Seurakunnissa asiat melko hyvin, korjattavaakin löytyy

Romanit toivovat tasavertaisuutta

Rainer Frisk haluaa haastaa sekä pääväestöä että romaneja eriarvoisuuskysymyksissä. - Emme ole avanneet kulttuuriamme riittävästi.Romanius on pysynyt outona ja mystisenä asiana. Kuva: Jani Alanko
Rainer Frisk haluaa haastaa sekä pääväestöä että romaneja eriarvoisuuskysymyksissä. - Emme ole avanneet kulttuuriamme riittävästi.Romanius on pysynyt outona ja mystisenä asiana. Kuva: Jani Alanko

Huittislainen Rai­ner Frisk (aik. Lindeman) teki keväällä ison ratkaisun. Hän vaihtoi sukunimekseen sukuhis­toriasta löytyneen Friskin.

 

Syy nimenvaihdokseen oli ki­peä. Friskin aikuinen poika Ron­nie oli kotiutumassa Suomeen ulkomailla vietetyn työjakson päätteeksi. Ajatus työnhausta ko­timaassa hirvitti jo valmiiksi. Lin­deman on Suomessa tyypillinen romanien nimi, ja työhaastattelui­hin on vaikeaa, ellei mahdoton­ta päästä.

 

Frisk oli Lindemaneille vapaas­ti käyttöön otettavissa, koska nimi löytyi kirkonkirjoista viiden suku­polven takaa.

 

Rainer Frisk toimii kristillisen romanijärjestön Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtajana. Hänet tun­netaan myös muusikkona.

 

 

Heti töihin toisella nimellä

Ovatko nimenmuutokset yleisty­neet suomalaisromanien parissa?

 

– En tiedä, onko mitään buu­mia, mutta nimiä on suomennet­tu jonkin verran. Esimerkiksi jot­kut Grönstrandit ovat nyt Vih­reärantoja.

 

– Ideana on ollut se, että nimes­tä ei heti tunnistettaisi romaniksi.

 

Frisk puntaroi omaa nimen­muutostaan vuosien ajan.

 

– Pohdin asiaa jo valmiiksi niin, että jos muutan pois Huittisista, vaihdan nimeä. Huittisissa mi­nut tunnetaan, täällä meillä ei ole mitään vaikeuksia. Mutta tiedän, että toisella paikkakunnalla ongel­mat alkavat.

 

Nimenmuutoksista on perhees­sä jo kokemusta. Toinen Friskin pojista otti vaimonsa sukunimen.

 

– Hän pääsi uudella nimellä sa­man tien työhaastatteluun ja töi­hin.

 

 

Koulutusta jo on – työllistyminen hankalaa

Romanien vaikeuksista pääs­tä työn syrjään kiinni on puhuttu jo vuosia. Kulttuurivähemmistön koulutustaso on noussut kohis­ten, mutta työelämään pääsemi­nen on silti melko hankalaa.

 

Rainer Frisk ei ole vihainen, mutta hän toivoo, että asiantila hiljalleen muuttuisi.

 

– Työnantajille haluaisin lähet­tää terveisinä, että uskaltakaa ot­taa riski. En voi luvata mitään sel­laista, että romani olisi välttämät­tä sen parempi työntekijä kuin pääväestöläinenkään, mutta us­kon, että romani on lojaalimpi työntantajalleen.

 

– Romanit eivät heti vilkuile muualle, koska tietävät miten vai­keaa työtä on saada.

 

 

”Liian tiivis porukka”

Romaneilla on ongelmia niin vi­rallisissa kuin epävirallisissakin yhteyksissä. Vapailta markkinoilta on haastavaa saada asuntoa. Jos verkon myynti-ilmoituksen takaa paljastuu romani, monien suhtau­tuminen muuttuu.

 

– Minulla on tuttu, jolla on suomalainen nimi, eikä ulkonä­kökään heti paljasta romaniut­ta. Autokauppaa tehdessä ostaja näki myyjän vaimon romanivaat­teissa. En muista, jäivätkö kaupat tekemättä, mutta ostajan reaktio kyllä näkyi kasvoilla välittömästi.

