Sirokko-tuuli ghibli puskee kuivaa, harmaankeltaista hiekkaa kylätielle. Oliivipuiden lehdet ovat pölyn peitossa. Kaksi nuorta miestä astelee laitumella kohti tietä. Nähdessään tutut avustustyöntekijät miehet heilauttavat kättään. Fidan yhteistyökumppani Cesar Gil Melillan Centro de Nueva Vida -seurakunnasta on Norsunluurannikolta kotoisin oleville pakolaisille entuudestaan tuttu.
Pian tien reunalle on kokoontunut kymmenkunta henkilöä. Pakolaisia tulee Marokkoon lähes taukoamatta etelästä Saharan ja päiväntasaajan väliseltä alueelta, mutta maassa on myös tuhansia syyrialaisia.
Muse, yksi norsunluurannikkolaisista, kertoo, että matka on ollut vaikea ja pitkä. Matkan keskeisin välietappi, Espanjalle kuuluva Melillan itsehallintokaupunki, on parin kilometrin päässä.
– Nyt matkamme on pysähtynyt. Ryhmän jäsenet lausuvat tuon tuostakin sanan peninsula. Sillä he tarkoittavat Espanjaa ja sen takana sijaitsevaa Ranskaa. Nämä maat kiinnostavat heitä erityisesti. Silti vain harvat tänne tulleista yrittävät saada idempää Välimereltä tuttua venekuljetusta meren yli suoraan Espanjaan.
Aidattu kaupunki
Piikkiestein varustettu teräsverkko ulottuu kuuden metrin korkeuteen. Melillaa kiertävien viiden sisäkkäisen aidan väli on vain muutamia metrejä. Aitojen yli kiipeäminen näyttää mahdottomalta. Silti yrittäjiä riittää loputtoman tuntuisesti.
Pari päivää ennen saapumistamme Melillaan lähes kahdeksankymmentä pakolaista yritti päästä esterakennelman yli. Osa onnistui, osa jäi kiinni aitoihin tai aitojen väliin.
– Rajan ylitystä yrittävät valmistautuvat siihen huolella. He hakkaavat kenkien pohjiin nauloja tai kiertävät tukevia puuruuveja kengän reunoihin. Ilman niitä on turha nousta kiipeämään, kaksitoista vuotta pakolaisten parissa työtä tehnyt Cesar Gil kertoo.
Samana yönä, jolloin suuri pakolaisryhmä yritti ylittää rajan, tullissa pysäytettiin auto, jonka moottoritilaan oli piiloutunut mies. Osa hänen käsivarttaan oli pahasti palanut, eikä mies päässyt omin voimin pois kuumasta moottoritilasta.
Gil työtovereineen auttaa näitä Eurooppaan pyrkijöitä sekä Marokossa että Melillan vastaanottokeskuksissa. Marokkoon he toimittavat sekä ruokaettä vaateapua. Fida tukee Espanjan Asambleas de Dios -helluntailiikkeeseen kuuluvan seurakunnan avustustyötä taloudellisesti, ja avustusreissuilla ovat säännöllisesti mukana myös Fidan Espanjan-lähetit Marja ja Tauno Toukola.
– Heidän elämänsä kotimaassa täytyy olla todella vaarallista, köyhää ja toivotonta: he pyrkivät pääsemään sieltä senkin uhalla, että heidät saadaan rajalla kiinni tai että he loukkaantuvat tai haavoittavat itseään yrittäessään päästä aitojen yli, Toukolat pohtivat.
Pakolaisille jaettavat ruokatarpeet ostetaan Melillasta, mutta etenkin aiemmin suomalaisavioparilla oli mukanaan Espanjasta tuotuja lahjoitusvaatteita.
Piileskelyä ja pilkkaa
Sen jälkeen kun reitti Turkista Balkanin kautta Keski-Eurooppaan sulkeutui, Marokon rannikolle on tullut runsaasti myös Lähi-idästä kotoisin olevia ihmisiä.
Melillan lähistöllä on jatkuvasti vähintään satoja kaupunkiin pyrkiviä. Yöt he viettävät hylätyissä taloissa, karjasuojissa tai kallioiden painanteissa. Heidän auttamistaan vaikeuttaa se, että monet heistä vaihtavat paikkaa päivittäin.
Vaikka Marokko on alueen tasapainoisin ja turvallisin maa, pakolaiset joutuvat kokemaan vihamielistä kohtelua. Monia heistä on pahoinpidelty ja heidän vähäisiä tavaroitaan tuhottu.
– Paikalliset ihmiset eivät ole kovin ystävällisiä meille ”mustille pakolaisille” ja ”haratineille”, joiksi he meitä kutsuvat. Olemme heidän mielestään aina väärässä paikassa. Joissakin kylissä ihmiset ovat kuitenkin hyvin ystävällisiä. He antavat meille ruokaa, neuvovat lähimpiin kauppoihin ja ohjaavat oikealle tielle, Matza-niminen pakolainen kertoo.
Ryhmän kanssa keskustellessamme joukko läheisen kylän asukkaita tulee luoksemme. He hymyilevät ja katsovat ystävällisesti meitä ja pakolaisia, kun nämä ottavat kiitollisena vastaan elintarvike- ja vaatepussit. Marian löytää avustuskuormasta itselleen sopivan takin, ja Mustafa saa paksun täkin. Molemmat vaatekappaleet tulevat tarpeeseen, kun sää marraskuun puolenvälin jälkeen alkaa viiletä.
Marja ja Tauno Toukolaa pakolaisten hätä koskettaa syvästi. Silti he eivät voi auttaa näitä pääsemään Eurooppaan.
– Ymmärrämme, että se ei ole meidän tehtävämme. Kokemustemme mukaan pelkkä ruoka-apukin on kuitenkin heille suureksi avuksi. Lisäksi jaamme heille kristillistä kirjallisuutta ja rukoilemme heidän kanssaan ja heidän puolestaan.
Melillan lisäksi Marokon rannikolla sijaitsee toinen Espanjalle kuuluva itsehallintokaupunki, Ceuta. Ceutan kansainvälinen seurakunta tekee niin ikään avustustyötä pakolaisten parissa, ja myös se saa toimintaansa tukea suomalaisilta helluntailäheteiltä.
Eero Ketola
Kirjoittaja vieraili Melillassa ja Marokossa marraskuun alussa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...