Risto Huvila: Israel solmii diplomaattisuhteita – jännitteet ennallaan?

Israelissa on sisäisiä ja ulkoisia konflikteja, ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit tapaavat aina läikyttää tilannetta.  - Rauha on aina Jumalasta lähtöisin, Risto Huvila sanoo.
Israelissa on sisäisiä ja ulkoisia konflikteja, ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit tapaavat aina läikyttää tilannetta. - Rauha on aina Jumalasta lähtöisin, Risto Huvila sanoo.

Kirjailija Risto Huvila uskoo, että pienikin avoin rauha on parempi kuin jatkuva hiljainen konflikti. 

 

Yhdysvalloissa valitaan presidentti kuukauden kuluttua – ehdokkaiden silloisesta terveydentilasta riippumatta. 

– Joe Bidenin kohdalla näyttäisi vaikuttavan kaksi vastakkaista asiaa. Toisaalta hän on luvannut säilyttää Yhdysvaltojen suurlähetystön Jerusalemissa, toisaalta ilmoittanut lopettavansa Iran-pakotteet, jotka Donald Trump asetti, Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvila kuvailee. 

Huvila julkaisi vuonna 2018 kirjansa Israelin ihme ja presidentti Truman. Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä ja sen suhde Israeliin on muutenkin ollut Huvilan tutkimuksen kohteena viime vuosina.

 

 

Iranin kysymyksessä palataan Huvilan arvion mukaan pelilaudalla monta askelta taaksepäin, jos Biden valitaan. 

– Barack Obaman purkamat pakotteet vapauttivat aikanaan arviolta 100-150 miljardia dollaria jäädytettyjä varoja Iranille. 

Maailman katseet ovat Gazassa, mutta Israelin pohjoisrajalla asetelma on maan kannalta paljon haastavampi. Heikossa Libanonissa Hizbollah-järjestö lisää vaikutusvaltaansa. Juuri Iranista saadut rahat ovat mahtavoittaneet sitä. 

– Etelä-Libanonin rajakylissä on joidenkin arvioiden mukaan piilotettuna jopa 200 000 rakettia. Se on aivan järjetön määrä, ja ne ovat vieläpä aivan erilaisia ja parempia raketteja kuin Gazasta ammutut, Huvila kuvailee. 

– Ainoa asia, mikä jarruttaa Hizbollahia, on tieto siitä, että Israelin vastaisku tulisi olemaan todella kova. 

 

Joe Bidenillä on lastensa avioliittojen kautta sukulaissuhteita juutalaisiin. Myös varapresidenttiehdokas Kamala Harrisin aviomies on juutalainen. 

– Juutalaiset Yhdysvalloissa ovat perinteisesti olleet demokraatteja, Risto Huvila kuvailee. 

– He eivät ole erityisen sionistisia. Israelilla on heille vain vähän uskonnollista arvoa. 

Huvilan mukaan Donald Trump on ollut hyvä mahtimaan presidentti, jos asiaa tarkastellaan Israelin kannalta. Trump on kätilöinyt diplomaattisuhteita Israelin ja arabimaiden välille. Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa sopimus on jo syntynyt, jonossa saattavat olla seuraavina joidenkin arvioiden mukaan Oman, Kuwait, Jemen, Qatar, Marokko ja Saudi-Arabia, jopa Libanon. 

 

Diplomaattisuhteiden muodostaminen Israelin kanssa kertoo islamilaisen maailman poliittisesta värähtelystä. 

– Monessa maassa on kyllästytty tilanteeseen, jossa ollaan hirttäydytty palestiinalaiskysymykseen. Niissä halutaan päästä eteenpäin, Risto Huvila kuvailee. 

Iran puolestaan on islamilaiselta pääsuuntaukseltaan shiialainen, eikä se persialaisen identiteettinsä vuoksi kuulu myöskään Arabiliittoon. Iran on huonoissa väleissä monien Persianlahden eteläpuolisten sunnalaisten arabimaiden kanssa. Suhteiden lämmittäminen Israelin kanssa on niille myös yksi tapa osoittaa välinpitämättömyyttä Iranille, joka yhä pitää Israelia päävihollisenaan Yhdysvaltojen ohella. 

