Pääsiäisnäytelmät kutsuvat ydinsanoman äärelle
Muun muassa Suolahdessa järjestetään pääsiäisvaellus lapsille yhteiskristillisenä projektina.
– Kaikki tekijät ovat innoissaan. Näyttelijät ovat pääosin eläkeläisiä, koska päiväsaikaan on hankalaa saada työikäisiä mukaan, alueen helluntaiseurakuntien koulupastori Anniina Jakonen kertoo.
– Mukavaa on tässä erityisesti se, että toimimme yhdessä eri seurakuntien kanssa.
Lohjalla ollaan ulkona
Vivamon Raamattukylässä Lohjalla pääsiäisen Ihmisen poika -vaellusnäytelmä koetaan kokonaan ulkona. Muutamaa päivää ennen kiirastorstain ensi-iltaa tiluksilla on napakka pakkassää.
Miten esiintyjät pärjäävät kylmässä ilmassa roolivaatteissaan?
– Enemmän olen huolissani yleisöstä, Pilatusta näyttelevä Tuomo Mantere sanoo.
– Yhä enemmän on sitä, että ei tavata olla talvella ulkona pitkiä aikoja. Kaikki ihmiset eivät osaa pukeutua riittävän lämpimästi.
Ulko-olosuhteet on osattu ottaa huomioon puvustuksessa. Esiintymistilanteen energia vaikuttaa lisäksi siten, ettei näyttelijä välttämättä edes huomaa kylmyyttä.
Puolentoista tunnin täysverinen näytelmä on silti kokonaisvaltainen kokemus niin esiintyjille kuin yleisöllekin. Vivamon tiluksilla näytellään kaikkiaan viidessä kohteessa.
”Kaikki lähtee samaistumisesta”
Vivamon Raamattukylässä toimii kristillinen teatteri, jonka toimintavuosi pitää sisällään kolme esityskautta. Tulevana kesänä saa ensi-iltansa musiikkinäytelmä Paratiisin portit, ja edelliskesän Paavalin salaisuuden näytökset jatkuvat. Joulun aikaan vuorossa on jouluvaellus Ihmeellinen ilo. Nyt pääsiäisenä Ihmisen poika -näytelmää esitetään kaikkiaan seitsemän kertaa.
– Pääsiäisnäytelmissä keskitytään yleensä ristin tiehen ja kärsimykseen. Haluamme Ihmisen pojassa kertoa tarinan laajemmin, ohjaaja Matias Nyman kuvailee.
Tärkeissä rooleissa ovat muun muassa poikansa menettävä Maria, fanaatikosta kieltäjäksi muuttuva Pietari ja mestarinsa pettävä Juudas.
Miten vanhoihin ja usein kuultuihin kertomuksiin saadaan tuoretta näkökulmaa?
– Kaikki lähtee samaistumisesta, käsikirjoittaja ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen sanoo.
– Voidaan miettiä tarinan henkilön elämänpiiriä, minkälainen se on, ja mitä tapahtuu, kun Jeesus tulee siihen. He saavat kokea rakkautta, jota eivät koskaan ole kokeneet.
Kaskisen ja Nymanin mukaan hahmojen inhimillisyyttä ei pidä kaunistella.
– Jumalan suuruus ei muutu pienemmäksi siksi, että emme ymmärrä kaikkea.
Jokainen voi löytää itsensä
Raamattukylän teatterin keskeinen missio on tuoda Raamatun tapahtumat eläviksi tämän ajan ihmiselle. Ajanmukaisuus kuuluu etenkin musiikissa, joka on sävelletty ja sanoitettu aina kutakin näytelmää varten. Tarkoitus on, että katsoja voisi löytää Raamatun henkilöiden tarinoista ja kokemuksista itsensä.
Jeesuksen vuorosanat ovat useimmiten suoraan Raamatun teksteistä. Käsikirjoittajalle tämä on turvallisuutta tuova ratkaisu.
– Joku suurempi on antanut Jeesuksen sanat näytelmään.
Mutta vaikka inhimillisyys on tavoiteltavaa, onko dramaattisuus aina pakollista?
– Kysymys on maailman tärkeimmistä asioista. Kaikessa korostuu Kristuksen merkitys. Pääsiäinen on edelleen totta, Anna- Mari Kaskinen sanoo.
– Pyrkimyksemme on myös se, että kuka tahansa voi katsoa näytelmiä tasokkaana draamana, Matias Nyman sanoo.
Maahanmuuttajat mukaan
Suuret näytelmät tarvitsevat paljon vapaaehtoista tekijäjoukkoa. Kaikkiaan Raamattukylän näytelmissä on eri tehtävissä ollut vuodesta 2005 alkaen nelisensataa ihmistä. Nyt mukana on 40 tekijää teknikoista näyttelijöihin.
Aikuisena Jeesuksena on nähty kymmenisen eri henkilöä, ja joulunäytelmän seimeen on saatu joka vuosi vauva tärkeään rooliin. Nuorin näyttelijöistä on ollut vain muutaman päivän ikäinen.
Vapaaehtoisten joukko koostuu eri-ikäisistä ihmisistä eri puolilta Suomea – ja maailmaa. Viime vuosina porukkaan on tullut maahanmuuttajia.
– Nuoret miehet Lähi-idästä tuovat näytelmään positiivista väriä, Matias Nyman sanoo.
Näytelmäprojekti on myös kotouttamisen väline. Suomalaiset tulevat tutummiksi.
Lähemmäs tulee myös pääsiäisen sanoma: kaikki mukana olevat maahanmuuttajat eivät ole kristittyjä.
Anssi Tiittanen
Uutiset
13-14/2018
Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli 587 luterilaista seurakuntaa, viime...
Kristinuskon muutosvoima oli teemana Suomen kansallisella rukousaamiaisella ja sen...
Edessä on seurakuntaliitoksia. Ortodoksinen kirkko toimii...
Eri lehtien mukaan tilanne heijastaa kris...
– Se ei ole rakas...
...
