Nobelin rauhanpalkinto helluntailaiselle lääkärille
Kongolainen
lääkäri ja helluntaipastori Denis Mukwege sai lokakuun alussa Nobelin
rauhanpalkinnon yhdessä irakilaisen jesidiaktivisti Nadia Muradin kanssa.
Molemmat ovat vastustaneet sota-alueilla tehtävää seksuaalista väkivaltaa ja
pyrkivät auttamaan sen uhreja omaa turvallisuuttaan uhmaten.
63-vuotiaalla Denis Mukwegella on luja side Ruotsin ja
Suomen helluntailähetystyöhön. Ruotsin helluntailiikkeen lähetysjärjestö PMU
maksoi aikoinaan kongolaisen helluntaipastorin pojan lääketieteen opinnot.
Lisäksi Mukwege on PMU:n ja Fidan yhteisten lähettien, Veikko ja Mirja
Reinikaisen, pitkäaikainen työtoveri.
Reinikaiset työskentelivät Mukwegen kanssa 1980-luvulta
lähtien ja auttoivat häntä perustamaan Panzi-sairaalan Itä- Kongon Bukawuun
vuonna 1999. Syyskuussa 1996 Mukwegen henki säästyi sen ansiosta, että hän
pakeni Veikko Reinikaisen ajaman jeepin kyydissä sotaa rajan yli Ruandan
puolelle.
– Olemme sitä odottaneet ja toivoneet, että se tapahtuisi.
Denis Mukwege on ollut monta vuotta ehdokkaana ja saanut lukuisia
rauhanpalkintoja. Koimme, että nyt palkinto menee oikeaan osoitteeseen,
kommentoi Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Omisti palkintonsa uhreille
Denis Mukwegen perustamassa 400-paikkaisessa Panzi-sairaalassa
on noin 20 viime vuoden aikana hoidettu yli 50 000:ta sodassa seksuaalista
väkivaltaa kokenutta. Potilaissa on ollut kaikenikäisiä parivuotiaista
lapsista 80-vuotiaisiin. Tämän valossa on helppo uskoa, että Itä-Kongo on
sotaraiskausten vuoksi yksi maailman vaarallisimmista paikoista naisille.
Mukwege tekee gynekologina väsymättä työtä seksuaalista väkivaltaa
kokeneiden hyväksi. Nobel-palkintonsakin mies kertoi omistavansa kaikille
seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille naisille.
Reutersin mukaan Mukwege tähdensi, että ”palkinnolla
on todellista merkitystä vain, jos se auttaa saamaan ihmiset liikkeelle
muuttamaan aseellisten konfliktialueiden uhrien tilannetta”.
BBC:lle hän totesi tilanteen Kongon demokraattisessa
tasavallassa vaikeutuneen hiljattain uusien kapinallisryhmien myötä.
– Olen pahoillani, kun joudun sanomaan, että kolme vuotta
sitten tilanne oli parempi, mutta nyt monet aseelliset ryhmät kasvavat taas ja
raiskattujen naisten määrä lisääntyy jälleen.
Lämmin ja miellyttävä persoona
Osa Fidan työntekijöistä on tavannut Denis Mukwegen myös
henkilökohtaisesti. Harri Hakola tapasi hänet vuosi sitten Brysselissä, jossa
kongolaislääkäri oli puhumassa kristillisten kehitysyhteistyö- ja humanitääristen
järjestöjen tapaamisessa.
– Koin hänet erittäin lämpimäksi. Hän on erinomainen puhuja
ja esiintyjä mutta myös tavallinen ja helposti lähestyttävä, todella
miellyttävä persoona. Hänen kanssaan oli tavattoman helppoa lähteä
keskustelemaan, Hakola luonnehtii.
Myös mediassa on huomioitu Mukwegen poikkeuksellinen humaanius:
se, miten toisaalta karismaattinen ja kiireinen persoona pysähtyy jokaisen
hoitamansa ihmisen luo ja kohtaa heidät erittäin kunnioittavasti.
– Hän on niitä harvoja läpikotaisin hyviä ihmisiä. Hän
todellakin välittää, ei korkeissa kammareissa, vaan todellakin tekee, Kongon
konfliktialueilla Mukwegen kanssa kiertänyt Elisabeth Rehn totesi Iltalehdelle.
Kutsu Suomeen vetämässä
Denis Mukwege on avoin uskostaan ja on ilmaissut
julkisesti, että usko Jumalaan sekä raiskauksen uhrien sinnikkyys auttavat häntä
jatkamaan.
Kolmisen vuotta sitten Mukwege puhui Ruotsin helluntaikonferenssissa
Nyhemissä. Hän sanoi, että sekä Kongon noin miljoonan jäsenen helluntailiike
että Panzi-sairaala ovat ruotsalaisten ja muiden kansojen esirukouksen
hedelmää. Aiheesta kertoo PCJP, helluntaikarismaattinen rauhaa ja oikeutta
edistävä järjestö nettisivuillaan.
Mukwege on saanut tunnustuksia rauhantyöstään aiemminkin,
muun muassa Olof Palme -palkinnon ja YK:n ihmisoikeuspalkinnon (2008) sekä
Saharov-palkinnon (2014). Vuonna 2016 Time-lehti listasi hänet maailman
sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.
Fida on kutsunut tuoreen nobelistin Suomeen jo ennen palkinnon
myöntämistä. Se, milloin Mukwege ehtii vastata kutsuun, on vielä toistaiseksi
auki.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...