– Persianlahden eteläpuolisissa maissa uskonnolla on erilainen rooli. Ihmiset ovat tottuneet korkeaan elintasoon. Pilvenpiirtäjien lomassa kulkee turisteja, ja valtiot ovat suhteellisen vapaita bisneskeskuksia – poislukien tietysti vierastyöläiset, jotka rakentelevat jalkapallostadioneita huonoissa oloissa. 

– Irania taas johtaa edelleen fanaattinen uskonnollinen johtaja, ja sillä on sotainen, Koraaniin perustuva agenda. Muut maat ovat nähneet, mitä islamismi pahimmillaan edustaa. Sitä samaa ei haluta, Huvila arvioi. 

 

Yhdysvallat on diplomaattisuhteiden solmimisessa luonnollisesti edistänyt myös omaa etuaan ja läsnäoloaan asekauppojen muodossa. Persianlahden maat ovat saaneet moderneja hävittäjiä, joilla kuningashuoneet ovat voineet pönkittää omaa asemaansa mahdollisten vallansiirtojen pelossa – arabikeväästäkin on vain jokunen vuosi. 

Moni arabimaa saattaa myös haaveilla Israelin ja Yhdysvaltojen kaltaisista läheisistä innovaatiosuhteista, minkä puitteissa israelilaiset startup-yritykset ovat päässeet hyviin asemiin läntisillä markkinoilla. 

 

Mutta millaisena nyt pinnan alla väreilevä rauha vanhojen vihollismaiden kanssa näyttäytyy Raamatun valossa? Onko Sanasta löydettävissä jotain, mikä kuvaisi nykytilannetta profeetallisesta perspektiivistä? 

Kysymys on selvästi pohdituttanut Risto Huvilaa. Hän kaivaa esiin hiljattain pitämänsä puheen muistiinpanot, joihin on kertynyt raamatunkohtia juutalaisten ja muslimien alkuperäisestä välirikosta, Abrahamin poikien Isakin ja Ismaelin ajautumisesta eri teille. 

– Mielestäni rauhansopimuksen nimi, Abraham Accord (suom. Abraham-sopimus), kertoo jotain. Kysymys on jostain perustavanlaatuisesta prosessista. 

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 25. luvussa kuvaillaan, kuinka Iisak ja Ismael hautasivat yhdessä isänsä Abrahamin. 

– Veljekset tapasivat jälleen vuosikymmenten jälkeen. Näen tässä jotakin esikuvallista siihen, mitä todistamme nyt. Ehkä kaiken keskellä nyt on tullut rauhan hetki, vaikka Raamattu kuvaakin Ismaelin villiaasiksi, joka on aina oleva vastakkain kaikkien veljiensä kanssa. 

 

Huvila kertoo, kuinka hänelle on viime aikoina vain syventynyt se, ”miten huikea ja looginen kertomus läpi Raamatun kulkee Jumalan liittovalinnasta Iisakin jälkeläisten eli juutalaisten kanssa”. 

– Jumala teki valintoja tavallisen isän ja vanhimman pojan välisen perimysjärjestyksen ohi. Iisak oli Ismaelia nuorempi, samoin myöhemmin Jaakob Eesauta. Sama toistui myöhemmin Joosefin ja Daavidin osalla – he kuuluivat myös nuorempiin omassa veljessarjassaan. 

Huvila katsoo, että Jumala osoittaa valinnoillaan omaa suvereeniuttaan. 

 

Eskatologisessa eli viimeisiä aikoja käsittelevässä keskustelussa on nostettu esiin väärän rauhan käsite. Tulkinnassa Israel saavuttaa rauhan ennen lopullista, Kristuksen paluuseen liittyvää sotaa. 

Risto Huvila kääntää katseen Jeesuksen sanoihin. 

– Jeesus sanoo, että autuaita ovat rauhantekijät. Rauha on aina Jumalasta lähtöisin. Rauhassa eläminen, ”jos se on teistä kiinni”, on Jumalan tahto, Huvila pudottelee viitaten Roomalaiskirjeeseen. 

– En pidä mahdottomana sitä, että joskus koko islamilainen maailma kokoontuu Israelia vastaan. Mutta jos joku juuri nyt haluaa elää rauhassa Israelin kanssa, se on pelkästään myönteinen asia.

 

 

Anssi Tiittanen

 



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan