Ristiriitainen Trump sai evankelisten kristittyjen sydämet puolelleen

Donald Trump on kannustanut kristittyjä vaikuttamaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa nykyistä vahvemmin. Hänen omaa raamatuntuntemustaan kuvaillaan heikoksi, eikä hän henkilökohtaisen elämäntapansa puolesta ole nauttinut kristillisten piirien arvostusta. Kuva: Shutterstock
Donald Trump on kannustanut kristittyjä vaikuttamaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa nykyistä vahvemmin. Hänen omaa raamatuntuntemustaan kuvaillaan heikoksi, eikä hän henkilökohtaisen elämäntapansa puolesta ole nauttinut kristillisten piirien arvostusta. Kuva: Shutterstock
Kaikkihan me olemme syntisiä, aivan jokainen, kristillisen Liberty Universityn johtaja Jerry Fallwell puolusti kristittyjen Donald Trumpin kannattajien ajatuksia Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa hieman ennen viime viikon äänestystä.

– Meillä ei koskaan tule olemaan täydellistä ehdokasta, paitsi jos Jeesus Kristus itse asettuu ehdolle.

Amerikkalaistutkimusten mukaan valkoiset evankeliset kristityt nousivat vaalien ratkaisijoiksi. Neljä ja kahdeksan vuotta sitten asetelma oli toisinpäin, kun mustat ja latinot nostivat Barack Obaman presidentiksi.

Ennen vaaleja näytti jo hetken siltä, että amerikkalaiset evankeliset kristityt kääntäisivät selkänsä Trumpille. Trumpin vastustajien toive oli, että perinteisiä arvoja kannattavien valkoisten republikaaniuskollisuus ei enää kestäisi ehdokkaan moraalisten lankeemusten painoa. Toisin kuitenkin kävi.

Voiton jälkeen Trump on esiintynyt rauhallisempana ja sovittelevampana kuin kampanjan aikana.

– Uskon, että Trump alkaa ymmärtää, mitä häneltä presidenttinä odotetaan, Yhdysvaltojen presidentti-instituutiota tutkinut kirjailija Risto Huvila sanoo.

– Kristillisiä ääniä tukahduttava trendi, joka Yhdysvalloissa on vaikuttanut, katkeaa nyt ainakin neljäksi vuodeksi. Seurakunta on saanut ”jatkoajan”, joka olisi hyvä käyttää viisaasti.

Clinton ei vakuuttanut

Lopulta neljä viidestä valkoisesta evankelisesta äänestäjästä kirjoitti äänestyslippuunsa Trumpin nimen. Myös konservatiivisten katolilaisten puolelta tapahtui siirtymää republikaanien puolelle: hieman yli puolet katolilaisäänestäjistä äänesti Trumpia.

Lähes kaikki evankeliset kommentoijat arvioivat, että molemmat pääehdokkaat olivat poikkeuksellisen huonoja, mutta demokraattiehdokas Hillary Clinton oli näistä kahdesta huonompi. Clintonin ohjelma vastasi pitkälti istuvan presidentin ohjelmaa, jota valkoiset evankeliset äänestäjät eivät koskaan olleet täysin hyväksyneet.

Christian Democrats of America -järjestö listasi huolenaiheensa vaalipäivänä omilla verkkosivuillaan.

– Olemme huolissamme maahanmuuttajien, vähemmistöjen, värillisten, seksuaalivähemmistöjen, amerikkalaisten muslimien ja naisten asemasta.

Kristillinen oikeisto ei ole koskaan luottanut demokraattien tulkintaan kristillisyydestä.

Voidaanko homoliittoihin vielä vaikuttaa?

Amerikkalaisessa oikeuskäytännössä perustuslakia tulkitsevan liittovaltion korkeimman oikeuden tuomarinimityksillä on suuri merkitys.

Moni Trumpin äänestäjä toivookin nyt, että uusi konservatiivinen presidentti voisi vaikuttaa avioliittoinstituution tulevaisuuteen.

– Kukaan ei pysty tässä vaiheessa sanomaan, missä määrin Trump voi vaikuttaa homoliittojen oikeutukseen, Fullerin teologisen seminaarin professori Veli-Matti Kärkkäinen sanoo.

– Presidenteillä yksinään ei siinä ole ratkaisevaa asemaa, mutta nyt kun sekä edustajainhuone että senaatti on niukasti republikaanien hallussa, muutoksia voi tapahtua.

Trumpilla tulee olemaan mahdollisuus nimittää jopa neljä uutta tuomaria.

– Nimityksillään hän tulee määrittämään oikeuskäytäntöä seuraavan 30–40 vuoden ajaksi, Risto Huvila arvioi.

Huvilalta ilmestyy keväällä presidentti Harry S. Trumanin (1884–1972) Israel-suhteita käsittelevä kirja.

”Politiikka linjassa uskomme kanssa”

Useat kristityt vaikuttajat osoittivat tyytyväisyyttään vaalituloksen selvittyä.

– Poliitikkojen on ymmärrettävä, että ihmiset välittävät syntymättömistä lapsista, uskonnonvapaudesta ja perinteisistä arvoista, Hillsong-liikkeen johtaja, australialainen Brian Houston tweettasi vaaliyönä.

Seurattu muusikko, Petra-yhtyeen kosketinsoittaja John Lawry tiivisti oman päätöksensä Facebook-päivityksessä vaalipäivänä.

– Ehdokkaani on abortinvastainen ja myönteinen kristillisyydelle. Hän huolehtii taloudesta, kansallisesta puolustuksesta ja Israelista. Anna äänesi kuulua ja äänestä.

Pastori Frank Amedia, joka toimi Trumpin hengellisenä neuvonantajana kampanjan aikana, tuki monien uskovien ääntä ehdokkaalle.

– Näemme selvästi, että Donald Trump on sitoutunut konservatiivisiin näkemyksiin, jotka ovat linjassa meidän uskomme kanssa.

Suomalaisten tuntemista pastoreista muun muassa Franklin Graham liittyi kesällä Trumpin tukijoukkoihin kierrettyään tätä ennen koko kevättalven ympäri maata järjestäen rukousryhmiä vaalien vuoksi.

Grahamille kuvio on selvä: Jumala osoitti tahtonsa vaaleissa.

– Seurakunnat, ryhmät ja yksittäiset kristityt eri puolilla maata rukoilivat kansamme puolesta. Kukaan ei osannut ennustaa vaalitulosta, se tuli Jumalan kädestä, Graham sanoi viime viikon torstaina The Christian Postissa.

Suurlähetystö Jerusalemiin

Kristityt Israelin ystävät uskovat Trumpin toimivan Israel-myönteisesti. Trump on muun muassa luvannut tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja palauttaa Yhdysvaltojen suurlähetystön sinne Tel Avivista, jonne moni maa on asettanut lähetystönsä turvallisuussyistä.

– Trump on myös ilmoittanut, ettei hän pidä Israelin siirtokuntapolitiikkaa ja rakentamista Länsirannalle ongelmana eikä rauhan esteenä, Risto Huvila Sanoo.

– Lisäksi Trump on ilmoittanut repivänsä Iranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen ja syyttää Obamaa siitä, että sopimusta vastaan Yhdysvallat liittolaisineen vapautti Iranille 150 miljardia dollaria jäädytettyjä varoja, joista osa päätyi Iranin rahoittamille terroristijärjestöille.

Yhdysvaltojen Israel-suhteissa juuri suhde Iraniin näyttäytyy merkittävässä roolissa. Iran, jonka johtajista moni on ainakin retorisesti uhannut tuhota Israelin, oli pitkään Yhdysvaltojen johtamien kansainvälisten pakotteiden kohteena.

Tuliko Trump uskoon?

Donald Trumpin puheet ja teot ovat tehneet kristityistä varauksellisia uuden presidentin suhteen. Varapresidentiksi nousevasta kuvernööri Mike Pencestä sen sijaan on tulossa evankelisten kristittyjen sankari. Pence julkaisi vaalien alla videon, jossa hän kertoi uskostaan.

– Tulin uskoon yliopistoaikoinani. Sydämeni murtui ja täyttyi ilolla iltana, jolloin ymmärsin, mitä ristillä oli tehty minun vuokseni.

– Vuosien saatossa uskoani on koeteltu lukemattomia kertoja. Tänään tiedän, että tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan. Hän on minun ja perheeni elämän keskipiste.

Entä Donald Trump itse? Minkälaista on hänen henkilökohtainen uskonsa? Viime juhannusviikolla pastori James Dobson kertoi Charisma-lehdessä Donald Trumpin tulleen uskoon aiemmin tänä vuonna.

– Hän on tehnyt uskonratkaisun, mutta kristittynä vastasyntynyt. Meidän tulee rukoilla hänen puolestaan, Dobson haastoi.

Trumpin uskoontulosta ei ole juuri kuultu kesäkuun jälkeen. Oliko Dobsonin kuvailu vain toiveajattelua?

– Usko ilman tekoja on kuollut, eikä Hengen hedelmiä oikein ole näkynyt Trumpin elämässä eikä puheissa, Risto Huvila sanoo.

Myös Veli-Matti Kärkkäinen toteaa, että ”vaikeaa sanoa mitään”.

– Useimmat amerikkalaiset varmaankin ajattelevat kuten minäkin, että jos uskoontulo on tapahtunut, hänen käyttäytymisessään, asenteissaan ja puheissaan siitä ei ole näkynyt jälkeäkään.

Franklin Graham on vakuuttunut syttyneen uskon vaikutuksesta Trumpin elämään.

– Hän on muuttunut. Jumala tekee työtään kaiken aikaa hänen sydämessään, Graham sanoi Christian Postille vaalien jälkeisenä aamuna.


Anssi Tiittanen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja