Terapeutti rohkaisee ihmisiä huolehtimaan itsestään

”Oma onnellisuus ei ole muiden vastuulla”

Päivi Niemi ei kannusta tukahduttamaan vihaa. – Vihaa tarvitaan päivittäisessä elämänhallinnassa, mutta se usein ohitetaan ja ajatellaan, että pitää olla vain kiltti kristitty. Kuva: Päivi Niemen arkisto
Päivi Niemi ei kannusta tukahduttamaan vihaa. – Vihaa tarvitaan päivittäisessä elämänhallinnassa, mutta se usein ohitetaan ja ajatellaan, että pitää olla vain kiltti kristitty. Kuva: Päivi Niemen arkisto

Päivi Niemi on jo 25 vuoden ajan auttanut suomalaisia voimaan hyvin. Kun ihminen ottaa vastuun hyvinvoinnistaan, hyvä, tasapainoinen elämä on mahdollinen.

Terapeutti, kouluttaja ja työnohjaaja Päivi Niemelle on tullut vuosien

varrella tutuksi suomalaisten sielun­maisema ja asiat, jotka vievät elämästä iloa ja tuovat pahoinvointia. Niin sielussa olevat haavat, valheelliset uskomukset ja väärät asenteet kuin itsestä huolehtimisen laiminlyönti syövät tehokkaasti hyvinvointia. Siksi Niemi on opiskellut ahkerasti ihmisen mieltä, luennoinut ja kirjoittanut kirjoja, joista löytää työkaluja niin itsetunnon ja terveiden rajojen vahvistamiseen kuin tunnetaitojen oppimiseen. Uusin aluevaltaus on psykologinen painonhallinta, josta ilmestyy Niemen kirjoittama kirja ensi vuoden alussa. 

 

Ongelmakohdat tulevat näkyviin erityisesti ihmissuhteissa mutta myös siinä, miten ihminen kohtelee itseään. Moni hakeutuu terapiaan esimerkiksi parisuhdeongelmien tai jonkin riippuvuuden vuoksi. Taustalta voi paljastua tunne-elämän rikkinäisyyttä ja kyvyttömyyttä rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan. Vuorovaikutusongelmat ilmenevät sydänsuruina, loukkaantumisina, narsismina ja uhriutumisena. 

 

Uupumus on kasvava ongelma

Nykyisin hyvin yleinen ongelma on uupuminen. Syynä uupumukseen on Päivi Niemen mukaan se, että ihmiset eivät hallitse omia vireystasojaan. Kova stressi ja ahdistus on elimistölle raskasta, eikä ihminen jaksa määräänsä enempää. Myös ulkonäköön ja työhön liittyvät vaatimukset uuvuttavat.

 

– Kun on puristettu kaikki ja vähän enemmänkin, tulee uupumus, mikä on ihan tervettä ja oikein, koska se pakottaa laittamaan asioita toiseen tärkeysjärjestykseen.

 

Toipumisessa tärkeää olisi löytää elämään tasapaino. Esimerkiksi hengellisyyteen elämänsä kipuja pakenevan tulisi huolehtia paremmin kehostaan ja mielestään. Ulkonäköön keskittyvä suorittaja tarvitsisi taas enemmän henkistä ja hengellistä tasapainoa.

 

– Jumalan Raamatussa lupaama šalom, rauha, tarkoittaa kokonais­valtaista terveyttä ja
hyvinvointia, Niemi toteaa.

 

Tunteiden tukahduttaminen sairastuttaa

Hyvinvointia vievät osaltaan tukahdutetut tunteet. Suomalaisille erityisen vaikeita tunteita ovat olleet aggressio ja suru. Tukahdutettu viha voi aiheuttaa ahdistusta tai masennusta, tukahdutettu suru masennusta. Voimakkaat tunteet, kuten viha, häpeä ja pelko, kuormittavat elimistöä ja lopulta sairastuttavat ihmisen.

 

– Vihaa tarvitaan päivittäisessä elämänhallinnassa, mutta se usein ohitetaan ja ajatellaan, että pitää olla vain kiltti kristitty. Sillä kyllä hankkii ongelmia itselleen. Aggressio on elimistöllekin vaarallinen tila, jos sitä ei käsittele.

 

Ehkäpä siksi Raamatussa kehotetaan vihastumaan.

 

– Jumala on luonut tunteet, että kuuntelisimme niitä ja ohjautuisimme niiden kautta elämässä. Jos elämme näennäisen kilttiä, hajutonta ja mautonta elämää, elämä ei maistu kovin hyvältä. Tunteet on tarkoitettu ohjaamaan meitä, että elämästä tulisi rikasta ja hyvää.

