Perhejumalanpalvelus vahvistaa koko seurakuntaa

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Taapero harhailee rukoushuoneen keskikäytävää pitkin saarnaajan luo. Tämä hymyilee lapselle, nostaa hänet syliinsä ja jatkaa puhetta häiriintymättä. Sekä lapsi että kuulijat ovat tyytyväisiä. Ihannetapauksessa eri-ikäisten yhteiselo seurakunnan tilaisuuksissa sujuu mutkattomasti, ja pyhäkoulu ratkaisee viihtymisongelmat. Onko kuitenkaan oikein, että seurakuntalaiset aina erotellaan toisistaan iän perusteella tai lapset sopeutuvat aikuisille suunnattuun ohjelmaan?

Ei ole, sanoo Anniina Jakonen.

– Lapsille on tärkeää saada seurakunnan keskelle myös omia jumalanpalveluksia, joihin koko seurakunta osallistuu.

Jakonen on työskennellyt lapsi- ja nuorisotyöntekijänä, ja nykyään hän katselee alaa aitiopaikalta Jees- ja Noste-lehtien päätoimittajana. Hänen mukaansa lapset haluavat tuntea, että heilläkin on annettavaa koko seurakunnalle. Yksi mahdollisuus tähän
on perhejumalanpalvelus.

Tavoitteena yhteys

Mitä perhejumalanpalvelus sitten käytännössä tarkoittaa? Ensin on syytä määritellä, mitä perheellä tarkoitetaan. Yhdelle se merkitsee isää, äitiä ja lapsia, kun taas toinen laskee mukaan enot ja pikkuserkutkin.

Kaikilla ei ole perhettä, ja joidenkin perhe on fyysisesti kaukana. Tällaiset ihmiset saattavat
kokea, ettei perhejumalanpalvelusta ole tarkoitettu heille.

– Pitäisikin korostaa sitä, että seurakuntana olemme kaikki yhtä perhettä riippumatta siitä,
onko meillä biologisia siteitä toisiimme. Perhekirkkojen olemuksen ja sanoman tulisi korostaa yhteyttä eri seurakuntalaisten välillä, ei suurentaa eroja.

Yksi lastenlaulu ei vielä tee sunnuntain päiväkokouksesta perhelähtöistä, mutta toisaalta
tilaisuuden esikuvaksi ei myöskään tarvitse ottaa vauhdikasta lastentapahtumaa. Jakosen mukaan runko voi vastata tavallista kaavaa, johon sisältyy rukousta, ylistystä, opetusosuus ja esittävää ohjelmaa. Ideoita suunnittelun pohjaksi löytyy esimerkiksi lapsityöntoimijoille suunnatusta Noste-lehdestä.

Olennaisinta perhejumalanpalveluksessa on se, että lapset itse ovat mukana toteutuksessa.
Näin he ymmärtävät, että jumalanpalvelukset eivät ole vain aikuisten etuoikeus.

– Lasten mukaan ottaminen vaatii paljon organisointia varsinkin alussa. Se kantaa kuitenkin
hedelmää, kun he oppivat erilaisia palvelutehtäviä ja iän ja rohkeuden kasvaessa ottavat niistä enemmän vastuuta. Vastuuta on hyvä antaa myös niille lapsille, jotka eivät yleensä ole esillä.

Jakosen mukaan lasten osallistuminen vapauttaa koko seurakunnan ilmapiiriä, koska avoimuus kuuluu lasten perusominaisuuksiin.

– Toki täytyy myöntää, että avoimuudella ja vapaudella saattaa olla myös toisenlaisia seurauksia. Lapset tuovat seurakuntaan ääntä, meteliä ja häiriötäkin, mutta samalla he tuovat elämää.

Kaikkien miellyttämisen vaikeus

Jakonen on useiden eri seurakuntien työntekijöiden kanssa keskustellessaan huomannut,
että perhejumalanpalveluksiin liittyy kaikkialla sama haaste: miten miellyttää erilaisia ihmisryhmiä?

– Mikäli perhekirkoista tekee lapsille sopivia, aikuiset valittavat, että he eivät saa sitä hengellistä hyvää mitä toivoisivat. Jos perhekirkot taas suunnittelee siten, että aikuisväestö saa niistä jotakin, sisältö lipsahtaa helposti sellaiseksi, että lapset tipahtavat kärryiltä.

