Erilaisia pääsiäisnäytelmiä ja
-kulkueita nähdään pääsiäisen aikaan eri puolilla Suomea.
Muun muassa Suolahdessa järjestetään pääsiäisvaellus
lapsille yhteiskristillisenä projektina.
– Kaikki tekijät ovat innoissaan. Näyttelijät ovat
pääosin eläkeläisiä, koska päiväsaikaan on hankalaa saada työikäisiä mukaan,
alueen helluntaiseurakuntien koulupastori Anniina
Jakonen kertoo.
– Mukavaa on tässä erityisesti se, että toimimme
yhdessä eri seurakuntien kanssa.
Lohjalla ollaan ulkona
Vivamon
Raamattukylässä Lohjalla pääsiäisen Ihmisen poika -vaellusnäytelmä
koetaan kokonaan ulkona. Muutamaa päivää ennen kiirastorstain ensi-iltaa tiluksilla
on napakka pakkassää.
Miten
esiintyjät pärjäävät kylmässä ilmassa roolivaatteissaan?
–
Enemmän olen huolissani yleisöstä, Pilatusta näyttelevä Tuomo Mantere sanoo.
–
Yhä enemmän on sitä, että ei tavata olla talvella ulkona pitkiä aikoja. Kaikki
ihmiset eivät osaa pukeutua riittävän lämpimästi.
Ulko-olosuhteet
on osattu ottaa huomioon puvustuksessa. Esiintymistilanteen energia vaikuttaa
lisäksi siten, ettei näyttelijä välttämättä edes huomaa kylmyyttä.
Puolentoista
tunnin täysverinen näytelmä on silti kokonaisvaltainen kokemus niin esiintyjille
kuin yleisöllekin. Vivamon tiluksilla näytellään kaikkiaan viidessä kohteessa.
”Kaikki lähtee samaistumisesta”
Vivamon
Raamattukylässä toimii kristillinen teatteri, jonka toimintavuosi pitää
sisällään kolme esityskautta. Tulevana kesänä saa ensi-iltansa musiikkinäytelmä
Paratiisin portit, ja edelliskesän Paavalin salaisuuden näytökset
jatkuvat. Joulun aikaan vuorossa on jouluvaellus Ihmeellinen ilo. Nyt
pääsiäisenä Ihmisen poika -näytelmää esitetään kaikkiaan seitsemän kertaa.
–
Pääsiäisnäytelmissä keskitytään yleensä ristin tiehen ja kärsimykseen.
Haluamme Ihmisen pojassa kertoa tarinan laajemmin, ohjaaja Matias Nyman kuvailee.
Tärkeissä
rooleissa ovat muun muassa poikansa menettävä Maria, fanaatikosta kieltäjäksi
muuttuva Pietari ja mestarinsa pettävä Juudas.
Miten
vanhoihin ja usein kuultuihin kertomuksiin saadaan tuoretta näkökulmaa?
–
Kaikki lähtee samaistumisesta, käsikirjoittaja ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen sanoo.
–
Voidaan miettiä tarinan henkilön elämänpiiriä, minkälainen se on, ja mitä
tapahtuu, kun Jeesus tulee siihen. He saavat kokea rakkautta, jota eivät
koskaan ole kokeneet.
Kaskisen
ja Nymanin mukaan hahmojen inhimillisyyttä ei pidä kaunistella.
–
Jumalan suuruus ei muutu pienemmäksi siksi, että emme ymmärrä kaikkea.
Jokainen voi löytää itsensä
Raamattukylän
teatterin keskeinen missio on tuoda Raamatun tapahtumat eläviksi tämän ajan
ihmiselle. Ajanmukaisuus kuuluu etenkin musiikissa, joka on sävelletty ja
sanoitettu aina kutakin näytelmää varten. Tarkoitus on,
että katsoja voisi löytää Raamatun henkilöiden tarinoista ja kokemuksista
itsensä.
Jeesuksen vuorosanat
ovat useimmiten suoraan Raamatun teksteistä. Käsikirjoittajalle tämä on
turvallisuutta tuova ratkaisu.
– Joku suurempi on
antanut Jeesuksen sanat näytelmään.
Mutta vaikka
inhimillisyys on tavoiteltavaa, onko dramaattisuus aina pakollista?
– Kysymys on
maailman tärkeimmistä asioista. Kaikessa korostuu Kristuksen merkitys. Pääsiäinen
on edelleen totta, Anna- Mari Kaskinen sanoo.
– Pyrkimyksemme on
myös se, että kuka tahansa voi katsoa näytelmiä tasokkaana draamana, Matias
Nyman sanoo.
Maahanmuuttajat mukaan
Suuret näytelmät tarvitsevat paljon
vapaaehtoista tekijäjoukkoa. Kaikkiaan Raamattukylän näytelmissä on eri
tehtävissä ollut vuodesta 2005 alkaen nelisensataa ihmistä. Nyt mukana on 40
tekijää teknikoista näyttelijöihin.
Aikuisena Jeesuksena
on nähty kymmenisen eri henkilöä, ja joulunäytelmän seimeen on saatu joka
vuosi vauva tärkeään rooliin. Nuorin näyttelijöistä on ollut vain muutaman
päivän ikäinen.
Vapaaehtoisten
joukko koostuu eri-ikäisistä ihmisistä eri puolilta Suomea – ja maailmaa.
Viime vuosina porukkaan on tullut maahanmuuttajia.
– Nuoret miehet
Lähi-idästä tuovat näytelmään positiivista väriä, Matias Nyman sanoo.
Näytelmäprojekti on
myös kotouttamisen väline. Suomalaiset tulevat tutummiksi.
Lähemmäs tulee myös pääsiäisen sanoma: kaikki mukana olevat
maahanmuuttajat eivät ole kristittyjä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...