KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

Syyspäivillä rohkaistiin tavoittamaan uusia ihmisiä

John Burken (vas.) ja tulkkina toimineen Antti Hirviniemen yhteistyö toimi hyvin aina pukeutumista myöten. Kuva: Anssi Tiittanen

Arvostettu ja pitkän päivätyön useissa helluntaiseurakunnissa tehnyt veteraanipastori vetää toimittajaa Syyspäivien väkijoukosta sivummalle ja haluaa jakaa jotakin:

– Kun kuuntelin iltapäivän John Burken opetusta, löysin nuttuni alta oikean fariseuksen, hän sanoo nöyrästi.

Kommentti kertoo jotain olennaista tämän vuoden Syyspäivistä ja tapahtuman vaikutuksesta pastoreihin. Rakasta maailmaa -teema herätti helluntailiikkeen vastuunkantajia uudella tavalla pohtimaan omia asenteitaan ja seurakuntatyötä Turun Messukeskuksessa syyskuun lopussa.

Vuosittainen tapahtuma keräsi talkoolaiset mukaan lukien yli 600 ihmistä päivittämään omaa hengellistä työnäkyään ja saamaan tietoa herätysliikkeen ajankohtaisista asioista.

Fariseusten asenteesta Jeesuksen mielenlaatuun

Syyspäivillä tarkasteltiin aidon kristillisen rakkauden osoittamista ja yhteyden luomista monista eri näkökulmista.

Ensimmäinen päivä oli varattu kokonaan amerikkalaiselle puhujavieraalle, pastori John Burkelle. Hän puhui seurakunnan mahdollisuuksista tavoittaa jälkikristillisen yhteiskunnan ihmisiä. Burke kertoi käytännön esimerkkejä siitä, mitä armollisuuden kulttuuri voi saada aikaan myös niiden ”pahisten” elämässä, joiden elämäntapa on täysin vastakkainen Raamatun etiikalle.

– Fariseukset olivat Jeesukselle kaikkein vaikeimmin tavoitettava ryhmä. He näkivät ihmisissä vain likaa ja syntiä, kun taas Jeesus näki sen, mitä heistä voi hänen rakkautensa vaikutuksesta tulla, Burke sanoi.

Hän kertoi myös Barna-tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan vain 14 prosenttia Yhdysvaltain evankelisista kristityistä muistuttaa nykyisin asenteiltaan ja teoiltaan enemmän Jeesusta kuin fariseuksia.

Puhujavieras keskittyi kolmessa opetusosuudessaan kuvaamaan sitä, miten Jumalan armo muuttaa ihmisiä ja miten seurakunta voi rakentaa käytännössä armollisuuden kulttuuria. Burke kertoi myös monia esimerkkejä omasta, nopeasti kasvavasta Texasin Austinissa sijaitsevasta Gateway-seurakunnastaan, johon kuuluu nykyisin jo yli 60 eri kansallisuutta. Seurakunta tavoittaa tehokkaasti uusia ihmisiä kirkkorakennuksen ulkopuolella toimivien pienryhmien ja verkostojen kautta.

Amerikkalaispastori haastoi seurakuntien johtajia synnyttämään suhdevoimaa, kutsumaan ei-uskovia ihmisiä mukaan yhteisöön ja luottamaan siihen, mitä Pyhä Henki heissä tekee. Burke painotti, että pastorin tehtävä on vain luoda maaperää ja rakentaa kulttuuria, Jumalan tehtävä on muuttaa ihmisiä.

– Meidän on tärkeä kysyä itseltämme, korjaako Jumala kauttamme sitä, mikä maailmassa on rikkoutunutta ja eksyksissä, puhujavieras haastoi seurakuntien vastuunkantajia.

Lopuksi hän vastaili myös moniin kuulijoiden esittämiin kysymyksiin.

Turhia muureja purkamaan

Rakasta maailmaa -teema tarkentui Syyspäivillä kolmeen eri näkökulmaan: rakasta rikottua, rakasta muutoksen keskellä ja rakasta yli yhteisörajojen.

Pastori Pekka Perho Seinäjoelta opetti sukupolvien keskinäisestä suhteesta ja erilaisten esteenä olevien muurien purkamisesta. Hän viittasi Malakian kirjan lupaukseen, jonka mukaan Jumala ”kääntää jälleen isien sydämet lasten puoleen”. Perho huomautti, että oma henkilökohtainen etu, väärät prioriteetit ja koetut henkilökohtaiset pettymykset luovat helposti esteitä sydänten yhteydelle sukupolvien välillä.

– Vanhempien tulisi kääntyä seurakunnissa nuoren sukupolven puoleen ja vuodattaa sille kokemuksensa siunaavalla mielellä, Perho vetosi yhteyttä rakentavassa puheessaan.

Opetustunti päättyi sukupolvien yhteiseen rukoukseen ja keskinäiseen siunaamiseen.

Tavoittava muutos ja rajojen ylittäminen

Syyspäivien paneelikeskustelussa kohdattiin uuden z-sukupolven haaste seurakuntien tavoittavassa työssä. Tämä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla syntynyt sukupolvi elää digitalisoituneen ja moniarvoisen mediakulttuurin keskellä eikä tunne aikaa ilman nettiä.

– Vuonna 2016 tehdyn vapaaaikatutkimuksen mukaan nuorten päivittäinen yhteydenpito kavereihin on median välityksellä jo paljon yleisempää kuin kasvotusten tapaaminen, aiheesta alustanut Jari Nuutinen muistutti.

Hän haastoi pastoreita pohtimaan, mitkä ovat ne kohtaamisen kentät, joilla seurakunta tavoittaa nykynuorten elämismaailman. Asiaa puitiin myös Juha Lehtosen juontamassa paneelissa.

Syyspäivien päätöspäivänä seurattiin ajankohtaista keskustelua erilaisten yhteisö- ja kansallisuusrajojen ylittämisestä.

– Kaikki se energia, jota tuhlaamme taisteluun toisia kristittyjä vastaan, on pois taistelusta yhteistä vihollistamme vastaan, Suomen Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä tiivisti keskustelun kristillisten yhteisöjen keskinäisistä suhteista.

Syyspäivillä iloittiin siitä, miten hyvin maamme seurakunnat ovat onnistuneet ylittämään etnisiä rajoja maahanmuuttajatyössä.

Tukea Hyry-yhteisöille

Yksi Syyspäivien koskettavimmista hetkistä koettiin perjantai-illan ”Kun elämä satuttaa” -tilaisuudessa, jossa työntekijät jakoivat avoimesti oman elämänsä kipuja. Tilaisuus päättyi yhteiseen ehtoolliseen ja työtovereiden siunaamiseen.

Asiakokouksessa ei ollut tänä vuonna suuria päätösasioita. Helluntailiikkeen neuvoa-antavat vanhimmat vetosivat seurakuntien lojaalisuuteen yhteisiä Hyry-yhteisöjä kohtaan esimerkiksi rahankeräyksissä ja pyysivät seurakunnilta kannanottoja myös niiden yhteistyön kehittämiseen.

– Tämä merkitsee sitä, että seurakuntien tulisi käyttää omistajuuttaan yhteisissä yhdistyksissä osallistumalla aktiivisesti niiden vuosikokouksiin, asiaa esitellyt pastori Kari Ketoja vetosi.

Leevi Launonen