Terapeutti rohkaisee ihmisiä huolehtimaan itsestään

”Oma onnellisuus ei ole muiden vastuulla”

Päivi Niemi ei kannusta tukahduttamaan vihaa. â€“ Vihaa tarvitaan päivittäisessä elämänhallinnassa, mutta se usein ohitetaan ja ajatellaan, että pitää olla vain kiltti kristitty. Kuva: Päivi Niemen arkisto

Päivi Niemi on jo 25 vuoden ajan auttanut suomalaisia voimaan hyvin. Kun ihminen ottaa vastuun hyvinvoinnistaan, hyvä, tasapainoinen elämä on mahdollinen.

Terapeutti, kouluttaja ja työnohjaaja Päivi Niemelle on tullut vuosien

varrella tutuksi suomalaisten sielunmaisema ja asiat, jotka vievät elämästä iloa ja tuovat pahoinvointia. Niin sielussa olevat haavat, valheelliset uskomukset ja väärät asenteet kuin itsestä huolehtimisen laiminlyönti syövät tehokkaasti hyvinvointia. Siksi Niemi on opiskellut ahkerasti ihmisen mieltä, luennoinut ja kirjoittanut kirjoja, joista löytää työkaluja niin itsetunnon ja terveiden rajojen vahvistamiseen kuin tunnetaitojen oppimiseen. Uusin aluevaltaus on psykologinen painonhallinta, josta ilmestyy Niemen kirjoittama kirja ensi vuoden alussa.

Ongelmakohdat tulevat näkyviin erityisesti ihmissuhteissa mutta myös siinä, miten ihminen kohtelee itseään. Moni hakeutuu terapiaan esimerkiksi parisuhdeongelmien tai jonkin riippuvuuden vuoksi. Taustalta voi paljastua tunne-elämän rikkinäisyyttä ja kyvyttömyyttä rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan. Vuorovaikutusongelmat ilmenevät sydänsuruina, loukkaantumisina, narsismina ja uhriutumisena.

Uupumus on kasvava ongelma

Nykyisin hyvin yleinen ongelma on uupuminen. Syynä uupumukseen on Päivi Niemen mukaan se, että ihmiset eivät hallitse omia vireystasojaan. Kova stressi ja ahdistus on elimistölle raskasta, eikä ihminen jaksa määräänsä enempää. Myös ulkonäköön ja työhön liittyvät vaatimukset uuvuttavat.

– Kun on puristettu kaikki ja vähän enemmänkin, tulee uupumus, mikä on ihan tervettä ja oikein, koska se pakottaa laittamaan asioita toiseen tärkeysjärjestykseen.

Toipumisessa tärkeää olisi löytää elämään tasapaino. Esimerkiksi hengellisyyteen elämänsä kipuja pakenevan tulisi huolehtia paremmin kehostaan ja mielestään. Ulkonäköön keskittyvä suorittaja tarvitsisi taas enemmän henkistä ja hengellistä tasapainoa.

– Jumalan Raamatussa lupaama šalom, rauha, tarkoittaa kokonaisvaltaista terveyttä ja
hyvinvointia, Niemi toteaa.

Tunteiden tukahduttaminen sairastuttaa

Hyvinvointia vievät osaltaan tukahdutetut tunteet. Suomalaisille erityisen vaikeita tunteita ovat olleet aggressio ja suru. Tukahdutettu viha voi aiheuttaa ahdistusta tai masennusta, tukahdutettu suru masennusta. Voimakkaat tunteet, kuten viha, häpeä ja pelko, kuormittavat elimistöä ja lopulta sairastuttavat ihmisen.

– Vihaa tarvitaan päivittäisessä elämänhallinnassa, mutta se usein ohitetaan ja ajatellaan, että pitää olla vain kiltti kristitty. Sillä kyllä hankkii ongelmia itselleen. Aggressio on elimistöllekin vaarallinen tila, jos sitä ei käsittele.

Ehkäpä siksi Raamatussa kehotetaan vihastumaan.

– Jumala on luonut tunteet, että kuuntelisimme niitä ja ohjautuisimme niiden kautta elämässä. Jos elämme näennäisen kilttiä, hajutonta ja mautonta elämää, elämä ei maistu kovin hyvältä. Tunteet on tarkoitettu ohjaamaan meitä, että elämästä tulisi rikasta ja hyvää.

Vääriä ajatusmalleja voi korjata

Yksi olennainen osa toipumista on se, että ihmisen ajatusmaailma muuttuu.

