Internet on muuttanut tiedonhankintaa raamattukouluissakin.
– Internet on hyvin keskeinen tiedonhakulähde opiskelijoille. Mielestäni nuoret ovat jo melko pitkään osanneet hakea tietoa verkosta, opettaja Sami Aro-Panula Iso Kirja -opistosta kertoo.
Nettilähteet eivät kuitenkaan ole kokonaan syrjäyttäneet paperisia kirjoja. Ne ja erilaiset paperilla julkaistut artikkelit muodostavat yhä tiedonhaun ja opintojen peruspilarin.
– Paperisten kirjojen lukemista edellytetään, mutta ei samalla tavalla kuin ennen, Aro-Panula sanoo.
– Osa myös kokee paperisen kirjan selailun ja sieltä tiedon löytämisen helpommaksi kuin näyttöpäätteeltä. Moni jopa tulostaa nettiartikkelit paperille lukemisen helpottamiseksi.
Osa tietokannoista maksullisia
Sami Aro-Panulan mukaan tieteelliset nettiartikkelit ovat tulleet keskeisenä tekijänä mukaan tiedon hakuun. Yleensä artikkelit ovat maksullisia, mutta opiskelija voi löytää linkkejä myös vapaasti käytettäviin verkkokirjoihin, joita voi lukea erilaisilla päätelaitteilla.
Suomalaiset opinnäytteet, väitöskirjat ja erilaisten tutkimuslaitosten julkaisut ovat yleensä verkossa vapaasti käytettäviä niin sanottuja open access -julkaisuja.
Australialaisen Alphacrusis-korkeakouluohjelman mukaisesti Isossa Kirjassa opiskelevien opintomaksuun sisältyy pääsy tietokantoihin, joista artikkeleita saa ladattua omalle koneelle.
Omaa rooliaan opiskelukäytäntöjen muuttumisessa näyttelee nuorten kielitaidon kehittyminen. Kirjojen tai artikkeleiden ei enää pitkään aikaan ole tarvinnut olla aina suomenkielisiä.
– Englannin taidon yleisen kehittymisen myötä yhä useampi pääsee käsiksi useampaan opiskelukurssiin liittyvään kirjaan. Tämä osaltaan on jonkin verran vähentänyt suomenkielisten kurssikirjojen merkitystä, vaikka edelleen on niitä, joille suomeksi lukeminen on selkeästi helpompaa, Aro-Panula sanoo.
Keskeinen taito opiskelijalle on myös kyky erotella relevantti, epätarkka tai suorastaan totuudenvastainen tieto toisistaan.
– Nykyään osataan aiempaa paremmin arvioida, onko netistä löytyvä tieto totta vai ei. Koen terveen mediakriittisyyden vahvistuneen, vaikkakin siinä on vielä aika paljon ohjaamisen tarvetta.
Myös opettajat oppivat lisää
Kirjallisuusammattilaiset puhuvat sirpaloituneesta lukemisesta. Lukeminen ei ole määrällisesti välttämättä vähentynyt, mutta lukemisen alustoja on nyt paljon enemmän kirjojen ja sanomalehtien lisäksi.
– En usko, että nuoret juurikaan lukevat aiempaa vähemmän. Muutosta on enemminkin tapahtunut siinä, mistä tätä lukemista haetaan, Sami Aro-Panula arvioi.
Entä opettajat itse, miten painetun kirjallisuuden asema on muuttunut esimerkiksi jatkokoulutuksessa?
– Paperisten kirjojen merkitys on meilläkin laskenut, mutta ei poistunut kokonaan.
– Opettajat käyttävät ahkerasti kirjastoja, kuten eri yliopistojen kirjastoja. Kirjojen hankkiminen omaan kirjahyllyyn on todennäköisesti vähentynyt.
Aro-Panula painottaa sitä, että tutkimustyössä lähteitä tulee olla riittävän paljon.
– Terve, tasapainoinen käsitys asioista muodostuu vasta, kun asioita selvittää useamman lähteen kautta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...