Rahankeräyslain tulkinta hämmentää nyt toden teolla
Poliisihallituksen esittämä uusi tulkinta rahankeräyslaista on herättänyt hämmennystä helluntaiseurakunnissa.
Viranomaisen näkemyksen mukaan rekisteröidyn yhdistyksen muodossa toimivilla seurakunnilla ei ole oikeutta kolehdinkantoon tilaisuuksissaan ilman rahankeräyslupaa.
– Näköpiirissä ei ole viranomaisten halua rajoittaa hengellisen toiminnan rahoittamista, vaan kysymys on enemmänkin lainmuutoksen aiheuttamasta lakiteknisestä muutoksesta, sanoo varatuomari Markku Luoma.
Yhdistykset ovat lainsäädännössä eri asemassa kuin uskonnolliset yhdyskunnat, joille kolehdinkanto-oikeus on merkitty lakiin. Yhdistystaustaiset seurakunnat, joita helluntaiseurakunnista on valtaosa, ovat jo sadan vuoden ajan rahoittaneet toimintansa kolehdeilla, eikä toiminnan laillisuudessa ole aikaisemmin nähty ongelmia.
Yleisistä kokouksista yleisötilaisuuksiin
Aikaisemmin hengelliset tilaisuudet katsottiin yleisiksi kokouksiksi, joissa tilaisuuden järjestäjällä on oikeus rahankeräykseen läsnäolijoiden keskuudessa. Vuonna 2006 annettu kokoontumislaki jakaa väenkokoukset yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin, ja Poliisihallitus katsoo tilaisuuksien kuuluvan nyt yleisötilaisuuksiin, joissa samanlaista keräysoikeutta ilman rahankeräyslupaa ei ole.
– Uudesta tulkinnasta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä eikä tuomioistuimen ratkaisuja. Tulkinnasta on mahdollista olla perustellusti myös toista mieltä, Markku Luoma sanoo.
– Kolehdin kerääminen liittyy läheisesti perustuslain turvaamaan uskonnonvapauteen, ja kolehti voidaan katsoa uskonnonvapauslain turvaamaksi oikeudeksi yleisen kokouksen järjestäjän oikeuden tapaan riippumatta seurakunnan järjestäytymismuodosta.
Tilanne on kuitenkin osoittautunut epäselväksi. Ristin Voitolla on tiedossaan yksi helluntaiseurakunta, joka on lopettanut kolehdin keräämisen reaktiona Poliisihallituksen linjaukselle.
Luparumba ei houkuttele
Seurakunnat ovat nyt joutuneet pohtimaan, miten uhrivarojen kerääminen järjestetään uudessa tilanteessa. Poliisihallituksen tulkinnan perusteella mahdollisuuksia järjestää kerääminen laillisesti on kaksi: järjestäytyminen uskonnollisen yhdyskunnan seurakunnaksi tai rahankeräysluvan hakeminen.
Monissa helluntaiseurakunnissa järjestäytyminen uskonnonvapauslain mukaisesti ainakaan Suomen Helluntaikirkon seurakunnaksi ei ole saanut vielä periaatteellista hyväksyntää tai asian käsittely on kesken. Rahankeräysluvan hakeminen toistuvasti määräajoittain kolehdinkantoa varten taas on ratkaisumallina ongelmallinen. Viranomaiskäytännössä on epävarmaa, voiko lupaa edes saada yhdistyksen hallinnon ja perustoimintojen kuten kiinteistökulujen tai palkkojen kattamiseen, kun keräysvaroilla pitäisi aina olla lupaehtojen mukainen täsmällinen yleishyödyllinen käyttökohde.
”Ei syytä lopettaa kolehdinkantoa”
Helluntaikirkon hallitus on ryhtynyt auttamaan seurakuntia asian ratkaisemiseksi, vaikka kysymys ei koskekaan sen jäsenseurakuntia.
Asiasta on oltu yhteydessä poliittisiin vaikuttajiin ja maan korkeimpaan virkamiesjohtoon. Sisäministeriö on aloittanut lain kokonaisuudistusta selvittävän hankkeen.
– Mielestäni tässä epäselvässä tilanteessa ei ole syytä lopettaa kolehdinkantoa seurakunnissa, Markku Luoma sanoo.
– Tilanteen koko ongelmallisuutta ei voida ratkaista yksittäisen seurakunnan toimenpiteillä. Ymmärrän, että seurakunnat haluavat olla varmoja toimintansa laillisuudesta, mutta näen parempana hakea tilanteeseen valtakunnallista ratkaisua.
Uusi lakiesitys on tarkoitus antaa kuluvan vaalikauden aikana.
Anssi Tiittanen
Ilmoitusmenettely mahdollinen
Sisäministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa esiteltiin viime viikolla kolme mahdollista mallia yhdistysten rahankeräykselle jatkossa.
Ensimmäisessä keräyskohteen yleishyödyllisyys ja nykyinen lupamenettely säilytettäisiin, mutta hakukäytänteisiin tehtäisiin merkittäviä parannuksia hakemisen ja raportoinnin sujuvoittamiseksi. Myös toisessa vaihtoehdossa yleishyödyllisyys säilyisi, mutta luovuttaisiin kokonaan ennakkoon haettavasta rahankeräysluvasta, ja siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn, jossa järjestöt tekisivät ilmoituksen rahankeräyksestä viranomaisen ylläpitämään julkiseen rekisteriin.
Kolmannessa vaihtoehdossa keräyskohteen yleishyödyllisyydestäkin luovuttaisiin, ja kielletyistä kohteista säädettäisiin lailla.
Useimmissa puheenvuoroissa kannatettiin ilmoitusmenettelyyn siirtymistä mutta yleishyödyllisyyden säilyttämistä.
Helluntailaisia tilaisuudessa edustivat varatuomari Markku Luoma sekä Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen, joka puheenvuorossaan toi julki Helluntaikirkon kannan: rahankeräyskohteet säilyisivät yleishyödyllisinä mutta varsinaisen rahankeräyksen aloittamiseen riittäisi ilmoitus viranomaisen ylläpitämään julkiseen rekisteriin. Rahankeräyslakia uudistettaessa hengellisten tilaisuuksien kolehdinkeräykselle olisi saatava selkeä ja tarkoituksenmukainen lainsäädännöllinen kehys.
– Seurakuntatyölle vieraalta tuntuu myös se, että kolehdeilla kerättyjen rahojen käyttämisestä olisi raportoitava poliisille vuosittain
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...