Suurtapahtuma ihmetytti maahanmuuttajia

Arabimies pyöräilee Iso Kirja-opiston asfalttikäytävää olkalaukku selässä. Etnisesti samannäköinen nuorukainen annostelee perunoita työväen ruokateltassa. Rantakoivikkoon pystytettyjen puolijoukkuetelttojen ”pihassa” maahanmuuttajamiehiä on toistakymmentä,
ja juhlakentällä kännykkään ilmaantuva arabiankielinen nettivaihtoehtokin kielii siitä, että vuoden 2016 Juhannuskonferenssista on tullut entistä kansainvälisempi.

Suomen Helluntaikirkon maahanmuuttoryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti vahvistaa asian.

– Maahanmuuttajille oli bussikuljetuksia ainakin Lahdesta, Tampereelta ja Hämeenlinnasta.
Lisäksi eräs marokkolaistaustainen kristitty kaveri organisoi Pohjanmaalta ison joukon miehiä, jotka elivät konferenssissa armeijan puolijoukkueteltoissa. Myös päiväreissun tekijöitä oli viljalti, hän luettelee.

Kekolahden arvion mukaan konferenssissa oli yli 300 maahanmuuttajavierasta. Heistä ehkä viidennes oli turvapaikanhakijoita, loput kristittyjä maahanmuuttajia. Esimerkiksi perjantaina paikalla nähtiin iso määrä kongolaisia. Muutoin suurimpia etnisiä ryhmiä olivat irakilaiset ja afgaanit.

Keskusteluja ja uskoontulorukouksia

Maahanmuuttajille itselleen noin 30 000 ihmistä Keuruun pelloille koonnut Juhannuskonferenssi oli täysin uusi Suomi-kokemus. Timo Kekolahti kertoo, että vaikka esimerkiksi Lahdesta tapahtumaan tulleille kerrottiin aiheesta etukäteen, todellisuus yllätti.

– Oli se heille iso kontrasti. Tavallisesti heidän paras kaverinsa on yksinäisyys, ja parhaassa tapauksessa he pääsevät näkemään maanmiehiään seurakunnan toiminnassa. Kun paikalla olikin tuhansia ihmisiä, he olivat ihan silmät selällään.

Moni maahanmuuttaja oli saanut konferenssiin vähintään kyydin joltakin suomalaiselta, ja osa liikkui tapahtumassa suomalaisen ”tutorin” kanssa. Kekolahti sanoo, että kovin suuren porukan kuljettaminen ei suurtapahtumassa onnistu, mutta yksilötasolla rinnalla kulkeminen käy helpommin.

– Itsekin tutustutin muutamia avainhenkilöitä paikkoihin vähän enemmän.

Etenkin muslimitaustaisia vierailijoita parveili Missioteltassa Avainmedian pisteellä, jossa järjestön työntekijä Simon kävi heidän kanssaan hengellisiä keskusteluja. Paikalla nähtiin jopa parikymmentä miestä kerrallaan kuuntelemassa keskittyneesti. Tilanteissa muutama mies halusi myös rukoilla uskoontulorukouksen.

Suurempi juhlayleisö todisti puolestaan koskettavaa tapahtumaa juhlateltassa sunnuntain ehtoolliskokouksessa, kun yhdeksän maahanmuuttajaa halusi tulla uskoon.

Seurakunnilla oikea suunta

Vaikka yksittäisten turvapaikanhakijoiden status elää ja kaikki eivät jää Suomeen, on odotettavissa, että helluntaiseurakuntien arjessa etninen kirjo vahvistuu jatkossakin. Juhannuskonferenssissakin tulkattiin nyt vanhojen peruskielten lisäksi arabiaksi ja persiaksi. Lisäksi valtaväestöön päin maahanmuuttajatilanne oli esillä muun muassa lauantain paneelikeskustelussa.

Timo Kekolahti pitää tärkeänä, että maahanmuuttajat huomioidaan jatkossa vielä aktiivisemmin ja he pääsevät mukaan vaikuttamaan.

– Tämä on oikea suunta, että paikalle saatiin lisää maahanmuuttajia ja he näkyivät tapahtumassa. Se kertoo, että seurakunnat ovat heränneet ja yksilöt ovat järjestäneet heille kuljetuksia, Kekolahti toteaa.

– Seuraava askel mielestäni on ottaa maahanmuuttajat mukaan: että heitä näkyy jatkossa lavalla muusikoina, puhujina ja kenties päätöksenteossa siten, että he ovat tapahtumaa tekemässä ja samalla rivillä. Heille pitää saada omistajuutta asiaan, Timo Kekolahti painottaa.


Ruut Ahonen