– Yllättävän monella on itsetuntoon ja minäkuvaan liittyviä kielteisiä ajatusmalleja tai omiin voimavaroihin tai motivaatioon liittyviä vääriä käsityksiä. Ajatukset ”ei minusta ole siihen”, ”en ole ennenkään onnistunut” tai ”olen ruma ja lihava” eivät kannusta muutokseen, Niemi sanoo.

Oivallus siitä, ettei ole menneisyytensä uhri, on tärkeä. Vaurioitunutta itsetuntoa voi vahvistaa aikuisena erilaisin keinoin, kuten kirjallisuuden tai ammattiavun kautta tai keskustelemalla ystävien kanssa. Huono itsetunto voi laittaa ihmisen ylittämään omat rajat ja myymään oman hyvinvoinnin toisten rakkauden ja tarpeiden edestä. Siksi rajoja on tärkeä vahvistaa.

Toipuminen on prosessi

Vaikka toipumisen tielle lähtisikin, voi prosessi kestää kauan. Oman haasteensa asettavat ihmisen mukavuudenhalu ja taipumus vältellä vastuuta. Itselle vahingolliset tavat ovat tiukassa, ja niitä on vaikea muuttaa. Muutos vaatii myös voimavaroja, joita ei välttämättä ole, jos elämässä on meneillään akuutteja kriisejä.

Jotkut traumat ovat sitkeässä, ja niistä paraneminen kestää. Esimerkiksi lapsena koettu hyväksikäyttö tai väkivalta saattavat viedä luottamuksen ihmisiin, minkä vuoksi vaatii pitkän ajan ennen kuin päästään kivun juurille asti ja parantuminen on mahdollinen.

Aina on kuitenkin toivoa parantumisesta.

– Jumala voi tehdä parantumisihmeen vaikka yhden kohtaamisen kautta, oli kyseessä sitten ihminen tai yliluonnollinen hetki. Yleensä Jumala kutsuu meitä kuitenkin prosessiin.

Tukea ja turvaa uskosta

Usko on tärkeä tuki toipumisessa, jos hengellisyys on tervettä. Hengellisyys asuu ihmisen psyykkisessä astiassa ja sävyttyy psyykkisen kapasiteetin, voimavarojen ja terveydentilan mukaan.

– Siellä on kaikenlaisia vääristymiä, kolhuja ja rikkinäisyyttä. Jos sen ottaa huomioon, ei pääse kauheasti pettymään hengellisyydessä. Se ei tee Jumalasta tietynlaista, vaikka ihmiset käyttäytyisivät väärin, Päivi Niemi sanoo.

Terveessä hengellisyydessä ei ole mitään pakottavaa tai vaativaa. Terve usko on turvapaikka, ei pakopaikka.

– Se että usko Jumalaan, joka on rakastava Isä, joka näkee ja ymmärtää kaiken ja rakastaa kaikesta huolimatta, on äärettömän iso voimavara. Ihminen saa turvautua Jumalaan ja levätä armossa, joka kantaa pelastukseen, mutta jostain syystä Jumala ei ole tunne-elämämme säätelijä, eikä tee elämästämme onnellisempaa, vaan meidän täytyy tehdä se itse. Jumala ei paranna traumoja ja sairauksia yhdellä väliintulolla kuin hyvin harvoin. Kaikki muu jää ihmisen omalle vastuulle.

Tärkeimmät asiat ovat ilmaisia

Elämässä tulee aikoja, jolloin omaan hyvinvointiinsa ei jaksa juuri keskittyä. Päivi Niemellä se oli silloin, kun mies teki itsemurhan ja jätti jälkeensä jättivelat.

Pahimman kriisin keskellä terapeutin terveys romahti ja hän väsähti niin paljon, ettei olisi jaksanut elää. Kun seinä oli vastassa ja nainen sairaalassa, Niemi ymmärsi jotain tärkeää: elämän tärkeimmät asiat ovat ilmaisia. Vaikka työ ja ura ja tulevaisuuden unelmat menisivät,
ne asiat jäävät, joilla on oikeasti merkitystä. Ehkä hän ei toivu koskaan täysin ennalleen, mutta niin kauan kuin on elämää, on elettävä ja tehtävä elämästä mahdollisimman hyvä.

– Meidän ei pidä elää sitku-elämää, eikä jättää onnellisuuttamme puolison tai Jumalan harteille. Onnellisuus on ihmisen omalla vastuulla. Kun sen oivaltaa, se vapauttaa elämään hyvää elämää.

Elina Kirkkomäki