 

Vääriä ajatusmalleja voi korjata

Yksi olennainen osa toipumista on se, että ihmisen ajatusmaailma muuttuu.

 

– Yllättävän monella on itsetuntoon ja minäkuvaan liittyviä kielteisiä ajatusmalleja tai omiin voimavaroihin tai motivaatioon liittyviä vääriä käsityksiä. Ajatukset ”ei minusta ole siihen”, ”en ole ennenkään onnistunut” tai ”olen ruma ja lihava” eivät kannusta muutokseen, Niemi sanoo.

 

Oivallus siitä, ettei ole menneisyytensä uhri, on tärkeä. Vaurioitunutta itsetuntoa voi vahvistaa aikuisena erilaisin keinoin, kuten kirjallisuuden tai ammattiavun kautta tai keskustelemalla ystävien kanssa. Huono itsetunto voi laittaa ihmisen ylittämään omat rajat ja myymään oman hyvinvoinnin toisten rakkauden ja tarpeiden edestä. Siksi rajoja on tärkeä vahvistaa.

 

Toipuminen on prosessi

Vaikka toipumisen tielle lähtisikin, voi prosessi kestää kauan. Oman haasteensa asettavat ihmisen mukavuudenhalu ja taipumus vältellä vastuuta. Itselle vahingolliset tavat ovat tiukassa, ja niitä on vaikea muuttaa. Muutos vaatii myös voimavaroja, joita ei välttämättä ole, jos elämässä on meneillään akuutteja kriisejä.

 

Jotkut traumat ovat sitkeässä, ja niistä paraneminen kestää. Esimerkiksi lapsena koettu hyväksikäyttö tai väkivalta saattavat viedä luottamuksen ihmisiin, minkä vuoksi vaatii pitkän ajan ennen kuin päästään kivun juurille asti ja parantuminen on mahdollinen.

 

Aina on kuitenkin toivoa parantumisesta. 

 

– Jumala voi tehdä parantumis­ihmeen vaikka yhden kohtaamisen kautta, oli kyseessä sitten ihminen tai yliluonnollinen hetki. Yleensä Jumala kutsuu meitä kuitenkin prosessiin.

 

Tukea ja turvaa uskosta

Usko on tärkeä tuki toipumisessa, jos hengellisyys on tervettä. Hengellisyys asuu ihmisen psyykkisessä astiassa ja sävyttyy psyykkisen kapasiteetin, voimavarojen ja terveydentilan mukaan.

 

– Siellä on kaikenlaisia vääristymiä, kolhuja ja rikkinäisyyttä. Jos sen ottaa huomioon, ei pääse kauheasti pettymään hengellisyydessä. Se ei tee Jumalasta tietynlaista, vaikka ihmiset käyttäytyisivät väärin, Päivi Niemi sanoo.

 

Terveessä hengellisyydessä ei ole mitään pakottavaa tai vaativaa. Terve usko on turvapaikka, ei pakopaikka.

 

– Se että usko Jumalaan, joka on rakastava Isä, joka näkee ja ymmärtää kaiken ja rakastaa kaikesta huolimatta, on äärettömän iso voimavara. Ihminen saa turvautua Jumalaan ja levätä armossa, joka kantaa pelastukseen, mutta jostain syystä Jumala ei ole tunne-elämämme säätelijä, eikä tee elämästämme onnellisempaa, vaan meidän täytyy tehdä se itse. Jumala ei paranna traumoja ja sairauksia yhdellä väliintulolla kuin hyvin harvoin. Kaikki muu jää ihmisen omalle vastuulle.

 

Tärkeimmät asiat ovat ilmaisia

Elämässä tulee aikoja, jolloin omaan hyvinvointiinsa ei jaksa juuri keskittyä. Päivi Niemellä se oli silloin, kun mies teki itse­murhan ja jätti jälkeensä jättivelat. 

 

Pahimman kriisin keskellä terapeutin terveys romahti ja hän väsähti niin paljon, ettei olisi jaksanut elää. Kun seinä oli vastassa ja nainen sairaalassa, Niemi ymmärsi jotain tärkeää: elämän tärkeimmät asiat ovat ilmaisia. Vaikka työ ja ura ja tulevaisuuden unelmat menisivät,
ne asiat jäävät, joilla on oikeasti merkitystä. Ehkä hän ei toivu koskaan täysin ennalleen, mutta niin kauan kuin on elämää, on elettävä ja tehtävä elämästä mahdollisimman hyvä.

 

– Meidän ei pidä elää sitku-elämää, eikä jättää onnellisuuttamme puolison tai Jumalan harteille. Onnellisuus on ihmisen omalla vastuulla. Kun sen oivaltaa, se vapauttaa elämään hyvää elämää.

 

 

Elina Kirkkomäki 



Teema
34/2016Sateet

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan