Helluntaiseurakunnat, jotka muuttavat nimeään, päätyvät usein samaan valintaan. Kotikirkko-niminen helluntaiseurakunta löytyy nykyisin ainakin kymmeneltä paikkakunnalta: Elimäeltä, Hattulasta, Huittisista, Kaarinasta, Myrskylästä, Nummelasta, Riihimäeltä, Suolahdelta, Turusta ja Vantaalta.
Nimivalinta on tehty toisista riippumatta ja useimmiten myös tietämättä. Helluntaiherätyksen piirissä ei siis ole syntynyt mitään erityistä kotikirkkoliikettä. Osa seurakunnista on perustamisestaan lähtien tunnettu Kotikirkkoina.
Kirkko-sanan ohella seurakunnan nimeäjien suosikkisana tuntuu olevan kappeli. Myyrmäessä helluntaiseurakunta tunnetaan Liesikappelina, aikaisemmin Asemakappelina. Helsingin Kontulassa on Metrokappeli, Espoon Leppävaarassa Lähetyskappeli. Katukappeli löytyy Hervannasta ja Karkkilasta.
– Kirkko- ja kappeli-sanojen esiintyminen nimissä kertoo pyrkimyksestä samaistua muuhun suomalaiseen kristillisyyteen, Seurakuntien luontainen kehitys -yhteisön toiminnanjohtaja, pastori Kari Pölönen arvioi.
Kirkko on tuttu sana
Päivitetyn nimen alla on helpompaa toimia, arvioidaan Hattulan helluntaiseurakunnassa, joka nimesi rukoushuoneensa Kotikirkoksi muutama vuosi sitten. Hiljalleen koko seurakunnasta alettiin puhua samalla nimellä.
– Tiedottaminen on helpompaa. On luontevaa puhua Kotikirkosta ja kutsua ihmisiä tänne, vanhimmiston puheenjohtaja Jouko Keskimaa arvioi.
– Kirkko-sana on niin yleinen ja tuttu ihmisille, että he tiedostavat helposti, minkälaisesta toiminnasta on kyse.
Myös Kari Pölönen ymmärtää nimenvaihtoon liittyvän toimintaa helpottavia tekijöitä.
– Luterilaisuuden parista tutut nimet mielletään kuuluviksi kristillisyyteen ja siksi niitä ei vierasteta.
Pelkkä nimenmuutos ei riitä
Avainseurakunnassa, joka aiemmin tunnettiin Rauman helluntaiseurakuntana, nimenvaihto ei ollut helppo prosessi.
– Osalle seurakuntalaisista syntyi pelko, että menetämme identiteettimme nimenmuutoksen myötä, pastori Tuomo Ahonen kertoo.
– Kriittisyys on ymmärrettävää, koska kyseessä iso muutos. Epäonnistuimme ehkä myös vanhimmistona kommunikoinnissa seurakuntaan päin, mikä sai aikaan hämmennystä ja tyytymättömyyttä.
Pitkien keskustelujen jälkeen asiasta päästiin yksimielisyyteen vanhimmistossa, minkä jälkeen nimenmuutoksen esitteleminen seurakunnallekin oli helpompaa.
Nyt uuden nimen kanssa osataan jo toimia.
– Pääsemme tavallaan aloittamaan puhtaalta pöydältä. Monet ihmiset suhtautuvat negatiivisesti helluntaiseurakunta-nimeen.
Nimen vaihtaminen on osa laajempaa prosessia, jossa helluntailaiset haluaisivat jatkossa olla yhä enemmän ”seurakunta raumalaisia varten”.
– Pelkkä nimenmuutos ilman seurakunnan sisäistä muutosta ei itsessään kuitenkaan muuta mitään. Tarvitaan myös uudet tavat toimia ja tavoittaa kaupunkilaisia, pastori Jussi Hyvösaho sanoo.
Kari Pölönen toivoo, että uutta nimeä pohdittaessa tehtäisiin selväksi, mitä raamatullista ajatusta seurakunnan olemuksesta halutaan nostaa esille ja mitä esimerkiksi seurakunnattomille ihmisille halutaan viestittää.
– Toivoisin, että nimi heijastaisi seurakunnan toiminta-ajatusta. Siinä voisi olla viittaus myös toiminta-alueeseen. Myös herätysliike- tai kirkkokuntayhteys olisi reilua ja uskoakseni myös hyödyllistä olla esillä.
Kaikki seurakunnat Kotikirkoiksi?
Olisiko helluntaiseurakuntien laajemminkin vaihdettava nimiään? Entä jos seurakunnat koko maassa tunnettaisiin jatkossa vaikkapa Kotikirkko-nimisinä?
Hattulalaisten korvissa ajatus kuulostaa hyvältä.
– Kotikirkko voisi olla erinomainen helluntaikenttää yhdistävä nimi. Tietysti jokainen paikallisseurakunta haluaa nimetä yhteisönsä tahtomallaan tavalla, pastori Vilho Savolainen sanoo.
Kari Pölönenkään ei näe estettä Kotikirkko-nimen laajemmalle käytölle.
– Nimi viestii kodikkuutta ja hengellistä yhteenkuuluvuutta. Toisaalta se, mikä on joillekin koti, on perheeseen kuulumattomille kyläpaikka. Vierailijat ovat siis ”ulkopuolisia”. Sitä heidän tuskin halutaan kokevan. Jussi Hyvöaho uskoo, että nimeä vaihtamalla seurakunta voi haastaa itseään.
– On erittäin terveellistä joutua tilanteeseen, jossa joudutaan miettimään, että kuka minä olen ja minkä varaan oma identiteettini on rakentunut.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...