Krusifiksit pois koulujen ja sairaaloiden seiniltä. Jumala-maininnat pois lainsäädännöstä. Tässä keskeiset uskonnonvapausvaatimukset, joita sekularisoituneet poliitikot asettavat lähes kaikissa EU-maissa.
– Meneillään on taistelu positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauskäsityksen välillä, määrittelee keskustalainen Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula.
Positiivisen uskonnonvapauden kannattajat, joista useimmat ovat tunnustavia kristittyjä, näkevät mielihyvin kristillisiä symboleja julkisessa tilassa. Ne taas ärsyttävät valtioiden tunnustuksettomuutta arvostavia sekularisteja.
Kysymykset voivat olla käytännön elämän mittakaavassa pieniä, mutta periaate- ja symbolitasolla suuria.
Linjaa tehtiin krusifikseilla
Eurooppa linjaa uskonnonvapauskysymyksiä pitkälti oikeuskäytännön avulla.
Kesällä 2014 Ranskassa astui voimaan niin sanottu burkhalaki, joka kielsi kasvot kokonaan peittävät asut. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, ettei laki ole linjassa Euroopan uskonnonvapauskäsitteen kanssa. Samalla se kuitenkin totesi burkhalain kuuluvan Ranskan oman suvereniteetin piiriin, eikä antanut asiassa velvoittavaa tuomiota.
Hannu Takkula pitää vuosikymmenen vaihteessa tehtyä krusifiksiratkaisua merkittävänä. Siinä suomalainen Soile Lautsi vaati krusifikseja poistettavaksi italialaisten koulujen luokkahuoneiden seiniltä vedoten negatiiviseen uskonnonvapauteen.
Krusifiksit määrättiin aikanaan Italiassa luokkien seinille Mussolinin diktatuurin aikana.
Italialaisten oikeusistuimien jälkeen asia otettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, joka päätyi vuonna 2011 toteamaan, ettei krusifiksi luokan seinällä edusta syrjintää.
– Kysymyksessä oli merkittävä ennakkotapaus. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin asettui positiivisen uskonnonvapauden taakse, Hannu Takkula sanoo.
Pienet kirkot ahtaalla
Euroopan unionin perustuslain – jota ei koskaan lopulta muodostettu – johdannosta kiisteltiin vuosituhannen vaihteessa. Jotkin maat vaativat Jumalan nimen mainitsemista perustuslaissa. Viimeisimmässä luonnoksessa mainittiin unionin ”hakevan innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä”.
Samansisältöinen lause sisällytettiin Lissabonin sopimukseen, joka vilahtaa EU-jargonissa säännöllisesti. Sopimus viittaa Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, joka on virallisesti osa EU:n lainsäädäntöä. Siinä uskonnonvapaus määritellään nimenomaan positiiviseksi uskonnonvapaudeksi. Lissabonin sopimuksessa ”Unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen”.
– Kaikissa eurooppalaisissa valtioissa on voimassa uskonnonvapaus, kansanedustaja, aiempi europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) sanoo.
– Käytännössä monissa maissa on kuitenkin vahva enemmistökirkko, joka vaikuttaa pienempien kirkkojen liikkumatilaan.
Tämän ovat helluntailaisetkin saaneet kokea muun muassa vahvasti ortodoksisessa Kreikassa, sekä etenkin takavuosina katolisissa Välimeren alueen maissa.
Suomi maallistumisen etujoukossa
Euroopan parlamentissa toimii kristillisten ryhmien ohella uskonnoton, sekulaarin tunnustuksettomuuden puolesta puhuva ryhmittymä.
– Ryhmä aloitti toimintansa viime kaudella. Se sai toisaalta kristilliset edunvalvojat, kuten evankelisen allianssin ja katolisen kirkon aktivoitumaan, Sari Essayah kertoo.
Pohjoismaat ja Benelux-maat erottuvat EU-tasolla maallistuneina alueina.
– Itä- ja Etelä-Euroopan maista tulevat edustajat puoluetaustasta riippumatta ovat ylpeitä katolilaisuudestaan. Suomalaiset, ruotsalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset eivät halua puhua omasta uskonnollisesta taustastaan oikeastaan mitään, Hannu Takkula kuvailee.
Takkula tai Essayah eivät kumpikaan usko siihen, että EU:n suunnalta tulisi Suomeen jokin sekularisoitumisen aalto, joka laittaisi kristityt ahtaalle.
– Keski-Euroopassa kristillisyys näkyy paljon vahvemmin poliittisessa kulttuurissa, Hannu Takkula sanoo.
– Suomi kuuluu Ruotsin ja Beneluxmaiden kanssa pikemminkin jonkinlaiseen maallistuneeseen etujoukkoon, joka erottuu eurooppalaisten maiden joukosta.
Islamista saa ja ei saa puhua
Pakolaiskriisin keskellä kärvistelevässä Euroopassa islam luo uuden haasteen.
Takkula viittaa joihinkin tutkimuksiin, joissa islam olisi enemmistöuskonto Euroopassa 2050-luvulla.
– Turkin ja EU:n suhde on ollut murroksessa Turkin käännyttyä katsomaan enemmän muiden islamilaisten maiden suuntaan. Vanha Kemal Atatürkin määrittelemä ihanne sekulaarista valtiosta on siellä muuttunut, Hannu Takkula sanoo.
Vaikka islamin haaste on ilmeinen, siitä puhuminen ei poliittisissa piireissä ole aina relevanttia.
– Mieluummin Turkin kohdalla puhutaan niin sanotuista Kööpenhaminan kriteereistä, kuten korruptiosta tai vähemmistöjen suojasta yleisemmin. Islamia ei sinänsä nosteta esiin uhkana, Sari Essayah sanoo.
Islamin haaste liittyy eurooppalaisen hyvinvoinnin murenemiseen ja ihmisten eriarvoistumiseen.
– Maallistuminen jättää aina arvotyhjiön. Sitä ei Euroopassa täytä niinkään ateismi, vaan yhä enemmän islam, Hannu Takkula sanoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...