Opiskelijamäärien putoaminen on IK-opistolle iso haaste
IK-opisto sopeuttaa rakenteitaan pienentynyttä opiskelijamäärää
vastaavaksi. Koska opiskelumaksut ja niihin sidottu valtiontuki ovat opistolle
pääasiallinen tulonlähde, vaikuttaa opiskelijamäärän pysyvältä vaikuttava
puolittuminen merkittävästi koko Ison Kirjan talouteen.
Toiminnan alkuvuosina 1990-luvulla
IK-opistoon tulvi opiskelijoita. Pelkästä alkuinnostuksesta ei ollut kysymys,
koska vielä vuosina 2005–2012 raamattuopiston pitkillä linjoilla oli keskimäärin
360 opiskelijaa vuodessa. Sen jälkeen opiskelijamäärät kuitenkin romahtivat.
Vuosina 2015–2017 opiskelijoita oli vuosittain vain noin 150.
Koska opintomaksujen määrä ja opiskelijamääriin sidotut valtiontuet
vähenivät, ilmiö on ollut kova isku IK-opiston taloudelle. Rakenteet ja
organisaatio on vuosien aikana luotu jopa 2,5 kertaa suuremmalle opiskelijamäärälle,
ja aiemmin yhtenä kroonisena ongelmana olikin opetus- ja majoitustilojen
puute. Nyt tilojen käyttöaste on tipahtanut jyrkästi.
Monia syitä tilanteen
muutokseen
Syitä opiskelijamäärän tipahtamiseen on monia. Alle 50 000 hengen
herätysliike ei pysty loputtomasti ylläpitämään yli 300 vuosittaisen
opiskelijan määrää. Esimerkiksi maisteriksi opiskeli suhteellisen pienellä
aikaa hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita, mikä kertoo siitä, että ”koulutettavien
sato” niitettiin nopeammin kuin uusia opiskelijoita kasvoi tilalle.
Myös valtion tekemät poliittiset muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet
opiston talouteen. Välivuosien pitäminen Isossa Kirjassa vaikeutui muutama
vuosi sitten merkittävästi, mikä näkyi välivuosiopiskelijoiden määrän
putoamisena.
Tutkintoperusteinen koulutus
vaati rakenteita
IK-opisto aloitti 1990-luvulla määrätietoisen suuntautumisen tutkintoperusteiseen
opiskeluun. Helluntaiherätyksessä oli selkeä tarve ja kysyntä tällaiselle
opiskelulle. Vuosien 2000– 2016 aikana peräti 830 opiskelijaa suoritti Iso
Kirja -tutkinnon, yli 400 BA/Bmin -tutkinnon ja yli 200 maisteritasoisen MTh/
MA-tutkinnon.
Tutkintoperusteisuus luo jämäkkyyttä ja kurinalaisuutta niin
opiskeluun kuin opettamiseen. Samalla se kuitenkin edellyttää melko
raskaitakin rakenteita, koska aloitetut opinto-ohjelmat on vietävä loppuun ja
niihin kuuluvat kurssit pidettävä, oli oppilaita sitten kurssilla vähän tai
paljon.
Kun raamattuopisto muutti 1990-luvun alussa Hattulasta
Keuruulle, oli alueella yhdeksän saunaa mutta ei ensimmäistäkään luokkatilaa.
Alueen kiinteistökantaa jouduttiin perusteellisesti muokkaamaan ja myös uusia
rakennuksia rakentamaan opetusyksikön tarpeita varten. Lisäksi Juhannuskonferenssin
edellyttämien olosuhteiden ylläpito vaatii rahaa ja resursseja.
Tästä kaikesta syntyi luonnollisesti suurehkoja velkoja, joiden
maksaminen on vaatinut jatkuvaa ponnistelua. Vaikka uusien kiinteistöjen
rakennustarvetta ei ole, entiset vaativat laskeneesta käyttöasteesta huolimatta
jatkuvaa huoltoa ja remontointia.
Hälyttävä taloustilanne esillä
vuosikokouksessa
Suurien opiskelijamäärien aikana syntyneitä rakenteita ja organisaatiota
on nyt sopeutettava rajustikin vastaamaan nykyistä opiskelijamäärää.
Ison Kirjan hallitus onkin käynnistänyt laajamittaisen selvityksen
esimerkiksi mahdollisuudesta luopua osittain tai kokonaan maa-alueesta sekä
muista aiemmista ratkaisuista, joilla hälyttävä taloustilanne saataisiin
korjattua. Samalla joudutaan pohtimaan myös Juhannuskonferenssien
tulevaisuutta.
IK-opiston tilanne on esillä yhdistyksen
vuosikokouksessa 28. huhtikuuta. Sinne toivotaan seurakunnista aktiivista
osanottoa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...