Seurakuntaa johtaa vanhimmisto. Tämä
on tuttu periaate ja
iskulause maamme
helluntaiseurakunnissa ja
monissa muissa vapaakristillisissä
yhteisöissä. Mutta
mitä se käytännössä tarkoittaa 2000-luvun
seurakuntaelämässä?
Jyväskylän
helluntaiseurakunnan vanhimpana
vuodesta 2006 palvelleen
Ari Kuisman mukaan yksi
vanhimmistojohtamisen avainsana
on jalkautuminen.
Hänen
kotiseurakunnassaan tämä
näkyy muun muassa siinä, että
jokaisella vanhimmalla on
jokin vastuualue ja jokaisella työmuodolla
oma vastuuvanhin. Vaikka
käytäntö ei toteudukaan ideaalisti,
se on osoittautunut hyväksi.
Kun
esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyössä, opetuksessa,
evankelioinnissa sekä
yhteisön talousasioista vastaavassa
hallituksessa on
mukana vähintään yksi
vanhin, seurakunnan arkinen touhu
tulee johtajille tutuksi ja
sitä kautta kaikki vastuualueet tulevat
huomioitua päätöksenteossa.
Samalla
vanhimpien tulisi elää osana
seurakuntaa niin, että yhteys seurakunnan
jäseniin laajemminkin on
luontevaa.
–
Seurakuntaa ei johdeta kabinetista. Paimenellinen
johtaminen, kuunteleminen
ja keskustelu tapahtuu
nimenomaan ihmisten kohtaamisessa
arkisissa tilanteissa,
Ari Kuisma toteaa.
–
Isossa yhteisössä yksittäinen vanhin
ei voi tuntea kaikkia seurakuntalaisia, mutta
jokaisella jäsenellä tulisi
kuitenkin olla kontakti johonkin
vanhimpaan. Ihmisten on
tärkeä tulla nähdyksi ja
kuulluksi.
Organisaatiopalapeli
Jyväskylän
helluntaiseurakunnassa vanhinten
vastuualueet pyritään jakamaan
kiinnostusten, armoitusten ja
osaamisen mukaan. Vanhimman
ei tarvitse välttämättä olla
työmuodon vetäjä: hän voi tuoda
työhön seurakunnanjohdon näkemystä
yhtenä tiimin jäsenenä.
Ari
Kuisma vastaa lähetystyöstä ja
toimii lähetystoimikunnan puheenjohtajana.
Lisäksi hän on mukana
tiimissä, joka toteuttaa RistiAalto-keskustelutilaisuuksia. Vanhimmiston
kokouksissa hän
toimii sihteerinä sekä varapuheenjohtajana.
Mieluisimpana
hän pitää kuitenkin henkilökohtaisia
kohtaamisia seurakuntalaisten
kanssa.
–
Niissä hetkissä, kun vie esimerkiksi vanhukselle
tai sairaalle ehtoollista,
on jotain suurta.
Vanhimmiston,
seurakunnan pastoritiimin
ja yhdistyksen hallituksen työnjako
on Jyväskylässä toteutettu
siten, että yhteisön päivittäistä toimintaa
johtaa pastoritiimi seurakunnanjohtajan
alaisuudessa. Vanhimmisto
päättää suunnan,
kuten vahvistaa seurakunnan strategian
ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat,
linjaa opetusta sekä
hoitaa työntekijöiden rekrytoinnit.
Yhdistyksen hallitus hoitaa
pääasiassa taloudellisia sekä
hallinnollisia asioita.
Hallituksen
puheenjohtaja toimii seurakunnanjohtajan
juridisena esimiehenä,
mutta seurakunnanjohtaja on
tilivelvollinen myös vanhimmistolle.
–
Pastorit tekevät seurakuntatyötä kokopäiväisesti,
ja heillä on paras
tieto yhteisön toiminnan arjesta. Maallikkoina
vanhimmilla taas
on yleensä pastoreita parempi käsitys
siitä, minkälaisessa arjessa seurakuntalaiset
elävät.
Lisäksi
seurakunnassa on kaksi kertaa
vuodessa kokoontuva seurakuntaneuvosto,
joka kokoaa vanhimmiston,
hallituksen ja pastoreiden lisäksi
myös muita yhteisön avainvastuuhenkilöitä.
–
Neuvostossa ei tehdä päätöksiä vaan
käsitellään jotakin ajankohtaista teemaa
ja jaetaan näkyä laajemmalla
porukalla.
Toleranssia ja toisten kunnioitusta
Ajankohtaisuus
onkin iso arvo. Olipa
tehtävien ja vastuiden jako tehty
miten hyvänsä, Ari Kuisma pitää
tärkeänä sitä, että vanhimmisto ja
muu johto kykenee ajattelemaan seurakunnan
elämää pitkässä
aikaperspektiivissä: johtamisen pitäisi
olla ennemmin ennakoivaa kuin
reagoivaa.
Käytännössä
tämä tarkoittaa esimerkiksi
sitä, että tunnistetaan ympäröivän
yhteiskunnan sekä
seurakuntaelämän virtauksia, puututaan
vääriin suuntauksiin määrätietoisesti
sekä keskustellaan asioista
jo ennen kuin ne tulevat
pakosti pöydälle.
Ehkä
suurin haaste nykyseurakuntien johdolle
on osata uudistaa seurakuntaa
oikeassa tahdissa.
–
Nuoret turhautuvat, jos mitään uutta
ei tapahdu, ja vanhemmat voivat
kokea liian nopean uudistamisen vieraana.
Pitäisi osata tasapainoilla
niin, että kodin tuntu säilyy
kaikilla. Kaikenikäisiltä tarvitaan toleranssia
ja toisten kunnioitusta.
Samalla
on myös uskallettava tehdä
päätöksiä.
–
Hengellisissä yhteisöissä sorrutaan liian
helposti siihen, että jokin
asia jätetään rukoiltavaksi, vaikka
pitäisi jo tehdä päätös ja jatkaa eteenpäin.
–
Toivottavasti vanhimmiston keskuudessa
on sellainen luottamus, että
kaikki voivat kertoa mielipiteensä
pelkäämättä eriäviä mielipiteitä.
Avoimen keskustelun jälkeen
päätöksen takana voi seisoa
yhdessä rintamassa, vaikka keskustelussa
olisi ollut eri näkemyksiä.
Vanhimman kipupisteet
Yksittäisen
vanhimman henkilökohtaisessa elämässä
yksi suurimmista haasteista
on ajankäytön järjestäminen.
–
Monella vanhimmalla on melko
vaativa siviilityö, perhe ja normaaliarjen
pyöritys, ja niiden päälle
hoidetaan seurakunnan asiat.
Aika vähän on sellaisia päiviä, etteikö
joutuisi jotakin seurakunnan asiaa
miettimään tai toimittamaan,
ammattikorkeakoulussa automaatiotekniikan lehtorina
työskentelevä Ari Kuisma toteaa.
Kipeintä
hänen vanhimmistourallaan on
silti ollut se, kun hän on
jossakin tilanteessa tehnyt mielestään
seurakunnan kannalta oikean
päätöksen ja sen seurauksena menettänyt
ystävyyssuhteen jonkun
yksittäisen seurakuntalaisen kanssa.
–
Vanhimpana ei vain ole varaa ajaa
kaverin etua. Kaiken tekemisen takana
tulee olla ajatus yhteisön parhaasta.
Murhetta
vanhimmalle aiheuttaa usein
myös se, miten paljon seurakunnassakin
ihmiset puhuvat toisista
pahaa. Toisten tekemisiä ja
motiiveja arvioidaan tietämättä, mitkä
kaikki asiat ratkaisuihin vaikuttavat.
Kritisoimisen sijaan
Kuisma haluaa rohkaista seurakuntalaisia arkiseen
yhteyteen niin toistensa kuin muiden lähipiirissä elävien ihmisten kanssa: viettämään aikaa yhdessä, harrastamaan erilaisissa porukoissa ja pyytämään sekä tarjoamaan apua arjen eri tilanteissa.
– Liian usein kuulee tarinoita siitä, miten joku on jäänyt pois seurakunnasta, kun elämään on tullut erilaisia vaikeuksia. Toivottavasti seurakunnissa ei luoda täydellisyyden kulttuuria, vaan sellainen paikka, jossa ei tarvitse peitellä ongelmia ja vaikeuksia ja jonne voi tulla varsinkin silloin, kun elämä kolhii.
Kuisma kertoo pohdiskelleensa joskus sitä, miten vähällä järjestetyllä ohjelmalla seurakunta voisi tulla toimeen.
– Meidän tulisi elää aitoina kristittyinä myös siellä, missä työkaverit, naapurit ja muut lähipiirissämme olevat ihmiset liikkuvat.
Rohkaisua
Kuisman omassa hengellisessä elämässä avainasemassa on ollut seurakunnan solu. Siellä ovat myös syntyneet kaikkein syvimmät ystävyyssuhteet.
Lisäksi rohkaisuna ovat usein toimineet erilaiset kohtaamiset eri-ikäisten seurakuntalaisten kanssa. Kyse on voinut olla rukoushuoneen aulassa tai kaupungilla tavatessa käydystä keskustelusta, jossa on sanottu jokin kannustava lause. Tai Kuismaa selkeästi vanhemman ihmisen ottamasta katsekontaktista, jonka hän on tulkinnut tuen ja luottamuksen ilmaukseksi hänen tekemistään kohtaan.
– Näihin hetkiin kiteytyy paljon siitä, mikä seurakunnassa on hienoa. Sukupolvien väliset ystävyyssuhteet ovat seurakunnassa erityisen antoisia. Eniten iloa tuottaa kuitenkin se, kun näkee tai kuulee jonkun tulleen uskoon. Se pitää tekemisen tuoreena.
Kuka
Ari Kuisma
» koulutukseltaan
diplomi-insinööri, työskentelee automaatiotekniikan lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
» kuuluu Jyväskylän helluntaiseurakuntaan, jossa palvellut vanhimpana vuodesta 2006
» mukana Keski-Suomen
lähetystoimikunnassa sekä Fidan seurakuntasuhteiden työryhmässä
» naimisissa
» harrastaa muun muassa
kiipeilyä, melontaa, laskettelua sekä lentopalloa ja tarttuu kirjaan aina
kun mahdollista
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...