”Allahu akbar” – ”Jumala on suuri ”. Tämä oli silminnäkijän mukaan Brysselin lentoasemalla itsensä räjäyttäneiden miesten viimeinen huuto. Pian Islamilainen valtio eli ISIS otti vastuun terrori-iskuista. Pääsiäisviikko päättyi yhtä surullisesti kuin se oli alkanutkin: Pakistanissa islamistien isku tappoi 72 pääsiäistä viettävää kristittyä.
#StopIslam-tunnisteen suosion nousu Twitterissä kertoi maailman reaktiosta tapahtumiin. Myös monet mielipidevaikuttajat pitivät islamia selvänä syypäänä tapahtumiin. Jotkut tosin kiiruhtivat muistuttamaan, ettei iskuilla ollut mitään tekemistä tosi islamin kanssa.
Uskonnollisen väkivallan tutkimukseen perehtynyt dogmatiikan yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio suhtautuu kriittisesti yksinkertaistaviin näkemyksiin islamin ja terrorismin suhteesta.
– Esimerkiksi Pariisin terroritekojen tai New Yorkin 9/11–iskujen tekijät eivät olleet erityisen uskonnollisia ja hartaita muslimeja. Terroristit harvoin ovat, Helsingin yliopistossa työskentelevä Vainio muistuttaa.
Jihadisteilla heikot perustiedot uskonnosta
Koraani sisältää useita kehotuksia väkivaltaan. On luonnollista ajatella, että ne ovat sytytin islamistiselle terrorismille ja väkivallalle.
Vainion mukaan ihmisten käyttäytymisen selittäminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.
– Ei kukaan yleensä tee jotakin vain siksi, että pyhä kirja tai uskonnolliset johtajat siihen kehottavat, hän sanoo.
– Terroristi voi itsekin ajatella, että uskonto on hänen tärkein motivaatiotekijänsä. Emme kuitenkaan ole yleensä tietoisia kaikista toimintamme vaikuttimista.
Jihadistien ymmärrys islamista on Vainion mukaan usein pintapuolista. Hän kertoo englannista Syyriaan taistelemaan lähteneistä nuorukaisista, jotka tilasivat internetistä Islam for dummies (Islamia idiooteille) -nimisen perustietokirjan, ilmeisesti oppiakseen uskonnosta edes jotakin ennen ISIS:iin liittymistä.
Jos uskonto ei ole suurin syy ”islamistiseen” terrorismiin, mikä sitten saa nuoret miehet, kuten Helsingin Sanomien jutussa esiintyneet espoolaiset serkukset Husseinin ja Alin, liittymään ISIS:n riveihin tai jopa tekemään itsemurhaiskun? Vainio lainaa lukuisia terroristeja haastatellutta antropologi Scott Atrania.
– Keskeinen syy on jännitys ja kutsu toimintaan, jonka palkkana on kunnia ja ystävien arvostus. Tämä motivoi pettyneitä ja tylsistyneitä nuoria miehiä pyhään sotaan.
Lähi-idän historia radikalismin taustalla
”Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja.” Tämä tunnettu sanonta ei pidä täysin paikkaansa, mutta huomiossa on totuuden siemen: islam on ollut ainoa tai toinen osapuoli noin 80 prosentissa kaikista toisen maailmansodan jälkeisistä konflikteista.
– On tietysti totta, että islamin pyhät tekstit, kuten Koraani ja hadithit, sekä profeetta Muhammedin esimerkki, luovat avoimuutta voimankäytölle.
– Toisaalta väkivalta ei ole jakautunut tasaisesti islamilaiseen maailmaan. Jihadismi on keskittynyt erityisesti Lähi-itään, jonka ongelmallinen historia on tehnyt alueesta räjähdysalttiin pesäkkeen.
Kun poliittiset jännitteet kasvavat suuriksi, väkivallan leimahtamista voivat edesauttaa uskonnolliset uskomukset esimerkiksi näkymättömästä sodasta pahan ja hyvän välillä, usko kuolemanjälkeiseen elämään sekä käsitys tietyistä paikoista tai asioista (kuten profeetta Muhammedin kuvaamisesta) pyhinä.
– Esimerkiksi Israelissa osasyy levottomuuksiin liittyy nimenomaan pyhien paikkojen hallintaan. Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan sellaisenaan aiheuta väkivaltaa.
Vaikka islamin opilliset sisällöt vaikuttavat terrorismin taustalla, Vainio muistuttaa, että keskeiset konfliktin elementit löytyvät kaikkien ihmisten psykologisista taipumuksista.
– Meillä on luonnollinen tarve kuulua ryhmään ja pitää itseämme muita parempina. Tämä tarve voi saada negatiivisen ilmenemismuodon muun muassa nettikeskusteluissa tai poliittisissa mielenosoituksissa.
– Esimerkiksi jalkapallohuliganismi aiheuttaa Brittein saarilla joka vuosi tuhansia pidätyksiä sekä huomattavasti enemmän aineellisia ja henkisiä vahinkoja kuin uskonnolliset kiistat.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...