Luulen saapuneeni Tuomasmessun
30-vuotisjuhlaan aivan liian aikaisin: olen paikalla kolme varttia etuajassa.
Odotan astuvani autiona kaikuvaan kirkkoon, jossa ehkä suntio käyskentelee.
Vielä mitä! Kirkkaankeltaiset narsissit napottavat koreissa helsinkiläisen
Mikael Agricolan kirkon portailla, kun eteisaulassa käy jo pieni kuhina. Minua
tervehditään joka suunnalta kädestä pitäen, ja saan käteeni virsikirjan ja Tuomaslauluja-nimisen
laulukirjan. Tunnen itseni tervetulleeksi konkariksi, vaikka olenkin
Tuomasmessussa ensimmäistä kertaa.
Kirkko tulee ääriään myöten täyteen. Joka puolella
soljuu iloinen puheensorina. Ihmiset tervehtivät ja halaavat toisiaan. Väenpaljoudesta
huolimatta tunnelma on välitön ja kodinomainen.
Tuomasmessut ovat Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon suosituimpia jumalanpalveluksia: messun ”kotipesässä” Agricolan
kirkossa käy joka sunnuntai useita satoja messuvieraita – ja sen päälle
tulevat vielä Turussa, Tampereella ja pienemmillä paikkakunnilla
järjestettävissä Tuomasmessuissa kävijät.
Myös ensimmäistä Tuomasmessua vietettiin aikanaan Agricolan
kirkossa, tarkalleen ottaen 10. huhtikuuta vuonna 1988. Kirkko oli silloinkin
täynnä. Messu syntyi nuorten teologien ja aktiivisten maallikoiden puolen
vuoden pohdinnan tuloksena. He halusivat luoda ehtoollisjumalanpalveluksen,
johon itse haluaisivat osallistua ja joka myös osallistaisi penkissä istujia uudella
tavalla.
Uusi messu sai vaikutteita kristinuskon eri
perinteistä, ja niinpä mukana on niin ortodokseille ja Taize-yhteisölle kuin
myös herätyskristityille ja karismaatikoille tyypillisiä piirteitä.
Arkisuus ja armo
Ensimmäinen
laulu nytkähtää käyntiin kuin lähtöä odottanut juna. Hetkessä kirkko täyttyy Latinalaisen
Amerikan musiikin äänimaailmasta: rummuista ja muista lyömäsoittimista, trumpetista,
sähkökitarasta… Solistit ja kuoro laulavat yhdessä komeasti. Soittajat ovat
selkeästi ammattilaisia. Hymyilen leveästi ja heilun musiikin mukana, sillä en
voi pysyä paikoillani. Upean kuuloista!
Messun liturgi, tuomaspappi Pirjo Kantala astuu
alttarille. Hän aloittaa kertomalla riittävän hyvästä äidistä, joka ei aloita
nuhdesaarnaa vaan silittää lasta ja sanoo: ”Kyllä tästä selvitään.” Tämä antaa
esimakua siitä, millaisia messulaulujen sanoitukset ovat: arkisia ja
armollisia.
Kantala
jatkaa kertoen, että Tuomasmessussa on jo 30 vuotta lausuttu katolinen
katumusrukous: ”omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni”
(latinaksi mea culpa, mea maxima culpa). Se lausutaan nytkin yhdessä.
Osa lyö nyrkillä rintaansa tunnustusta lausuessaan ja tekee ristinmerkin, kun
Kantala julistaa synninpäästön.
Yllätysräppiä
Lattarimusiikki
soi messussa useaan otteeseen, ja tuntuu siltä kuin aurinko alkaisi paistaa
kirkossa. Tuomasmessun tavoite, aktivoida osallistujia mukaan, onnistuu
musiikin kautta erityisen hienosti. Musiikkia on jokaiseen makuun, ja se voi
vaihdella messusta toiseen suurestikin.
Takanani
istuva keski-ikäinen pariskunta on ollut selvästi mukana ennenkin, sillä he
laulavat kaksiäänisesti. Väkeä on kirkossa valtava määrä, mutta kaikki toimii
kuin hyvin öljytty koneisto: järjestyksessä, rauhassa. Ihmiset jonottavat
esirukousta kärsivällisesti.
Esirukousjakson
aikana albaan pukeutuneet vapaaehtoiset rukoilevat ihmisten puolesta. Halutessaan
rukousaiheita voi myös kirjoittaa lapuille, jotka luetaan alttarilla ääneen.
Vapaaehtoisia
toimii Tuomasmessussa monessa eri roolissa, esirukoilijoiden lisäksi muun
muassa kirjojenjakajina, kolehdinkantajina, ehtoollisavustajina ja
tekstinlukijoina.
Ehtoollisen
jälkeen lausutaan kokoava loppurukous ja lauletaan virsi 104, Pilvimuurista
valo välähtää. Olen pudota penkiltä, kun kaljupäinen nuorimies tulee räppäämään
säkeistöjen väliin. Esitys saa raikuvat aplodit.
”Uskon vastakohta on varmuus”
Helsingin tuore piispa Teemu Laajasalo ei
ole päässyt paikalle, joten Tuomasmessun perustajiin kuuluva
pappi Olli Valtonen tulee saarnaamaan. Valtonen astelee alttarille ja
aloittaa sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista.” Yleisö vastaa kuorossa:
”Totisesti nousi!” Tämä toistetaan kolme kertaa.
Saarnaaja aloittaa puhumalla positiiviseen
sävyyn siitä, miten ihmisiä kiinnostaa hengellisyys ja miten he eivät etsi
uskontoa vaan merkitystä ja elämän tarkoitusta. Valtonen jatkaa, että kansa
janoaa jotakin, joka ”on totta heille”. Valtonen kertoo, miten Tuomasmessussa
usko on luottamusta siihen, että jossakin on joku, joka on kaiken takana.
Tuomasmessu on hänen mukaansa sekä uskontunnustus että turvasatama epäilijöille
ja etsijöille. Tämän jälkeen Valtonen lausuu painokkaasti, miten ”uskon
vastakohta ei ole epäusko vaan varmuus”.
Kuuntelen Valtosen saarnaa
kasvavan ristiriitaisuuden kourissa. Tuomasmessua markkinoidaan matalan
kynnyksen jumalanpalveluksena epäilijöille – mistä nimikin kertoo – mutta
antaako messu kävijöille työkaluja päästä epäilyistään eteenpäin?
Nyt saarnasi pappi, mutta Tuomasmessussa on kuultu
myös julkkispuhujia, jotka eivät ainakaan yleisen tiedon mukaan ole
tunnustavia kristittyjä.
Valtonen kertoo vielä, miten Jeesus ilmestyi
opetuslapsille kuolemansa jälkeen ja miten sen seurauksena syntyi ”Jeesus-liike”.
Seuraavaksi hän kuvailee Jeesusta olennoksi, joka saattoi ilmestyä yhtäkkiä
seinien ja ovien läpi. Lopuksi hän kertoo, miten Jeesuksen kohtaamisen jälkeen
ihmisten elämä muuttui pelosta rohkeuteen ja epäuskosta luottamukseen.
Valtonen ei taaskaan puhu uskosta epäuskon vastakohtana vaan luottamuksesta.
Saarnasta jää sekava ja epäjohdonmukainen kuva, enkä
koe sitä kovin raamatulliseksi. Kuulijana jäin kaipaamaan opetusta Jeesuksesta
toivon ja ikuisen elämän tuojana – messun päähenkilönä.
Ei tarvitse vain istua ja kuunnella
Saarnan jälkeen kerätään kolehti ja jaetaan
ehtoollinen. Liturgia tuntuu kestävän ja kestävän, sillä useita rukouksia,
uskontunnustuksia ja muita säkeitä lausutaan taas yhteen ääneen. Myös itse ehtoollinen
kestää kauan, sillä se täytyy juhlamessussa jakaa noin tuhannelle ihmiselle.
Keskittymiskykyni alkaa herpaantua, vaikka olenkin
noussut seisomaan vähän väliä eri uskontunnustusten lausumisen aikana.
Mietin, että liturgiasta voisi jättää joitakin osia pois, jotta messun kulku
olisi vähän napakampi. Toisaalta pitkäkestoisuuden ymmärtää, sillä kyseessä
on kuitenkin 30-vuotisjuhla ja ihmisiä on paljon enemmän kuin normaalisti.
Lopulta messu päättyy. Bändi alkaa soittaa viimeistä
kappaletta, joka on Pekka Simojoen Nousevaan aamuun.
Messuväki keinahtelee lattarisovituksen tahdissa. Otan itsekin muutaman
tanssiaskeleen. Musiikki on ehdottomasti Tuomasmessun parasta antia. Muusikot
ovat ainoita messun tekijöitä, jotka saavat pienen palkkion, ja se kyllä kannattaa.
Tunnen olevani ilmaisessa mutta korkeatasoisessa konsertissa.
Monet ihmiset tuntuvat nykyään haluavan
jumalanpalveluksilta aktiivista omaa roolia eikä vain passiivista
vastaanottamista. Tässä Tuomasmessu on totisesti onnistunut. Pelkkänä penkissä
osallistujanakin tuntee olevansa aktiivisempi kuin monessa muussa
jumalanpalveluksessa edes vapaakristillisissä yhteisöissä.
Tuomasmessua kutsutaan vapaaehtoistyön ihmeeksi, sillä
messu toteutuu suurimmaksi osaksi lahjoitusten varassa. Menestyksen avain
lienee siinä, että tehtäviä on monta, ne ovat selkeitä ja ne eivät ole liian
suuria – kaikki nämä ovat tunnettuja toimivan organisaation elementtejä. Kun
jokainen tietää tehtävänsä, messu etenee sujuvasti.
Lähden
messusta yhtä aikaa voimaantuneena ja hämmentyneenä. Musiikki ainakin jää soimaan
päähän. Vaikka väenpaljoudella on huonotkin puolensa, onhan se virkistävää,
että kirkon penkit ovat kerrankin täynnä.
Mikä
Tuomasmessu
» Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon piirissä kehitetty jumalanpalveluskonsepti. Perustettu keväällä 1988.
» Alullepanijana joukko nuoria teologeja ja kirkon maallikoita, joukossa muun
muassa Olli Valtonen ja Miikka Ruokanen.
» Nimi viittaa Jeesuksen opetuslapseen Tuomakseen: messun halutaan olevan myös
epäilijälle hoitava paikka.
» Toteutetaan vapaaehtoisvoimin;
esimerkiksi Helsingissä jokaisessa messussa palvelee noin 70 vapaaehtoista.
» Toimii pääosin lahjoitusten
varassa.
» Tunnusomaisimmat elementit
ovat monipuolinen musiikki ja rukousjakso.
» Saarnaaja vaihtelee ja voi
olla myös maallikko. Saarnojen aiheena kirkkovuoden tekstien ohella myös ajankohtaisia
teemoja sekä yhteiskunnallisia asioita.
» Järjestetään myös Ruotsissa,
Norjassa, Saksassa ja Hollannissa.
Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea. Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä. Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus? 1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja. Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...