 

Frisk ihmettelee, miksi roma­neihin liittyvä karsastus vain jat­kuu ja jatkuu, sukupolvesta toi­seen.

 

– Haastan kyllä myös romanei­ta. Olemme olleet ehkä liian tii­vis porukka, emme ole avanneet omaa kulttuuriamme kenelle­kään. Romanius on Suomessa py­synyt outona tai mystisenä asiana. Tämä on omiaan luomaan pelkoja ja arvailuja.

 

 

Perinteiset elinkeinot haastettu

Onko romaneissa keskinäisiä ero­ja? Ovatko toiset romanit ”musta­laisempia” kuin toiset?

 

– Omat vanhempani rohkaisi­vat minua opiskelemaan. Kävin­kin ammattikoulun ja kauppa­opiston, eikä se ollut kaikille su­kulaisistani myönteinen asia. Joidenkin mielestä kunnon mus­talainen ei kouluja käy.

 

– Minussa tällainen nosti uhoa ja näyttämisen halua. Haaveilin arkkitehdin urasta. No, arkkiteh­tiä minusta ei tullut, mutta har­mistuminen nosti motivaatiotani, Rainer Frisk muistelee.

 

Friskin mukaan perinteisten romanien suhde koulutukseen on kaksijakoinen. Toisaalta opiskelua saatetaan vähätellä, mutta sitten kun joku menestyy, osataan kyl­lä olla ylpeitä.

 

Asetelma voi olla nuorelle haas­tava.

 

– Kyllä jokainen toivoo, että oma perhe ja suku olisivat mielis­sään.

 

Friskin mukaan nykyisin van­hempi sukupolvikin ymmärtää, ettei perinteisellä elannonhankin­nalla eli sekalaisella kaupankäyn­nillä pärjää.

 

– Kaupanteko on nyt haasta­vampaa kuin aiemmin. Tarjontaa on paljon. Aikuisetkin ovat alka­neet opiskella ja hankkia ammat­teja.

 

Frisk kiersi itsekin nuorempana kaupoilla. Mentiin ovelta ovelle, myytiin harjoja ja vaatteita.

 

– Silloin ovikauppa oli palvelua. Nyt myyjät tavoittavat asiakkaan netin kautta. Kilpailussa jää hel­posti jalkoihin.

 

Vuosia sitten Friskillä oli maa­hantuontiyritys veljensä kanssa. Se muistutti jonkin verran perin­teistä romanien kauppaa.

 

– Toimme maahan nahkatak­keja ja keramiikkaa. Ei meillä ol­lut suurta asiantuntemusta, mut­ta tiesimme hieman siitä, mitä asi­akkaat halusivat.

 

Esimerkiksi keramiikassa tai huonekaluissa romanien maku on usein pääväestöä krouvimpi.

 

 

Kotona oma kulttuuri

Rainer Frisk on ollut pääväestön ihmisten kanssa tekemisissä elä­mässään kenties keskimääräistä enemmän nuoresta asti.

 

– Kyllä se joskus oli jopa tietoi­nenkin ratkaisu. Ei kuitenkaan koskaan niin, että olisin halunnut erottautua romaneista.

 

Sari-vaimo kuuluu pääväes­töön, eikä esimerkiksi pukeudu romaniasuun.

 

– Kyllä siinä omat opettelemi­sensa oli. En ole halunnut tehdä Sarista romania, eikä hän minus­ta pääväestöläistä.

 

– Kotona meillä on oma kult­tuuri, jonkinlainen sekakulttuu­ri. Olen halunnut säilyttää jotain, mitä olen halunnut pitää romani­kulttuurista.

 

Perheen kolme poikaa eivät myöskään pukeudu perinteisen romanimiehen tavoin.

 

– Identiteetiltään he kuitenkin ovat vahvasti romaneja. Arvostan sitä heissä. Romanius ei ole kiinni vaatteista, vaan arvoista, joita ro­manikulttuuriin kuuluu.

 

– Ehkä olen osannut istuttaa jo­tain, ja he ovat luoneet oman kult­tuurinsa, sekoituskulttuurin, Rai­ner Frisk pohtii.

 

 

Rasismia vai eriarvoisuutta?

Minkälaista rasismia romanit koh­taavat seurakunnissa – vai koh­taavatko?

 

– En mielelläni käytä rasismi-sanaa. Itä-Euroopassa olen näh­nyt, mitä rasismi voi olla. Se on pahimmillaan hengenvaarallista.

 

– Se, mitä Suomessa tapahtuu, on eriarvoisuutta. Se on lievem­pää, ja meillä Suomessa on peri­aatteessa samat oikeudet ja velvol­lisuudet kuin kaikilla muillakin. Eriarvoisuuskaan ei ole hyväksyt­tävää.

 

Mutta seurakunnat, kohtaavat­ko romanit siellä haastavia ennak­koasenteita?

 

– Seurakunnissa tilanne on suhteellisen hyvä. Usein roma­nin pitää kuitenkin olla kaksi-kol­me kertaa parempi, että pääsee sa­malle viivalle muiden kanssa.

 

– Usein sanotaan, että ota kita­ra ja laula. Eivät kaikki romanit ole muusikoita. Meissä on opettajia, pastoreita, siivoojia, vaikka mitä.

 

Seurakunnissa vastaan tulee harmittavaa romanihuumoria ja esimerkiksi äänen muuntamista romanimaiseksi hauskuuttamis­tarkoituksessa. Vähemmistöön kuuluvasta se ei useimmiten tun­nu mukavalta.

 

Romanit vitsailevat keskenään romaniudella.

 

– Se voi olla raakaakin, Frisk nauraa.

 

Mutta kun muut vitsailevat ro­maniudella, siihen ei voi lähteä mukaan.

 

– Se ei vaan tunnu mukavalta.

 

 

Heikko itsetunto vaikuttaa

Osan nuoruuttaan Rainer Frisk vietti Ruotsissa. Niitä vuosia hän muistaa lämmöllä. Toisessa maas­sa ei tarvinnut olla niin erilainen kuin kotimaassa.

 

– Suomalaisuus yhdisti ihmisiä, romanius ei ollut niin iso asia.

 

Romaneilla on usein hyvä ih­mistuntemus.

 

– Olemme joutuneet olemaan selviytyjiä.

 

Joskus tutka on turhan herkkä. Keskustelukumppanista saadaan väärä käsitys oman heikon oman­arvontunnon vuoksi.

 

– Minulla ei ole mitään tutki­mustietoa, mutta oma tuntumani on, että romaneilla on keskimää­räistä heikompi itsetunto. Se hei­jastuu ihmissuhteisiin ja siihen, ketä uskaltaa päästää lähelleen.

 

Suurimman sisäisen taistelun­sa suhteessa eriarvoisuuteen Frisk joutui nuorena käymään seura­kunnassa.

 

Sukulaispariskunta oli ohjaaja­na lastenleirillä, nainen keittiöllä, mies leiri-isäntänä. Eräänä iltana heidän käskettiin vaihtaa majoi­tuspaikkaansa. Syynä oli se, että huoneessa säilytettiin leirin kas­saa.

 

– Tämä tuntui valtavan pahal­ta. Jouduin syvään kriisiin. Teki mieli nostaa asia julkiseksi ja sa­noa pahasti.

 

– Sain kuitenkin itse kasvaa tuossa tilanteessa. Asia kyllä otet­tiin vielä esiin ja käsiteltiin. Minun piti osata antaa anteeksi.

 

Frisk toivoisi, että ymmärret­täisiin, kuinka eriarvoisuus tun­tuu erityisen pahalta seurakun­tien piirissä.

 

– Olemme tottuneet kohtaa­maan maailmassa kaikenlaista. Mutta seurakunnissa toivoisim­me, että saisimme olla aidosti ta­savertaisia.

 

 

Anssi Tiittanen

 



Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan