jälkeen heidän
pääsynsä Ukrainaan vaikeutuu. Toisaalta ilman rekisteröintiä seurakunta rikkoo
helposti lähetystyötä koskevaa lakia, Lehtonen kertoo.
Luhanskin kansantasavallassa rekisteröintiä piti hakea lokakuun
puoliväliin mennessä. Tulos oli, että yksikään helluntai-, baptisti- ja
adventistiseurakunta ei saanut sitä.
Rekisteröinnin epääminen tarkoittaa, että tästä lähin
separatistihallinto pitää seurakuntien kaikkea toimintaa lainvastaisena.
Donetskin kansantasavallassa rekisteröintiaikaa on kevääseen
asti, mutta suhtautuminen siellä tuskin on sen suopeampaa.
Molemmilla alueilla seurakunnat ovat kokeneet myös avointa
vainoa. Kokoontumisiin ja koteihin on tehty tarkastuksia, ja seurakuntalaisia
on sakotettu, pahoinpidelty ja jopa tapettu.
– Ukrainalaislähteiden mukaan vähintään kymmenen
evankelista kristittyä on kärsinyt marttyyrikuoleman 2014 jälkeen. Donetskin
kansantasavallan alueella evankelisten seurakuntien rukoushuoneista lähes
kaikki on suljettu, otettu haltuun tai tuhottu, Rauli Lehtonen luettelee.
Vainon seurauksena arviolta 70 prosenttia alueiden herätyskristityistä
on muuttanut pois.
Muiden uskontojen edustajista vaikeuksissa ovat olleet muun
muassa juutalaiset, muslimit ja Jehovan todistajat.
Vaikka Ukrainassa kärsitään monenlaisista yhteiskunnallisista
ongelmista, seurakunnat keräävät avustustarvikkeita ja varoja
separatistialueiden sisaryhteisöille, ja työntekijät käyvät salaa viemässä
niitä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...