Tutkija: Islam yksin ei tee terroristia

Olli-Pekka Vainion mukaan ISIS:n iskujen strateginen tavoite on kasvattaa ideologisia vastakkainasetteluja Euroopan sisällä muun muassa kääntämällä eurooppalaiset Lähi-idästä tulevia pakolaisia vastaan. Kuva: Lari Launonen
Olli-Pekka Vainion mukaan ISIS:n iskujen strateginen tavoite on kasvattaa ideologisia vastakkainasetteluja Euroopan sisällä muun muassa kääntämällä eurooppalaiset Lähi-idästä tulevia pakolaisia vastaan. Kuva: Lari Launonen
”Allahu akbar” – ”Jumala on suuri ”. Tämä oli silminnäkijän mukaan Brysselin lentoasemalla itsensä räjäyttäneiden miesten viimeinen huuto. Pian Islamilainen valtio eli ISIS otti vastuun terrori-iskuista. Pääsiäisviikko päättyi yhtä surullisesti kuin se oli alkanutkin: Pakistanissa islamistien isku tappoi 72 pääsiäistä viettävää kristittyä.

#StopIslam-tunnisteen suosion nousu Twitterissä kertoi maailman reaktiosta tapahtumiin. Myös monet mielipidevaikuttajat pitivät islamia selvänä syypäänä tapahtumiin. Jotkut tosin kiiruhtivat muistuttamaan, ettei iskuilla ollut mitään tekemistä tosi islamin kanssa.

Uskonnollisen väkivallan tutkimukseen perehtynyt dogmatiikan yliopistonlehtori  Olli-Pekka Vainio suhtautuu kriittisesti yksinkertaistaviin näkemyksiin islamin ja terrorismin suhteesta.

– Esimerkiksi Pariisin terroritekojen tai New Yorkin 9/11–iskujen tekijät eivät olleet erityisen uskonnollisia ja hartaita muslimeja. Terroristit harvoin ovat, Helsingin yliopistossa työskentelevä Vainio muistuttaa.

Jihadisteilla heikot perustiedot uskonnosta

Koraani sisältää useita kehotuksia väkivaltaan. On luonnollista ajatella, että ne ovat sytytin islamistiselle terrorismille ja väkivallalle.

Vainion mukaan ihmisten käyttäytymisen selittäminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.

– Ei kukaan yleensä tee jotakin vain siksi, että pyhä kirja tai uskonnolliset johtajat siihen kehottavat, hän sanoo.

– Terroristi voi itsekin ajatella, että uskonto on hänen tärkein motivaatiotekijänsä. Emme kuitenkaan ole yleensä tietoisia kaikista toimintamme vaikuttimista.

Jihadistien ymmärrys islamista on Vainion mukaan usein pintapuolista. Hän kertoo englannista Syyriaan taistelemaan lähteneistä nuorukaisista, jotka tilasivat internetistä Islam for dummies (Islamia idiooteille) -nimisen perustietokirjan, ilmeisesti oppiakseen
uskonnosta edes jotakin ennen ISIS:iin liittymistä.

Jos uskonto ei ole suurin syy ”islamistiseen” terrorismiin, mikä sitten saa nuoret miehet, kuten Helsingin Sanomien jutussa esiintyneet espoolaiset serkukset Husseinin ja Alin, liittymään ISIS:n riveihin tai jopa tekemään itsemurhaiskun? Vainio lainaa lukuisia terroristeja haastatellutta antropologi Scott Atrania.

– Keskeinen syy on jännitys ja kutsu toimintaan, jonka palkkana on kunnia ja ystävien arvostus. Tämä motivoi pettyneitä ja tylsistyneitä nuoria miehiä pyhään sotaan.

Lähi-idän historia radikalismin taustalla

”Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja.” Tämä tunnettu sanonta ei pidä täysin paikkaansa, mutta huomiossa on totuuden siemen: islam on ollut ainoa tai toinen osapuoli noin 80 prosentissa kaikista toisen maailmansodan jälkeisistä konflikteista.

– On tietysti totta, että islamin pyhät tekstit, kuten Koraani ja hadithit, sekä profeetta Muhammedin esimerkki, luovat avoimuutta voimankäytölle.

– Toisaalta väkivalta ei ole jakautunut tasaisesti islamilaiseen maailmaan. Jihadismi on keskittynyt erityisesti Lähi-itään, jonka ongelmallinen historia on tehnyt alueesta räjähdysalttiin pesäkkeen.

Kun poliittiset jännitteet kasvavat suuriksi, väkivallan leimahtamista voivat edesauttaa uskonnolliset uskomukset esimerkiksi näkymättömästä sodasta pahan ja hyvän välillä, usko kuolemanjälkeiseen elämään sekä käsitys tietyistä paikoista tai asioista (kuten profeetta Muhammedin kuvaamisesta) pyhinä.

– Esimerkiksi Israelissa osasyy levottomuuksiin liittyy nimenomaan pyhien paikkojen hallintaan. Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan sellaisenaan aiheuta väkivaltaa.

Vaikka islamin opilliset sisällöt vaikuttavat terrorismin taustalla, Vainio muistuttaa, että keskeiset konfliktin elementit löytyvät kaikkien ihmisten psykologisista taipumuksista.

– Meillä on luonnollinen tarve kuulua ryhmään ja pitää itseämme muita parempina. Tämä tarve voi saada negatiivisen ilmenemismuodon muun muassa nettikeskusteluissa tai poliittisissa mielenosoituksissa.

– Esimerkiksi jalkapallohuliganismi aiheuttaa Brittein saarilla joka vuosi tuhansia pidätyksiä sekä huomattavasti enemmän aineellisia ja henkisiä vahinkoja kuin uskonnolliset kiistat.


Lari Launonen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja