Siirtolaispastorin resepti terveeseen seurakuntaelämään: Joustavuus ja Jumalan sana
Lähes 80 000 suomalaislasta sai talvi- ja jatkosodan aikana nimilapun kaulaansa ja siirron turvallisempiin oloihin muihin Pohjoismaihin. Maailmanhistorian suurimman lastensiirto-operaation seurauksena myös kuusivuotias Mauno Järvinen jätti lapsuudenkotinsa pari vuotta vanhemman veljensä Matin kanssa.
– Viisilapsisella perheellämme oli Akaan pitäjässä pikkuinen mökki. Kun talvisota syttyi, elinolot kävivät todella ankeiksi. Kevättalvella 1944 Suomen perääntymisvaihe aiheutti jälleen suuren siirtoaallon. Meille tuli lähtö Ruotsiin.
Sijaisperhe oli lottovoitto
Veljekset sijoitettiin sellaisen maanviljelijäpariskunnan hoiviin, jonka omat lapset olivat jo muuttaneet pois kotoa.
– Me saimme lottovoiton, kun pääsimme samaan kotiin ja tosi ihanien ihmisten tykö. He hoitivat meitä kuin omia lapsiaan, Mauno Järvinen muistelee.
Mies huomauttaa, että usein julkisuudessa kuullaan vain surullisia sotalasten tarinoita, mutta hänellä tuosta kahden ja puolen vuoden ajanjaksosta on hyvin onnelliset muistot.
– Kun lapsi huomaa, että häntä hoidetaan hyvin, surkeat asiat unohtuvat nopeasti. Ruotsin kielen taitokin tuli niin sujuvaksi, että kun palasin Suomeen, en enää osannut sanaakaan suomea.
Kotiinpaluu tuntuikin lähtöä vaikeammalta: kieli- ja kulttuurishokin lisäksi tuskaa aiheutti irrottautuminen sijaisvanhemmista. Lisäksi lapsuudenkodissa asiat olivat menneet huonompaan suuntaan.
– Isä oli ollut vuosia sotarintamalla, ja sen seurauksena hän alkoi juoda. Onneksi meillä oli hyvä uskovainen äiti, joka myös rukoili lapsilauman puolesta.
Merkittäviä käänteitä
Äidin rukoukset kuultiin: loppukesällä 1957 parikymppinen Mauno tuli herätykseen.
– Helmikuun toinen päivä vuonna 1958 elämässäni tapahtui täyskäännös, kun annoin elämäni Jeesukselle. Siitä viikon päästä menin kasteelle ja tästä viikon päästä aseettomana sotaväkeen.
– Armeija-aikana tapasin ensimmäisen vaimoni Leenan, jonka kanssa menimme avioon vuonna 1959.
Mauno Järviselle on kerrottu, että hän oli jo neljävuotiaana sanonut eräälle kodissaan vierailleelle uskovalle, että hänestä tulee isona ”Jeesuksen pappi”. Kymmenisen vuotta uskoontulosta ovet kutsumuksen toteuttamiseen alkoivat avautua yllättävän johdatuksen kautta – sotalapsivuosina tutuksi tulleesta maasta.
– Yksi kotiseurakuntamme sisar oli käynyt Ruotsissa ja vieraillut Eskilstunan helluntaiseurakunnan ryhmän mukana Köpingissä. Siellä kokouksessa istuessaan hän oli kokenut Jumalan Hengen sanovan, että ”täällä olisi Järvisen Maunon ja Leenan paikka”.
Alkuun pariskunta ei ottanut profetiaa vakavasti.
– Meitä vähän nauratti ja ajattelimme, että se oli vilkkaan sisaren päähänpisto.
Mutta kun keväällä 1969 Järviset istuivat itse hengellisessä kokouksessa Köpingin pienellä paikkakunnalla, he huomasivat ajatustensa muuttuneen.
– Kumma kyllä meistä molemmista rupesi tuntumaan, että siellä suomalaiset tarvitsisivat evankeliumia.
”Jeesuksen papiksi”
Kolme viikkoa Ruotsin-vierailun jälkeen Mauno ja Leena Järvinen sekä heidän kolme lastaan istuivat muuttoautossa. Länsinaapurista tuli perheen pysyvä koti ja Mauno Järvisen palvelupaikka yli 30 vuoden ajaksi.
Ensimmäiset seitsemän vuotta Järvinen palveli seurakuntatyössä automaattisorvaajan työnsä ohella: ensin Köpingissä, sitten Katrineholmissa.
– Siinä vaiheessa paine irrottautua kokoaikaiseen evankeliumin työhön alkoi kasvaa. Siihen olivat rohkaisseet myös useat veljet, kuten Tukholman suomalaisen helluntaiseurakunnan pastori Kaarlo Toivio.
Vuoden 1976 veljespäivillä Mauno Järvinen ilmoitti, että olisi käytettävissä, jos Jumala avaisi oven seurakuntatyöhön.
– Jälkeenpäin kuulin, että Eino Välipakka Göteborgin suomalaisesta helluntaiseurakunnasta oli sanonut jo paluumatkalla, että haluaa napata minut toiseksi työntekijäkseen.
Omaishoitajuus työuran päätepisteenä
Göteborgin pestiä seurasivat johtavan pastorin tehtävät Trollhättanissa, Boråsissa ja Eskilstunassa. Jokaisesta työjaksosta Mauno Järvisellä on hyvin rakkaat muistot. Yhtenä uran kohokohtana mieleen on jäänyt Trollhättanin seurakunta, jota hän luotsasi kuuden ja puolen vuoden ajan.
Seurakunta oli nuori niin iältään kuin ikärakenteeltaan: sen jäsenten keski-ikä oli 34 vuotta. Seurakunnan jäsenmäärä oli kolminkertaistunut kahden vuoden aikana, kun alueen 2 000 suomalaiseen talouteen oli tilattu ilmaiseksi Hyvä Sanoma -lehteä.
– Kolmenkymmenen jäsenen seurakunta oli laittanut Jumalalle merkin: jos puolet tarvittavasta summasta tulee ensimmäisessä kolehdissa, he toteuttavat kampanjan. Rahaa oli tullut enemmän kuin tilauskuluihin tarvittiin, Järvinen kertoo.
Boråsin ja Eskilstunan ajoilta mieleen tulee myös synkkiä vaiheita. Leena-vaimo sairastui syöpään, joka uusi myöhemmin – ja johti kuolemaan vuonna 2002. Viimeinen Mauno Järvisen toimi ennen eläköitymistä olikin omaishoitajan tehtävä.
– Pyysin ylilääkäriltä, että saisin jäädä Leenan omaishoitajaksi. Sanoin, että olen 43 vuotta sitten luvannut seistä vaimoni rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä ja haluan toteuttaa lupaukseni.
– Lääkäri alkoi itkeä ja sanoi, ettei ole koskaan kuullut vastaavaa.
Suomalaisilla olisi opittavaa
Eläkkeelle jäämisestä on nyt yli kolmetoista vuotta, mutta edelleen Järvinen muistelee mielellään rikkaita seurakuntatyön vuosia. Myös ruotsalaisuus on osa häntä, vaikka viime vuodet hän onkin asunut Suomessa uuden vaimonsa, laululinnuksi kutsumansa Anneli Viljanen-Järvisen kanssa.
Erityisesti Ruotsin suomenkielisen helluntailiikkeen ilmapiiriä ja työyhteyttä siirtolaispastori ajattelee lämmöllä.
– Kun suomalainen lähtee ulkomaille, hän löytää toisen suomalaisen hiukan eri tavalla kuin täällä Suomessa. Jotkut saattavat tuntea orpoutta, ja siinä tilanteessa suomalaisuus yhdistää. Sen näki myös seurakuntaelämässä.
Pastori kokee, että ruotsinsuomalaiset ovat omaksuneet paikallisilta hyviä ominaisuuksia, joista on hyötyä erityisesti ihmissuhteissa.
– Ruotsalaiset osaavat neuvotella ja joustaa. Erään kerran Matti Villikka oli käymässä Hemvikissä, naisten hoitokodissa, Erik Evaldsin pitämän koulutusviikon aikana. Hän ihmetteli, kuinka me pastorit pystyimme keskustelemaan vaikeistakin asioista ja katsomaan niitä eri kanteilta. ”Ootte te aika ukkoja. Suomessa me ollaan nyrkit pystyssä”, hän sanoi.
Mauno Järvisen mielestä tämä on piirre, josta suomalaisissakin seurakunnissa voitaisiin ottaa oppia. Lisäksi hän kaipaisi Suomen hengelliseen kenttään enemmän ”ruisleipää” eli vakaampaa Jumalan sanan julistusta.
– Hyvästä ei saisi tulla parhaan vihollinen. Ehkä painopiste jumalanpalveluksissa on mennyt liian paljon musiikin puolelle. Jumalan sana on kuitenkin kaikkein tärkein elementti, joka ruokkii, vahvistaa ja vie eteenpäin jokaista uskovaa.
Elina Rautio
Kuka
Mauno Järvinen
» työskennellyt Ruotsin suomenkielisen helluntailiikkeen työyhteydessä siirtolaispastorina vuosina 1969–2002 » ollut toimittamassa Ruotsin siirtolaistyöstä kertovaa teosta Ruotsin suomenkielisen helluntaiherätyksen historiaa (Päivä 1996) » viettää eläkepäiviään Helsingissä ja toimii aktiivisesti Helsingin Saalem-seurakunnan aluetyössä Hakunilassa » vaimo Anneli, neljä aikuista lasta ja 10 lastenlasta
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...