Opiskelijamäärien putoaminen on IK-opistolle iso haaste

IK-opisto sopeuttaa rakentei­taan pienentynyttä opiskeli­jamäärää vastaavaksi. Koska opiskelumaksut ja niihin sidot­tu valtiontuki ovat opistolle pää­asiallinen tulonlähde, vaikuttaa opiskelijamäärän pysyvältä vai­kuttava puolittuminen merkittä­västi koko Ison Kirjan talouteen.

Toiminnan alkuvuosina 1990-luvulla IK-opistoon tulvi opiskelijoita. Pelkästä alkuinnostuksesta ei ollut kysymys, koska vielä vuosina 2005–2012 raamat­tuopiston pitkillä linjoilla oli kes­kimäärin 360 opiskelijaa vuodes­sa. Sen jälkeen opiskelijamäärät kuitenkin romahtivat. Vuosina 2015–2017 opiskelijoita oli vuo­sittain vain noin 150.

Koska opintomaksujen määrä ja opiskelijamääriin sidotut val­tiontuet vähenivät, ilmiö on ollut kova isku IK-opiston taloudelle. Rakenteet ja organisaa­tio on vuosien aikana luotu jopa 2,5 kertaa suuremmalle opiske­lijamäärälle, ja aiemmin yhte­nä kroonisena ongelmana olikin opetus- ja majoitustilojen puute. Nyt tilojen käyttöaste on tipahta­nut jyrkästi.

Monia syitä tilanteen muutokseen

Syitä opiskelijamäärän tipahta­miseen on monia. Alle 50 000 hengen herätysliike ei pysty lo­puttomasti ylläpitämään yli 300 vuosittaisen opiskelijan määrää. Esimerkiksi maisteriksi opiske­li suhteellisen pienellä aikaa hy­vin eri-ikäisiä opiskelijoita, mikä kertoo siitä, että ”koulutettavien sato” niitettiin nopeammin kuin uusia opiskelijoita kasvoi tilalle.

Myös valtion tekemät poliitti­set muutokset ovat osaltaan vai­kuttaneet opiston talouteen. Vä­livuosien pitäminen Isossa Kir­jassa vaikeutui muutama vuosi sitten merkittävästi, mikä näkyi välivuosiopiskelijoiden määrän putoamisena.

Tutkintoperusteinen koulutus vaati rakenteita

IK-opisto aloitti 1990-luvulla määrätietoisen suuntautumi­sen tutkintoperusteiseen opiskeluun. Helluntaiherätyksessä oli selkeä tarve ja kysyntä tällai­selle opiskelulle. Vuosien 2000– 2016 aikana peräti 830 opiskeli­jaa suoritti Iso Kirja -tutkinnon, yli 400 BA/Bmin -tutkinnon ja yli 200 maisteritasoisen MTh/ MA-tutkinnon.

Tutkintoperusteisuus luo jä­mäkkyyttä ja kurinalaisuutta niin opiskeluun kuin opettami­seen. Samalla se kuitenkin edel­lyttää melko raskaitakin raken­teita, koska aloitetut opinto-ohjelmat on vietävä loppuun ja niihin kuuluvat kurssit pidettä­vä, oli oppilaita sitten kurssilla vähän tai paljon.

Kun raamattuopisto muut­ti 1990-luvun alussa Hattulas­ta Keuruulle, oli alueella yh­deksän saunaa mutta ei ensim­mäistäkään luokkatilaa. Alueen kiinteistökantaa jouduttiin perusteellisesti muokkaamaan ja myös uusia rakennuksia raken­tamaan opetusyksikön tarpeita varten. Lisäksi Juhannuskonfe­renssin edellyttämien olosuh­teiden ylläpito vaatii rahaa ja re­sursseja.

Tästä kaikesta syntyi luonnol­lisesti suurehkoja velkoja, joiden maksaminen on vaatinut jatku­vaa ponnistelua. Vaikka uusien kiinteistöjen rakennustarvetta ei ole, entiset vaativat laskeneesta käyttöasteesta huolimatta jatku­vaa huoltoa ja remontointia.

Hälyttävä taloustilanne esillä vuosikokouksessa

Suurien opiskelijamäärien aika­na syntyneitä rakenteita ja orga­nisaatiota on nyt sopeutettava rajustikin vastaamaan nykyistä opiskelijamäärää.

Ison Kirjan hallitus onkin käynnistänyt laajamittaisen sel­vityksen esimerkiksi mahdollisuudesta luopua osittain tai ko­konaan maa-alueesta sekä muis­ta aiemmista ratkaisuista, joilla hälyttävä taloustilanne saatai­siin korjattua. Samalla joudutaan pohtimaan myös Juhannuskon­ferenssien tulevaisuutta.

IK-opiston tilanne on esillä yh­distyksen vuosikokouksessa 28. huhtikuuta. Sinne toivotaan seu­rakunnista aktiivista osanottoa.

Matti Kankaanniemi