Syytetyn puolustaja

Syyllisyyden kokeminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että tunne perustuu tosiasioihin, teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara muistuttaa. Kuva: Marika Anttila
Syyllisyyden kokeminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että tunne perustuu tosiasioihin, teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara muistuttaa. Kuva: Marika Anttila
Terve syyllisyydentunne estää meitä tekemästä väärin. Se suojelee ja toimii meidän ja toisten parhaaksi. Se auttaa meitä myös huomaamaan, myöntämään ja korjaamaan tekemämme virheet sekä kutsuu muutokseen ja anteeksipyyntöön.

Näin toteaa teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara. Kiltteyskirjailijana tunnettu Valtavaara osui aina ajankohtaiseen kipupisteeseen vuonna 2014 ilmestyneellä teoksellaan Syyllinen olo – syystä vai suotta? (Kirjapaja).

Aiheesta puhuessaan teologikirjailija lähtee liikkeelle myönteisen kautta.

– Terveen, aidon syyllisyyden tarkoitus on kutsua ja päästää vapauteen mahdollisimman nopeasti. Samalla tavalla kuin nälkä tai jano kertovat, että kehomme tarvitsee pian jotakin, jotta se jaksaa edelleen hyvin, syyllisyyssignaali muistuttaa, että on tehtävä jotakin, jotta sisimpämme ei ala voida pahoin, Valtavaara havainnollistaa.

Hän painottaa, että terve syyllisyys liittyy aina väärään tekoon tai siihen, että jättää tekemättä oikein – ei tunteisiin eikä siihen, millainen ihminen ihmisenä on.

Myös tahattomasta teosta voi tulla ihan syystä katuva olo.

Raskas kahle

Joskus syyllistymismekanismi voi kuitenkin olla häiriintynyt. Toisten omatunto ei näytä soimaavan heitä juuri koskaan eikä mistään, jotkut  taas velkovat itseään lähes aina ja kaikesta.

Aiheeseen perehtyessään ja ihmisiä kohdatessaan Valtavaara on huomannut, että syyllistyä voi melkein mistä tahansa.

– Väärä syyllisyys vaivaa ilman mitään todellista syytä, ja usein se liittoutuu oikean syyllisyyden kaveriksi sitä suurentaen.

Valtavaaran mukaan väärän syyllisyyden juuret ovat ihmisen omassa persoonassa, minäkuvassa, itsetunnossa ja koko identiteetissä. Yleensä ihminen, joka ottaa herkästi asioita omalle kontolleen, kokee olevansa huono, arvoton ja riittämätön.

– Suotta syyllistyvältä ihmiseltä puuttuu kokemus siitä, että hän on riittävän hyvä ja arvokas sellaisenaan. Omaa arvoa ansaitaan suorittamalla: jos vain tekisin kaiken täydellisesti, en kokisi tätä ikävää tunnetta.

Tässä lapsuudenkodin ilmapiirillä on suuri merkitys.

– Hyväksyvä ilmapiiri, jossa ei vaadita täydellisyyttä eikä nolata, mitätöidä, syytellä aiheettomasti tai jaella jatkuvia moitteita ja kohtuuttomia rangaistuksia, on lapselle paras kasvupohja.

Lääke ja sen nauttiminen

Valtavaaran mukaan kenenkään ei tarvitse jäädä pysyvästi syyllisyydentuntojen valtaan, ei aiheellisten eikä aiheettomien.

Oikeasti syyllisen tärkein korjausliike on yksinkertainen ja selkeä anteeksipyyntö. Joskus omatunto ei kuitenkaan anna rauhaa, vaikka henkilö on jo pyytänyt vilpittömästi anteeksi ja kenties korvannutkin aiheuttamansa vahingon. Siksi tarvitaan myös anteeksiuskomista.

Valtavaara vertaa anteeksipyyntöä lääkepilleriin. Anteeksipyyntö on sitä, että otetaan oikea lääke. Anteeksiuskominen taas on kuin pillerin nieleminen: vasta sitten pyynnöllä on parantava ja vapauttava vaikutus.

– Parhaimmillaan anteeksipyyntö on mahdollisuus sovintoon, mutta se auttaa itseä silloinkin, kun toinen ei ole valmis antamaan anteeksi. Kun tiedostaa tehneensä oman osuutensa, voi olla itseään kohtaan armollinen ja antaa itse anteeksi itselleen.

Väärään syyllisyyteen anteeksipyytäminen sen sijaan on tehoton lääke.

– Anteeksipyyntö voi kyllä silloinkin tuoda hetken helpotuksen, mutta pian syyllisyydentunne palaa. Anteeksipyytäminen ja -antaminen voivat jopa pahentaa tilannetta, sillä ne usein vain vahvistavat anteeksipyytäjän valheellista kokemusta.

Koska todellisen syyllisyyden tunnistaa Valtavaaran mukaan siitä, että kyse on omasta teosta tai tekemättä jättämisestä, hän neuvoo käyttämään testinä kysymystä ”Olenko minä oikeasti tehnyt tämän asian, josta tunnen syyllisyyttä?”

– Erityisesti niiden, jotka ikään kuin imevät syyllisyyttä itseensä, on hyvä muistaa tämä mittatikku.

Tämän kysymyksen avulla voi tunnistaa asioita, joista kenenkään ei kuulu syyttää itseään tai ketään toistakaan. Tällaisia asioita ovat muun muassa ihmisen perusluonne, temperamentti, ulkonäkö, sukupuoli, ikä ja se, että yleensä on olemassa.

– Myöskään esimerkiksi tunteista, sairauksista, unirytmistä ja vahingoista ei ole syytä syyllistyä, Valtavaara luettelee.

Eroon valheista

Peruslääkkeeksi väärää syyllisyyttä potevalle teologi tarjoaakin totuutta ja rakkautta.

– On hyvä tarkistaa aina tosiasiat ja selvittää, olenko ja voinko ylipäätään olla kyseisestä asiasta syyllinen. Herkästi itseään soimaavaa auttaa usein jo sen totuuden sisäistäminen, että kukaan ei voi olla vastuussa aina ja kaikesta.

Totuutta tarvitaan myös siihen, että rakkauden ja hyväksynnän vajeesta kärsivä pääsee eroon siitä valheesta, että kukaan ei voi rakastaa häntä, ei Jumalakaan.

– Koska syyllistyminen liittyy selkeästi vääristyneeseen minäkuvaan ja heikkoon itsetuntoon, suotta itseään soimaava tarvitsee tervehtyäkseen paljon rakkautta, Valtavaara muistuttaa.

Jollakin eheytyminen lähtee siitä, että hän ymmärtää olevansa Jumalalle arvokas. Toinen taas uskoo helpommin olevansa Jumalan silmissä arvokas kun on ensin kokenut ihmisten hyväksyntää ja rakkautta.

– Jumalalta voi pyytää, että hän valuttaa Pyhän Henkensä kautta rakkautta menneisyyteen ja täyttää rakkauden ja hyväksynnän vajeen. Usein Jumala vastaa johdattamalla rinnalle rohkaisevia, armollisia ihmisiä.

Kun vääristynyt minäkuva alkaa totuus- ja rakkaus-lääkkeiden avulla pala palalta korjaantua, myös arvottomuuden tunne ja itsesyytökset helpottavat pikku hiljaa.

– Terveestä syyllisyydestä voi vapautua hyvinkin nopeasti, väärästä irti pääseminen vie aina aikaa.

Tärkeä osa prosessia on myös anteeksianto niille, jotka ovat vaikuttaneet syyllistyjäpersoonan syntyyn.

– Usko Jeesukseen sekä kokemus syntien anteeksisaamisesta ja Jumalan rakkaudesta on ollut monille lähtölaukaus paranemiseen myös väärän syyllisyyden liittolaisista: häpeästä, arvottomuudesta, liiallisesta kiltteydestä, ylihuolehtimisesta, peloista ja katkeruudesta.

Sielunhoitaja tarvitsee viisautta

Seurakunnassa sielunhoitotehtävissä toimivan on tärkeä tunnistaa tukea pyytävän syyllisyyden laatu, jotta hän voi auttaa siitä vapauteen: julistaa synninpäästön, jos syyllisyys on tervettä, mutta ohjata totuuden ja rakkauden suuntaan, mikäli kyse on muusta.

– Väärää syyllisyyttä potevalle synninpäästö voi kyllä tuoda hetken helpotusta mutta ei todellista vapautta. Käy jopa päinvastoin, ja avunhakija saakin vahvistusta, että sielunhoitajakin on sitä mieltä, että hän on syyllinen, Anna-Liisa Valtavaara toteaa.

Olipa syyllisyys tervettä tai väärää, se ei vähene eikä katoa vaikenemalla – yleensä käy aivan päinvastoin. Samalla elämä lamaantuu ja kapenee.

– On myös sangen tavallista syytellä ja syyllistää muita, kun omaa pahaa oloa yritetään sysätä toisten kannettavaksi. Lisäksi syyllisyydentunteeseen liittyy paljastumisen pelko, mikä johtaa avoimuuden vähenemiseen ihmissuhteissamme – ja niin voi käydä jumalasuhteessakin.

Kirjailija haastaakin pyrkimään eroon kaikenlaisesta syyllisyydestä.

– On suunnatonta vapautta, kun voi olla avoimesti oma itsensä. Kun sisin on rauhassa, voi kohdata pelkäämättä kaikenlaiset ihmiset ja elämässä eteen tulevat tilanteet.


Kuka

Anna-Liisa Valtavaara
» espoolainen teologi, kouluttaja ja kirjailija
» kirjoittanut kirjat Kiltteydestä kipeät, Oikein kiltit, Ainako anteeksi?, Huolena huolehtiminen ja Syyllinen olo – syystä vai suotta?
» työskennellyt Kansan Raamattuseurassa yhteensä 38 vuotta: opiskelijatyössä, toimintakeskusten ohjelmapäällikkönä ja julistustyössä
» jäänyt eläkkeelle kaksi vuotta sitten mutta tekee edelleen paljon puhujavierailuja
» kuuluu Espoonlahden evankelisluterilaiseen seurakuntaan
» kaksi aikuista poikaa, neljä lastenlasta


Marika Anttila

Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan