Tutkija: Onnellisuus osaa yllättää – Suomi on kuudetta kertaa peräkkäin kärjessä – Israel kipusi neljänneksi
Anniina Jakonen
(17.4.2023) Suomi pitää pintansa kansallista onnellisuutta mittaavassa The World Happiness Report –tutkimuksessa, sillä olemme maaliskuun 20. päivänä julkaistun raportin mukaan maailman onnellisinta kansaa jo kuudetta vuotta peräkkäin. Edes koronapandemian kourissa eläminen, Venäjän karhu naapurina tai Ukrainan sodan melskeet eivät ole heilauttaneet onnellisuussijoitustamme.
Ilmeisesti Pohjolassa eletään ylipäätään onnen kukkuloilla, sillä Pohjoismaat nappaavat onnellisuuslistauksen kaikki mitalisijat: Tanska on maailman toiseksi onnellisin, ja kolmantena on Islanti – molemmat toistamiseen.
"Kyseessä on vaikeuksien tuottama henkinen kasvu."
Raportissa onnellisuutta tarkastellaan kuuden käsitteen kautta, joita ovat sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin. Tulosten eroja maiden välillä tulkitaan elämänlaadusta kertovien mittareiden, kuten BKT:n ja elinajanodotteen, kautta.
Vuoden 2023 tuloksissa yksi yllättävä nousija on Israel. Se kipusi viimevuotiselta yhdeksänneltä sijaltaan kärkikahinoihin sijalle neljä, vaikka maassa kärsitään jatkuvista sisäisistä levottomuuksista ja yhteydenotoista palestiinalaisten ja muiden Lähi-idän valtioiden kanssa. Voisiko siis päätellä, ettei onni riipu ulkoisista olosuhteista?
Alppien sylissä köllöttävä Sveitsi, yksi maailman vauraimmista maista, puolestaan tipahti nelossijalta kahdeksanneksi. Olisiko niin, ettei raha sittenkään tuo onnea?
Mikä sitten vaikuttaa onnellisuuden kokemukseen ja ihmisten tyytyväisyyteen elämässään?
– Ensinnäkin onnellisuus on laaja käsite. Siihen kuuluvat olennaisena osana mielenrauha ja sisäinen tasapaino, onnellisuustutkija Markku Ojanen selventää kirjassaan Hyvän elämän rakennuspuut – pohdintaa hyvästä elämästä ja onnellisuudesta (Aikamedia 2020).
Hän on Tampereen yliopiston emeritusprofessori, joka on tutkinut onnellisuutta jo viidenkymmenen vuoden ajan.
– Tutkimusten valossa onnellisuus ei suinkaan ole vakio silloin, kun kyse on tunneonnesta. Tunneonnen lisäksi voidaan puhua tyytyväisyysonnesta, jolloin elämää arvioidaan taaksepäin, Ojanen sanoo.
Onnellisuuslistauksen tekijät nostavat tämän vuoden raportissa esille ennen kaikkea ihmiskunnan sietokyvyn. Tämänhän me ykköspaikkaa pitävät jo tiedämme: suomalaisella sisulla mennään läpi harmaan kiven. Vaikka kriisiajat ravistelevat, juuri niiden keskellä keskinäinen luottamus ja yhtenäisyys voivat parhaimmillaan kasvaa.
Samoilla linjoilla on Ojanen: onnellinen ja tasapainoinen ihminen ymmärtää elämän rikkinäisyyden ja osaa antaa sekä muille että itselleen anteeksi.
– Ihmiset selviävät todella raastavista kokemuksista, ja selviytyjistä osa nousee suorastaan kukoistukseen.
Kukoistajille on hänen mukaansa ominaista, että suurten vaikeuksien jälkeen he saavat entistä vahvemman ja syvemmän otteen elämästä. Kyseessä on vaikeuksien tuottama henkinen kasvu.
Jos haluaa olla nykyistä onnellisempi, mitä sitten tulisi tehdä?
– Pitää unohtaa oma onnellisuutensa ja tehdä asioita, jotka ovat itsessään arvokkaita ja joista on iloa sekä lähellä että kaukana oleville ihmisille. Tarvitsemme ystävällisyyttä, anteliaisuutta, kiitollisuutta, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tee jotakin tällaista, niin voit kunnioittaa itseäsi. Se on tärkeämpi ominaisuus kuin onnellisuus, Ojanen neuvoo.
Sama ilmenee onnellisuusraportissa: jokapäiväiset pyyteettömät hyvät teot, kuten tuntemattomien auttaminen tai hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen, ovat yleistyneet kaksi vuotta peräkkäin ja ovat nyt pandemiaa edeltäneen tason yläpuolella.
Samalla onnellisuus liittyy paljolti ihmissuhteisiin.
– Lopulta on kysymys siitä, millaisia ovat suhteemme toisiin ihmisiin. He vaikuttavat meihin ja me heihin. Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia läheisistään ja vaalia yhteisöjään.
Onnellisuuden kannalta myös innostuksen säilyttäminen on oleellista.
– Niin kauan kuin elämässä on asioita, joita haluaa tehdä, joihin uppoutuu ja jotka kokee mielekkäiksi, elämänote säilyy.
Nautinnot sitä vastoin eivät ole onnellisuuden tae tai päämäärä vaan eräänlainen mauste, joka piristää elämää.
Sijoittuupa onnellisuuslistauksen kärkeen tai ei, yhdestä asiasta Ojanen on puolen vuosisadan tutkijakokemuksellaan takuuvarma:
– Kristinuskon korostamat usko, toivo ja rakkaus ovat tänäkin päivänä hyvän elämän kulmakiviä. Onni tulee Jumalalta, mutta se koetaan jokaisen sydämessä, hän kiteyttää.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...