Opiston kriisi puhuttaa - Opistoyhdistyksellä ei ole resursseja kannatella tapahtumakeskusta, ja toimintojen historiallista yhteyttä kyseenalaistaan nyt kovemmin kuin koskaan

IK-opiston kampuksella Keuruulla asuu nyt vain parikymmentä opiskelijaa. Lähiopiskelijoiden vähäinen määrä ei sinänsä romuta taloutta mutta nostattaa vakavan kysymyksen kiinteistömassan - johon kuuluu muun muassa 65 erilaista rakennusta - ympärivuotisen ylläpidon mielekkyydestä. (Anssi Tiittanen)
IK-opiston kampuksella Keuruulla asuu nyt vain parikymmentä opiskelijaa. Lähiopiskelijoiden vähäinen määrä ei sinänsä romuta taloutta mutta nostattaa vakavan kysymyksen kiinteistömassan - johon kuuluu muun muassa 65 erilaista rakennusta - ympärivuotisen ylläpidon mielekkyydestä. (Anssi Tiittanen)

Anssi Tiittanen | 20.9.2022

Kun IK-opisto elokuun alussa alkoi käynnistellä syksyn toimintaa, realisoitui myös riskeistä pelätyin: kesän suurtapahtumat jättivät kassaan vain joitakin tuhansia euroja. 

Juhannuskonferenssi kokosi kolmanneksen vähemmän tapahtumavieraita kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Samoin IK-opiston tärkeä asiakas, lestadiolaisten Opistoseurat, oli osallistujamäärältään aiempaa pienempi tapahtuma. Lisäksi tapahtumia rasitti elintarvikkeiden ja energian kohonnut kustannustaso.

 

 

       "Opistolla ei ole kunnollista omistajaa."

 

Kesän jäljiltä opistoyhdistyksessä on päällä vakava kassakriisi, jota on selvitelty syksyn hiljalleen pimetessä. Laskuttajien kanssa on esimerkiksi sovittu maksujärjestelyjä. 

– Laskujen suhteen eletään kädestä suuhun, Iso Kirja ry:n hallituksessa pari vuotta toiminut Hannu Suni sanoo. 

Yhdistys ei tule välttymään niin sanotuilta lyhyen tähtäimen korjaustoimenpiteiltä. Opistolla joudutaan muun muassa harkitsemaan sellaisien omaisuuserien realisoimista, jotka eivät ole toiminnan kannalta oleellisia. Toiminta on henkilöstövaltaista, ja rakennetta on myös tältä osin arvioitava. 

– Irtisanomisista ei ainakaan vielä ole tarvinnut puhua, Suni sanoo. 

IK-opisto on helluntaiseurakuntien koulutuslaitos. Aiemmin se tunnettiin Iso Kirja -opistona. 

 

Kriisissä on nostettu kriittisesti pöydälle herätysliikkeen vuosikymmenten takainen rakenteellinen ratkaisu, jossa opistoyhdistykselle on sälytetty valtakunnallisten suurtapahtumien järjestäminen ja tapahtuma-alueen ylläpitäminen. 

Iso Kirja ry:n ylimääräisessä kokouksessa lokakuun puolessa välissä on tarkoitus keskustella kiinteistöjen omistajuudesta. 

– Siihen tarvittaisiin nykyistä leveämpiä hartioita, Hannu Suni kuvailee. 

Alkuvuodesta opistoyhdistyksen hallitus kokousti seitsemän suurimman helluntaiseurakunnan edustajien kanssa. Haussa on nyt ratkaisu, jossa opistoyhdistys voisi keskittyä opistotoimintaan, eikä sen tarvitsisi ainakaan yksin kantaa kiinteistökuormaa ja tapahtumatoimintaan liittyviä riskejä. 

Mahdollisessa uudessa omistuspohjassa on väläytelty muun muassa muita valtakunnallisia yhdistyksiä sekä yksityisiä sijoittajia. 

– Kansanopistotoiminnan rinnalla toimivalle suurtapahtumakeskukselle etsitään vahvempaa liiketoimintaosaamista, Hannu Suni kuvailee.

 


      "Se näkyy, että nuorisotyössä ikäluokat ovat yhä pienempiä."

 

Myös opisto itsessään on ollut viime vuosina murroksessa. Perinteinen malli, jossa opiskelija asuu opistolla, on selvässä laskusuunnassa suomalaisessa opistokentässä. 

Tällä hetkellä IK-opiston alueella eli opistokampuksella asuu vain parikymmentä opiskelijaa. Vähäinen kampusopiskelijoiden määrä ei vielä itsessään vie opistoa kriisiin, koska vastaavasti etä- ja monimuoto-opiskelu on lisääntynyt. 

– Keskisuurena kansanopistona pärjäämme tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, opiston rehtori ja Iso Kirja ry:n johtaja Tanja Laulainen kuvailee. 

Opistotoiminnan vuotuinen tulomatematiikka on yksinkertaistetusti seuraavanlainen: tutkinto-ohjelmissa, lyhyemmissä seminaareissa ja leireillä opiskelevat opiskelijat suorittavat maksuina noin 600 000 euroa, jonka lisäksi opistoyhdistys saa opetusministeriöltä valtionosuuden, joka on tällä hetkellä noin miljoona euroa vuodessa. Opistoyhdistys vastaanottaa myös vuosittain tavanomaisesti noin 150 000 euroa erilaisia lahjoituksia. 

Tämän tulokehyksen puitteissa opisto tuottaa vuositasolla noin 5 500 opiskelijaviikon mittaista koulutusjaksoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkillä linjoilla opiskelee vuositasolla keskimäärin 50 opiskelijaa ja monimuotoisissa koulutuksissa noin 150 opiskelijaa. Leireille tulee noin 600 nuorta ja seminaarit vetävät noin 1 000–1 400 osallistujaa vuosittain. 

Vakituisia, täysiaikaisia työntekijöitä IK-opistolla on tällä hetkellä noin 25, ja tämän lisäksi hyödynnetään tuntiopettajia ja kausityöntekijöitä. 

 

Tanja Laulainen toteaa, että opiskelijoiden saaminen on vuosi vuodelta haastavampaa. 

– Tässä näkyy aivan selvästi se, että helluntaiseurakuntien nuorisotyössä ikäluokat ovat yhä pienempiä. 

Opiston rahoituksen kannalta paras opiskelija on pitkää tutkintoa tekevä, kampuksella asuva ja ruokaileva opiskelija – juuri sellainen, joiden määrä tuntuu jatkuvasti vähenevän. 

– Nykyisin haetaan yhä enemmän sitä, että opintokokonaisuus räätälöidään ja sen voi suorittaa työelämän ohessa. 

– Nykyihminen haluaa myös optimoida sen, mihin käyttää aikaansa. Kyllä se näkyy meillä siten, että opistolla asuminen vähenee ja kampuskulttuuri heikkenee. 

Myöskään nykyiset opintotuet eivät kannusta opistokampuksilla asumiseen. Jos opiskelija asuu opistolla, kuukausittainen tukisumma on 80 euroa. Jos hän asettuu esimerkiksi Keuruun keskustaan, tukea saa 280 euroa. 

 

 

”Opisto ei ole ylivelkaantunut” 

Iso Kirja ry:llä on velkaa tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa euroa. Velka liittyy kiinteistöjen uusrakentamiseen ja korjaamiseen, jota 30 vuoden aikana on tehty. 

– Nähdäkseni opisto ei ole ylivelkaantunut siitä näkökulmasta, että sen taustalla on iso herätysliike, hallituksen jäsen Hannu Suni sanoo. 

– Tässä kuitenkin tullaan sen ongelman äärelle, ettei opistolla ole kunnollista omistajaa. Seurakunnat hoitavat paljon suurempia velkoja esimerkiksi rukoushuoneiden kohdalla, mutta opistosta ei tunneta samanlaista omistajuutta. (AT)        



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan