Muut mediat 48/2016

Luterilainen pastori Tapio Syrjätie ei olisi lähtenyt ”valtakunnan hommiin” ilman armolahjoja (Uusi Tie 46/16).

Saarnaa valmistellessaan hän rukoilee sekä ymmärrettävästi että kielillä. Inspiraatio löytyy yhä uudestaan Raamatun ja Pyhän Hengen työn kautta.

– Armolahjat ovat työvälineitä, jotka kirkastavat aina Jeesusta. Silloin Kristus tulee suureksi, myös meille itsellemme. Lahjoja tulee käyttää Pyhän Hengen hallinnassa ja sopusoinnussa Raamatun kanssa. Hän määrää meitä, me emme häntä. ––

– Joskus profetia voi olla vain yksi lause. Sano se silloin, kun saat sen. Älä ala selitellä sitä, silloin se voi mennä pieleen.


Marjo Juutilainen kantoi kiusaamisen arpia aikuisuuteen asti (Askel 11/16).

– Olin helppo uhri, joka yritti jopa ymmärtää kiusaajia ja selittää heidän käytöstään. Vasta aikuisena, vihatyö-kurssilla tajusin, että olin sekä jätetty että jättäytynyt mitättömän rooliin, ja että vihani oli pukeutunut suruasuun.

– Minun olisi myös helppo antaa anteeksi, jos joku pyytäisi. –– Nyt pitää antaa anteeksi vain mielessään ja päästää itse irti; ehkä sen vuoksi en tunne katkeruutta. Jos joku miettii omaa käytöstään, niin suosittelen: Ota yhteyttä häneen, jota kiusasit! ––

– Vanhemmat välittivät meille oman lapsen uskonsa, jossa ei ole portaita taivaaseen vaan jossa ihminen kelpaa Jumalalle – vaikka ihmisten edessä ei kelpaisikaan.


Ultrajuoksu eli maratonia huomattavasti pidempien matkojen juokseminen on opettanut Jori Branderille paljon myös kristittynä elämisestä (Rauhan Sanomia 5/16).

Miten ultrataival poikkeaa kympistä, puolimaratonista tai maratonista? Mielestäni omakohtaisesti oleellisin ero on siinä, että ultramatkalla ei voi olettaa onnistuneella valmistautumisella välttävänsä henkistä synkkää yötä. Matkan varrella kohtaa toki euforisia hetkiä, mutta aivan varmasti myös pitkiä synkkääkin synkempiä kausia, joiden aikana taistellaan keskeyttämisen kiusausta vastaan. ––

Siinä missä ultrajuoksija ei välty kohtaamasta pelkäämäänsä pimeyttä, siinä uskovakin joutuu kohtaamaan elämän helteet ja sateet sekä päivät ja yöt. Vaikka kuinka yritämme vakuuttaa itsellemme, ettei yö koskaan tule, se ei muuta tosiasiaa yöstä silloin, kun hämärä laskeutuu yllemme.

Jumala ei tahdo meidän sulkevan silmiämme kärsimykseltä tai kieltävän sitä, vaan hän on kutsunut meidät kohtaamaan sen Kristuksessa ja kulkemaan sen kautta hänen kanssaan. Herra Jeesus ei kiellä meiltä itseään missään elämän tilanteessa, vaan hän kulkee kanssamme synkimmänkin yön läpi.