KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

Päivähartauskirjojen avulla aikaa säännölliselle hiljentymiselle

Säde Loponen syventyi Uskon todistajat -hartauskirjan teksteihin kääntäessään teosta. Hän ei tunnustaudu hartauskirjojen säännölliseksi käyttäjäksi, mutta juuri tätä kirjaa kohtaan hänen mielenkiintonsa heräsi.

– Uskon todistajista innostuin aidosti, ja voikin sanoa, että se sopii myös niille, jotka eivät tavallisesti lue päivähartauskirjoja, koska se on idealtaan niin erityyppinen kuin päivähartauskirjat yleensä.

Loponen on kirjojen ystävä; hän työskentelee toimittajana, on kääntäjä ja kirjailija itsekin ja lukee vapaa-ajallaan paljon. Silti päivän aloittaminen tai päättäminen hartauskirjan kanssa ei ole ollut hänen tapansa, ja hartauskirjojen lukeminen on jäänyt satunnaiseksi.

– Olen huono pitämään yllä rutiineja. Tai sitten en vain ole löytänyt sellaisia hartauskirjoja, jotka olisivat kiinnostaneet riittävästi, kun kesken on niin monta muutakin hyvää kirjaa, Loponen toteaa.

– Joskus hartauskirjan lyhyt teksti saattaa jäädä pinnalliseksi, hän pohtii, – mutta parhaassa tapauksessa sen teksti antaa ajateltavaa pitkäksi aikaa.

Antoisa käännöstyö

Säde Loposen tapauksessa hartauskirjan kääntäminen alkoi ohjata tekijäänsä ottamaan päivän askeleen kerrallaan suunnitellessaan käännöstyön eri vaiheita.

– Päivähartauskirja on kääntäjän kannalta kätevä formaatti. Kun kirjan sisältö jakautuu melko lyhyiksi teksteiksi, niiden pohjalta on helppoa laatia itselleen esimerkiksi päivä- tai viikkotavoite ja seurata edistymistään.

Kääntäminen oli hänestä antoisaa, sillä siinä sai tutustua monien mielenkiintoisten ihmisten elämään historian eri vaiheissa.

– Osa kirjassa esitellyistä henkilöistä oli tuttuja nimiä, mutta joukossa oli myös monia sellaisia, joista en ollut kuullutkaan, Loponen kertoo.

Hän koki myös käännöstyön vaihtelevana, koska kirjan jokainen teksti vei uuteen aikaan ja paikkaan.

– Haastavaa oli se, että muun muassa historiallisten hahmojen nimien suomennoksia piti tarkistaa ja joskus miettiä pitkäänkin, sillä kaikille ei ole vakiintunutta vastinetta.

Koskettava esimerkki

Hartauskirjassa kuvatut tapaukset kristittyjen elämän eri tilanteista ja kohtaloista koskettivat Loposta. Yksi eletty hetki jäi puhuttelemaan häntä erityisesti. Se käsitteli toisen huomioimista epäitsekkyyden hinnalla.

– Voisin mainita esimerkkinä 1500-luvulla eläneen anabaptisti Dirk Willemsin, joka oli joutunut vankilaan, koska hän kannatti uskovien kastetta.

– Hän onnistui pakenemaan mutta jäi kiinni siksi, että hän palasi kesken juoksun auttamaan häntä jahdannutta vartijaa, joka oli pudonnut jäihin.

Palkkiona lähimmäisenrakkaudestaan Willems joutui roviolle.

– Minua koskettaa se, että hän valitsi totella omaatuntoaan, vaikka todennäköisesti tiesi, ettei siitä seuraisi hänelle mitään hyvää, Säde Loponen toteaa.

Hanna-Kaisa Rahikainen