KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

Oheisohjelma kiinnostaa ruoanhakijoita

Puheita ja musiikkia jää kuuntelemaan lähes 90 prosenttia EU-ruokakassien hakijoista Kemissä.

Vapaaehtoinen oheisohjelma kahvitarjoiluineen on muodostunut selkeäksi vetovoimatekijäksi Kemin helluntaiseurakunnan toteuttamissa EU-ruokajakeluissa. Ruokakassi ei ole kävijöiden ainut syy tulla paikalle – mahdollisuutta kohtaamisiin arvostetaan. Lähes kaikki tulijat jäävät ruokakassin haettuaan vielä seurakunnan pihalle kuuntelemaan musiikkia ja puheita.

Kemin helluntaiseurakunta jakaa EU-ruokaa kaksi kertaa vuodessa. Jakelu tapahtuu rukoushuoneella ja kestää kolme tuntia. Samaan aikaan rukoushuoneen pihalla on tarjolla kahvia, muurinpohjalettuja ja muuta pientä purtavaa. Pihalle on tuotu penkkejä ja pöytiä, joiden ääreen voi jäädä kuuntelemaan lavalta tulevaa ohjelmaa. Keskimäärin osallistuja jää seuraamaan tilaisuutta puoleksi tunniksi.

Kävijöitä on 400–500, talkoolaisia kolmisenkymmentä.

– Kyllä se aika ison määrän kemiläisiä saavuttaa, toteaa Kemin helluntaiseurakunnan pastori Ossi Karjalainen.

EU-ruokajakelun yhteydessä järjestettävä oheistilaisuus on pidetty ja odotettu tapahtuma.

– Jotkut eivät tule ensisijaisesti hakemaan ruokakassia vaan istumaan ja kuuntelemaan, kertoo Karjalainen.

Vastikään hän sattui kadulla kohtaamaan erään EU-ruokajakeluissa usein vierailleen tutun.

– Hän oli hirveän pettynyt, kun ei ollut tiennyt viime jakelusta.

– Ei hän sitä ruokakassia olisi tullut hakemaan vaan kuuntelemaan ohjelmaa ja tapaamaan ihmisiä.

– Siellä on meillä diakoniaryhmä, joka kyselee ihmisiltä, mitä heille kuuluu ja auttaa heitä ruokakassin kanssa.

Uskonasiat herättävät kuulijoissa kiinnostusta.

– Itsekin olen vuosien saatossa saanut rukoilla monien kanssa pelastusrukouksen, kertoo Ossi Karjalainen.

– Evankeliumi edellä mennään, ihmiset huomioidaan ja heitä rakastetaan.

– Jos ihmisellä on vatsa tyhjänä ja jalat kylmänä, niin ei hän vastaanota sitä sanomaakaan, Karjalainen toteaa Pelastusarmeijan perustajan William Boothinsanoja mukaillen.

– Meidän seurakuntamme prioriteettina on se, että me vain kylmän rauhallisesti julistamme evankeliumia.

Jotta reilun 6000 ruokakilon jakaminen onnistuu, tarvitaan osaavaa porukkaa ja hyvää organisointia. Kun trukkilavat saapuvat, tavara kannetaan tukkupakkauksissa sisälle. Mukana on seurakunnan omien vapaaehtoisten lisäksi aina myös muita talkoolaisia.

– Järjestöistä tulee aktiivi-ihmisiä, jotka auttavat, että tämä onnistuu.

Yhteistyötä tehdään Kemissä puolin ja toisin. Kun SPR kerran viikossa järjestää kauppojen lahjoittaman hävikkiruoan jakelun, mukana on talkoolaisia alueen eri järjestöistä ja seurakunnista, myös helluntaiseurakunnasta.

Uutinen Kemin vastaanottokeskuksen sulkemisesta vuoden 2020 loppuun mennessä on otettu vastaan raskain mielin koko paikkakunnalla. Kemin vastaanottokeskus perustettiin vuonna 2008. Yhteistyötä on tehty muun muassa Kemin helluntaiseurakunnan kanssa.

Syksyllä 2015 vastaanottokeskuksen kapasiteetti ylittyi, ja apuun tarvittiin seurakunnat.

– Olimme silloin käsittääkseni ensimmäinen seurakunta tai järjestö, joka tarjosi hätämajoitusta turvapaikanhakijoille, Ossi Karjalainen kertoo.

Kun poliisilaitokselta tuli soitto, niin illalla jo ensimmäiset viisitoista saapuivat majoitukseen rukoushuoneelle. Avunantoa muistellaan edelleen lämmöllä – vieläkin maahanmuuttajat saattavat tulla kysymään, oliko tämä se seurakunta, joka avasi ovensa heille.

Ossi Karjalaisesta tuli Kemin helluntaiseurakunnan pastori vajaat kaksi kuukautta sitten. Pyyntöjä oli tullut jo aiemmin, mutta oikea aika oli vasta nyt, raamattukoulun käymisen jälkeen ja eläkkeelle jäännin kynnyksellä. Sopimus tehtiin Karjalaisen aloitteesta vuodeksi.

– Olen tässä pastorina ainakin tämän vuoden.

– Kaikista tärkeintä on, että sillä työllä, jota teemme, on iankaikkisuusmerkitys. Että ihmisiä tulee uskoon ja heitä pystytään opetuslapseuttamaan.

Ruoka-avulle on tarvetta

Ruoka-avun tarve on kasvanut viime vuosina ympäri Suomea. Kasvu ei rajoitu pelkästään suuriin kaupunkeihin, vaan sitä esiintyy tasaisesti kuntien koosta riippumatta, todetaan Luonnonvarakeskuksen tänä vuonna julkaisemassa raportissa.

Ruoka-aputoimintaa Suomessa järjestävät lukuisat seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset ympäri maata. Järjestäviä tahoja on arvioiden mukaan yli tuhat.

Suomessa jaetaan arviolta 18–22 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain. Siitä suurin osa on lahjoitusruokaa, jota saadaan kaupoilta ja tukuilta. Kaikesta ruoka-avusta noin kymmenesosa on EU-ruokaa, siis EU:n rahallisesti tukemaa, erillisestä tilauksesta valmistettua ruokaa.

EU-ruoka-avun merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla lahjoitusruokaa on tarjolla vain vähän.

EU-ruokaa jaetaan noin 500–600 jakelupaikassa ympäri Suomea.