Sudenkuoppien välttämiseen ei oikein ole muuta ratkaisua kuin huolellinen suunnittelu.
Tarkoitus on kuitenkin tehdä tilaisuudesta yhteinen Jumalan kohtaamisen hetki, joka puhuttelee niin lapsia kuin aikuisia.

Jakosen mielestä seurakunnat voisivat järjestää perhejumalanpalveluksia kuukausittain. Jos se tuntuu paljolta, kannattaa ajatella asiaa siltä kannalta, ketkä ovat vastaanottavaisimpia evankeliumille.

– Perhejumalanpalveluksilla voidaan tavoittaa myös niitä lapsia ja perheitä, jotka eivät tulisi
tavallisiin tilaisuuksiin. Kannattaa panostaa mainontaan ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Tuttavaperheen kutsuminen mukaan hiekkalaatikolla tai pulkkamäessä on luontevaa, Jakonen vinkkaa.

Joskus käy niin, että oma väki loistaa poissaolollaan juuri silloin, kun tarkoitus olisi kohdata
uusia ihmisiä. Tämä syö vastuunkantajien motivaatiota, saati sitten lasten, jotka ovat tilaisuutta järjestelleet.

– On oleellista, että perhejumalanpalvelusten tarkoituksesta ja sisällöstä keskustellaan
avoimesti lapsityötiimissä, vanhimmistossa ja seurakunnan keskelläkin. Yhteisen näyn jakamisen ja tiedonkulun kautta voidaan paremmin ymmärtää perhekirkkojen arvo sekä se, että joustamista tarvitaan niin lapsilta kuin aikuisilta.

Jakonen kertoo tapauksesta, jossa seurakuntaan kuuluva isoäiti oli ajatellut, ettei viitsi  lähteä perhejumalanpalveluksiin, koska ne on tarkoitettu lapsiperheille. Muutaman poissaolon jälkeen hän sai moitteita lapsenlapseltaan, joka oli mukana toteuttamassa
tilaisuuksia. Tästä mummo tajusi, että hänenkin läsnäolonsa oli tärkeää.

– Perhejumalanpalveluksilla on todellista merkitystä lasten hengelliselle kasvulle. Jos haluamme lapset ja nuoret keskuuteemme aikuisina, meidän on päästettävä heidät sinne jo lapsina. Aikuisten mukanaolo tai poisjääminen puolestaan on esimerkki kumpaankin suuntaan, sillä se kertoo siitä, mikä heille on tärkeää.


Säde Loponen




Saako kirkossa lukea sarjista?

Kun seurakunnassa ei järjestetä pyhäkoulua tai lapsilähtöistä jumalanpalvelusta, viihtyminen aikuisten tilaisuuksissa voi olla vaikeaa. Yksi ratkaisu on se, että antaa
lapsen puuhailla penkissä omiaan: leikkiä leluilla, piirrellä tai lukea kirjaa.

Kun lapsella on tekemistä, vanhemmankin on helppo keskittyä. Mieleen voi kuitenkin hiipiä epäilys, toimiiko tässä kasvattajana oikein. Pitäisikö lasta opettaa istumaan selkä suorana ja
seuraamaan tarkkaavaisena opetusta? Anniina Jakonen antaa vanhemmille synninpäästön.

– Totta kai lapsi voi viihdyttää itseään penkissä. Tyytyväinen lapsi on koko seurakunnalle ilonaihe. Ei kannata kantaa huolta siitä, jos hän on lukenut sarjiksia Raamatun sijaan, sillä hyvä ilmapiiri ja myönteinen kokemus jo tuottavat uskonsiementä.

Lapsille on toki hyvä opettaa, että Herran huoneessa ei saa riehua miten tahansa. Opetus ei kuitenkaan saisi livetä siihen äärilaitaan, että Jumalalle kelvatakseen on oltava täydellisen
kiltti.

– Joskus seurakuntalaiset saattavat olla yliherkkiä lasten äänille. Vanhemmille taas tulee todella helposti syyllisyyttä siitä, jos oma lapsi häiritsee. Se voi nostaa kynnystä osallistua seurakunnan toimintaan.


SL

Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan