Töhrystä jää betonipintaan jälki poistamisesta huolimatta
Seurakuntien seinissä näkyy urbaaneja elämän
Seurakunnan seinään ilmestynyt graffiti on harvoin myönteinen yllätys. Seurakuntien seinissä on usein suuria vaaleita pintoja, ja ne houkuttelevat puoleensa spraymaalia ja tusseja käyttäviä luvattomia katutaiteilijoita.
Hyvinkäällä Sillankorvankadulla sijaitseva helluntaitemppeli sai keväällä ei-toivottua lisäkoristelua seinäänsä ja kadun varressa olevaan ilmoitustauluun.
– Tästä tehtiin rikosilmoitus. Ei siksi, että joku heti narahtaisi kiinni, mutta tagien perusteella sotkija voi jossain vaiheessa jäädä poliisin haaviin, ja isompi kuvio paljastuu, temppeli-isäntä Raine Joki kertoo.
Tageilla tarkoitetaan taiteilijoiden omia nimimerkkejä, joita he usein käyttävät graffiteissa.
Betonipinta imaisee maalin
Korvauksia luvattomilta katutaiteen harrastajilta hakevat yleensä lopulta vakuutusyhtiöt, jotka kustantavat seinien putsaukset.
– Putsausta ei tosin aina voi suositella hoidettavaksi vakuutusyhtiön kautta, koska omavastuuosuudet voivat olla melko suuria, Raine Joki sanoo.
Joki työskenteli aiemmin suuressa päivittäistavaraketjussa, minkä peruja töhrimisongelma samoin kuin putsaamisammattilaisetkin ovat hänelle tuttuja.
Putsaaminen maksaa vaivan, tai sitten ei. Huokoinen betonipinta imaisee spraymaalin tehokkaasti, ja poistamisesta jää seinään helposti jälki. Hyvinkäällä on harkittu tiettyjen seinien käsittelyä graffitintorjunta-aineella. Aine vähentää huokoisen pinnan läpäisyä, ja spraymaali on helpompi pestä pois.
Kameravalvonta auttaa
Järvenpään helluntaiseurakunta on niin ikään saanut luvattomia kaupunkielämän jälkiä seinäänsä.
– Ihmeen vähän näitä on ollut, kiinteistövastaava Asmo Korhonen sanoo viitaten seurakunnan sijantiin aseman läheisyydessä.
– Kameravalvonta varmaankin rauhoittaa paikkaa jonkin verran. Ilkivallanteot ovat jääneet näihin graffiteihin ja joidenkin
ovien lasien rikkomiseen.
Raine Joen mukaan kameravalvonta on ollut suojeleva tekijä myös Hyvinkäällä.
– Voisi kuvitella, että ainakin suojaisammalla sisäpihalla olisi muutoin enemmän töhryjä.
Sotkemista vai yhteisöllisyyttä?
Graffititaide liittyy urbaaniin elämäntapaan, ja kopiona maailman metropoleista se saapui Suomeenkin 1980-luvun puolivälissä.
Patsaat, kirkot ja muut historialliset rakennelmat ovat saaneet olla kohtuullisen hyvin suojassa graffiteilta tekijöiden oman etiketin vuoksi.
Eri puolille maailmaa ja Suomeenkin on perustettu paljon laillisia graffitiseiniä, mutta ne eivät vedä puoleensa lähellekkään kaikkia tekijöitä. Graffitissa kiehtoo laittomuus, luvattomuus, anonyymiys ja vaaran tuntu. Tekijät tuntevat toisensa ja kilpailevat maalausten saamisessa haastaviin paikkoihin.
Ylivoimainen enemmistö graffiteista on töhryä vailla taiteellista arvoa. Niitä suvaitaan lähinnä sellaisessa urbaanissa ympäristössä, jossa talojen ulkoseinien katsotaan olevan ”yhteistä aluetta”.
Joissain kaupunkiseurakunnissa maailmalla seiniin ilmestyneiden graffittien katsotaan kertovan seurakunnan pääsemisestä osaksi muuta yhteisöä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...