Nuoret haluavat ulkomaille, mutta lähetystyö ei vedä

Helluntailaisessa Iso Kirja -opistossa aloitti tänä syksynä päätoimisen opiskelun noin 70 opiskelijaa. Englanninkielisen raamattulinjan alkaminen oli myönteinen yllätys.

– Sitä ei ollut edellisenä vuonna, mutta nyt oli taas innokkaita hakijoita, rehtori Tanja Laulainen sanoo.

Kaikki syksyn yllätykset eivät kuitenkaan olleet iloisia. Lähetyslinja aloitettiin vain kuuden opiskelijan voimin. Muutos on dramaattinen, kun ottaa huomioon, että aiempina vuosina opiskelijoita on parhaimmillaan saattanut olla jopa 40 per vuosikurssi.

– Hakijoita ei ikinä ennen ole ollut näin vähän. Jouduimme jopa miettimään, kannattaako linjaa pyörittää. Halusimme kuitenkin pitää siitä kiinni, koska evankeliointi ja lähetystyö ovat helluntailiikkeen ydintä.

Laulainen arvelee, että tilanteeseen ovat vaikuttaneet lähetysja kehitysyhteistyöjärjestöjä koskeneet valtion tukien leikkaukset sekä Fida Internationalin taannoiset irtisanomiset. Seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua uusien lähettien tukijoiksi.

Valoa lähetystyön tulevaisuuteen tuo tieto, että Team Action -linja on tänä syksynä ollut suosittu. Linjan vetonaulana on puolen vuoden harjoittelujakso ulkomailla.

Linjojen suosio vaihtelee

Myös luterilaisissa opistoissa lähetystyö on pienipiirteistä. Suomen Raamattuopiston lähetyskurssilla Kauniaisissa aloitti seitsemän kandidaattia, ja Ryttylässä Kansanlähetysopiston lähetyslinjalla uusia opiskelijoita on viisi. Jälkimmäisen linjavastaava  Timo Tuikka kertoo, ettei linjaa ole tiukan taloustilanteen vuoksi mainostettu aktiivisesti.

– Kansanlähetyksellä on vähemmän kehitysyhteistyöprojekteja kuin monella muulla lähetysjärjestöllä, minkä vuoksi siihen sektoriin tulleet leikkaukset eivät näy niin selkeästi järjestön budjetissa. Muuttuvassa toimintaympäristössä on kuitenkin muita haasteita, jotka vaikuttavat myös talouteen.

Tuikan mukaan pitkäaikaiseen lähetystyöhön voi saada hyviä lähtökohtia myös kansainvälisyyslinjalta. Linja kuuluukin tänä vuonna Ryttylän suosituimpiin. Nuorisotyölinjan linjavastaava Iida Halmeen mukaan moni kansainvälisyyslinjalle hakeutunut toivoo pääsevänsä maahanmuuttajatyöhön jonnekin päin Eurooppaa.

– Nuorista aikuisista on mukava lähteä ulkomaille, vielä kun pääsee samalla viemään hyvää sanomaa.

Kansanlähetysopistolla aloitti kaikkiaan 110 opiskelijaa, mikä on ennätyksellinen määrä. Linjojen välillä ilmenee vuosittaista vaihtelua: nyt kiinnostaa etenkin raamatunopiskelu, kun taas musiikkiteatterilinjalle ei viime vuosina ole riittänyt hakijoita.

Toinen opisto, jonka hakijamäärät ovat kohentuneet, on Vapaakirkon ylläpitämä Suomen Teologinen opisto (ks. RV 36 s. 4). Opiston muutto Hangosta Tampereelle kasvatti opiskelijamäärää noin 40 prosentilla; päätoimisia opiskelijoita on nyt 52.

Yhteistyö nousussa

Suomen Raamattuopistolla täyspäiväisen opiskelun aloitti satakunta opiskelijaa. Kurssisihteeri Outi Särkelän mukaan joillekin pitkille linjoille on ollut hieman tavallista vähemmän hakijoita, mutta vuosien välillä on aina vaihtelua.

– Musiikkilinjalle on ilmoittautunut yli 30, mutta jatkoimme hakua, koska muutamia mahtuu vielä. Se on yleensä ollut meidän suosituin linjamme.

Myös maahanmuuttajille suunnattu Kristittynä Suomessa -linja on kasvanut tasaiseen tahtiin, ja uutena alkaa Yleiseen kielitutkintoon valmistava kurssi.

– Viime syksynä tulleet turvapaikanhakijat eivät vielä näy meillä, mutta tulevina vuosina he saattavat lisätä maahanmuuttajille suunnattujen kurssien kysyntää, Särkelä toteaa.

Moni opisto on aloittanut tai suunnittelee yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa. SRO ja Kylväjä puuhaavat urheilulähetystyön linjaa, jonka on tarkoitus alkaa vuoden kuluttua. Perheniemen evankelisessa opistossa käynnistyy vuodenvaihteessa DiscipleLife-
opetuslapseuslinja, jonka toisena järjestäjänä toimii OPKO. Suomen Teologinen Opisto toteuttaa kursseja yhdessä YWAM Finlandin kanssa, ja Iso Kirja jatkaa vuosi sitten alkanutta yhteistyötä australialaisen Alphacrucis Collegen kanssa.

Talous kiristyy

Kansanopistot ovat perinteisesti saaneet suuren osan rahoituksestaan valtiolta. Tukea on tullut suosion mukaan: mitä enemmän opiskelijoita, sitä enemmän rahaa.

Nyt tilanne on toinen. Opistojen saamalle tuelle on asetettu kiintiöt, joten opiskelijamäärän kasvu ei enää tietyn rajan jälkeen lisää tuen määrää. Opiskelijamäärälle saattaa siis tulla kannattavuuskatto.

Perheniemen evankelisen opiston opiskelijamäärä on kahdeksana viime vuonna kasvanut joka vuosi. Sen valttikortteja ovat sielunhoitoon ja evankeliointiin keskittyvät koulutuslinjat, joista monille pystyy osallistumaan työn ohessa. Enää kasvuvuodet eivät kuitenkaan voi jatkua samaan malliin, sanoo opiston rehtori Petri Välimäki.

– Kyllä me syksyisin jännitämme, alkavatko koulutukset, mutta olemme kiitollisia Jumalalle siitä, että aina on ollut ihmisiä, jotka haluavat opiskella näitä aihealueita. Toinen kansanopistoja kuohuttava uudistus löytyy valtionvarainministeriön budjettiehdotuksesta vuodelle 2017. Siinä ehdotetaan leikattavaksi vapaan sivistystyön määrärahoista 8,3 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 13:a miljoonaa euroa.

Ison Kirjan Tanja Laulaisen mukaan kyseessä on opistojen kannalta merkittävä summa.

– Tavoite on pyörittää toimintaa mahdollisimman hyvin, mutta totta kai tämä vaikuttaa tulevaisuuteen. Pyrimme pitämään hinnat sellaisina, että kaikilla on mahdollisuus opiskella, mutta se on hankalampaa, kun tuet vähenevät.


Säde Loponen