Pohjoismaat erottuvat EU:ssa maallistuneina maina

Saako uskonto näkyä, kysytään eri puolilla Eurooppaa. Joissain maissa uskonnonharjoittamista on jo ehdotettu rajattavaksi vain kirkkojen seinien sisälle. Kuvassa kristillinen kulkue Lontoossa. Kuva: Shutterstock
Saako uskonto näkyä, kysytään eri puolilla Eurooppaa. Joissain maissa uskonnonharjoittamista on jo ehdotettu rajattavaksi vain kirkkojen seinien sisälle. Kuvassa kristillinen kulkue Lontoossa. Kuva: Shutterstock
Krusifiksit pois koulujen ja sairaaloiden seiniltä. Jumala-maininnat pois lainsäädännöstä.
Tässä keskeiset uskonnonvapausvaatimukset, joita sekularisoituneet poliitikot asettavat lähes kaikissa EU-maissa.

– Meneillään on taistelu positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauskäsityksen välillä, määrittelee keskustalainen Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula.

Positiivisen uskonnonvapauden kannattajat, joista useimmat ovat tunnustavia kristittyjä, näkevät mielihyvin kristillisiä symboleja julkisessa tilassa. Ne taas ärsyttävät valtioiden tunnustuksettomuutta arvostavia sekularisteja.

Kysymykset voivat olla käytännön elämän mittakaavassa pieniä, mutta periaate- ja symbolitasolla suuria.

Linjaa tehtiin krusifikseilla

Eurooppa linjaa uskonnonvapauskysymyksiä pitkälti oikeuskäytännön avulla.

Kesällä 2014 Ranskassa astui voimaan niin sanottu burkhalaki, joka kielsi kasvot kokonaan peittävät asut. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, ettei laki ole linjassa Euroopan
uskonnonvapauskäsitteen kanssa. Samalla se kuitenkin totesi burkhalain kuuluvan Ranskan oman suvereniteetin piiriin, eikä antanut asiassa velvoittavaa tuomiota.

Hannu Takkula pitää vuosikymmenen vaihteessa tehtyä krusifiksiratkaisua merkittävänä. Siinä suomalainen Soile Lautsi vaati krusifikseja poistettavaksi italialaisten koulujen luokkahuoneiden seiniltä vedoten negatiiviseen uskonnonvapauteen.

Krusifiksit määrättiin aikanaan Italiassa luokkien seinille Mussolinin diktatuurin aikana.

Italialaisten oikeusistuimien jälkeen asia otettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, joka päätyi vuonna 2011 toteamaan, ettei krusifiksi luokan seinällä edusta syrjintää.

– Kysymyksessä oli merkittävä ennakkotapaus. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin asettui positiivisen uskonnonvapauden taakse, Hannu Takkula sanoo.

Pienet kirkot ahtaalla

Euroopan unionin perustuslain – jota ei koskaan lopulta muodostettu – johdannosta kiisteltiin vuosituhannen vaihteessa. Jotkin maat vaativat Jumalan nimen mainitsemista  perustuslaissa. Viimeisimmässä luonnoksessa mainittiin unionin ”hakevan innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä”.

Samansisältöinen lause sisällytettiin Lissabonin sopimukseen, joka vilahtaa EU-jargonissa säännöllisesti. Sopimus viittaa Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, joka on virallisesti osa EU:n lainsäädäntöä. Siinä uskonnonvapaus määritellään nimenomaan positiiviseksi uskonnonvapaudeksi. Lissabonin sopimuksessa ”Unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen”.

– Kaikissa eurooppalaisissa valtioissa on voimassa uskonnonvapaus, kansanedustaja, aiempi europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) sanoo.

– Käytännössä monissa maissa on kuitenkin vahva enemmistökirkko, joka vaikuttaa pienempien kirkkojen liikkumatilaan.

Tämän ovat helluntailaisetkin saaneet kokea muun muassa vahvasti ortodoksisessa Kreikassa, sekä etenkin takavuosina katolisissa Välimeren alueen maissa.

Suomi maallistumisen etujoukossa

Euroopan parlamentissa toimii kristillisten ryhmien ohella uskonnoton, sekulaarin tunnustuksettomuuden puolesta puhuva ryhmittymä.

– Ryhmä aloitti toimintansa viime kaudella. Se sai toisaalta kristilliset edunvalvojat, kuten evankelisen allianssin ja katolisen kirkon aktivoitumaan, Sari Essayah kertoo.

Pohjoismaat ja Benelux-maat erottuvat EU-tasolla maallistuneina alueina.

– Itä- ja Etelä-Euroopan maista tulevat edustajat puoluetaustasta riippumatta ovat ylpeitä katolilaisuudestaan. Suomalaiset, ruotsalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset eivät halua
puhua omasta uskonnollisesta taustastaan oikeastaan mitään, Hannu Takkula kuvailee.

Takkula tai Essayah eivät kumpikaan usko siihen, että EU:n suunnalta tulisi Suomeen jokin sekularisoitumisen aalto, joka laittaisi kristityt ahtaalle.

– Keski-Euroopassa kristillisyys näkyy paljon vahvemmin poliittisessa kulttuurissa, Hannu Takkula sanoo.

– Suomi kuuluu Ruotsin ja Beneluxmaiden kanssa pikemminkin jonkinlaiseen maallistuneeseen etujoukkoon, joka erottuu eurooppalaisten maiden joukosta.

Islamista saa ja ei saa puhua

Pakolaiskriisin keskellä kärvistelevässä Euroopassa islam luo uuden haasteen.

Takkula viittaa joihinkin tutkimuksiin, joissa islam olisi enemmistöuskonto Euroopassa 2050-luvulla.

– Turkin ja EU:n suhde on ollut murroksessa Turkin käännyttyä katsomaan enemmän muiden islamilaisten maiden suuntaan. Vanha Kemal Atatürkin määrittelemä ihanne sekulaarista valtiosta on siellä muuttunut, Hannu Takkula sanoo.

Vaikka islamin haaste on ilmeinen, siitä puhuminen ei poliittisissa piireissä ole aina relevanttia.

– Mieluummin Turkin kohdalla puhutaan niin sanotuista Kööpenhaminan kriteereistä, kuten korruptiosta tai vähemmistöjen suojasta yleisemmin. Islamia ei sinänsä nosteta esiin uhkana, Sari Essayah sanoo.

Islamin haaste liittyy eurooppalaisen hyvinvoinnin murenemiseen ja ihmisten eriarvoistumiseen.

– Maallistuminen jättää aina arvotyhjiön. Sitä ei Euroopassa täytä niinkään ateismi, vaan yhä enemmän islam, Hannu Takkula sanoo.


Anssi Tiittanen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan