Muunneltavuus on päivän sana seurakuntarakennuksissa
Porvoon helluntaiseurakunnassa on totuteltu viime vuosina saamaan positiivista palautetta yllättävästä asiasta. Joidenkin mielestä seurakunnalla on maan helluntaiseurakuntien hienoimmat vessat.
Kieltämättä remontoiduissa saniteettitiloissa on erilaista rauhaa ja tasapainoa kuin julkisten tilojen vessoissa yleensä. Valaistus on vaihtunut kliinisestä pehmeään. Valkoisen rinnalle on saatu lämpimiä värisävyjä. Peilinkehykset ovat koristeelliset ja designlavuaarin reunalla hymyilee orkidea.
Seurakunnan pitkäaikaista, hiljattain väistynyttä puheenjohtajaa Olavi Hakolaa vessojen suosio naurattaa. Toisaalta Hakolan mukaan remontin yhteydessä saatiin sitä, mitä lähdettiin hakemaankin.
– Ihmiset valitsevat nykyään ravintoloitakin sen mukaan, minkälaiset käymälät niissä on. Meilläkin haluttiin sisustamisratkaisuilla tehdä tiloista houkuttelevampia ja viihtyisämpiä.
Porvoossa remontti ei rajoittunut vessoihin. Koko rukoushuone on käynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana läpi suuren muutoksen näkymättömästä talotekniikasta pintoihin asti, ja projekti jatkuu vielä vuosia.
Avaruutta on lisätty kaatamalla seiniä, muuttamalla valaistusta ja valitsemalla miellyttäviä pintamateriaaleja.
1960-luvulta tähän päivään
Sisustussuunnittelija Kati Punju puhuu luonnonvalon merkityksestä. Seurakuntasali voisi ihanteellisimmillaan olla vaalea ja avara, maltillisilla värisävyillä höystettynä.
– Nyt käyttäisin vaaleaa lilaa ja saven eri sävyjä. Tilojen olisi kuitenkin hyvä olla muunneltavissa ja ajanmukaistettavissa.
Sisustusteknikko Lea Hursti on niin ikään sitä mieltä, että tilat ”tulisi voida päivittää” aika ajoin. Siksi liian betonoidut ratkaisut ovat harvoin toimivia.
Hursti suunnitteli Helsingin Siion-seurakunnan salin uuden ilmeen. Uudistetuille vaaleille seinille kiinnitettiin värikkäitä, läpikuultavia akryylilevyjä.
– Niillä pystyttiin muuttamaan salin ilme täysin.
Siionin vanhaan elokuvateatteriin tehty kokoussali oli lähes täysin 1960-lukuisessa asussaan. Saliin saatiin avaruutta vaalentamalla, valaisemalla ja värivaloille suunnitelluilla alttariverhoilla.
Hurstin mukaan Siionin ja joidenkin muiden seurakuntien ongelma on ”hengailutilojen” puuttuminen.
– Aulan tulisi olla iso ja avara. Se toivottaa tervetulleeksi ja siihen on helppo siirtyä kokouksen jälkeen juttelemaan ja vaikkapa juomaan kahvia.
Porvoossa aulaa avartavat kattoon kiinnitetyt naulakot ja suuret peilipinnat.
Kova lattia ei huou lämpöä
Lea Hursti ja Kati Punju toivovat löytävänsä sisustuksissa jonkin punaisen langan tai teeman, johon kokonaisuus nojautuu.
– Tila ei saa pyytää anteeksi olemassaoloaan, Punju sanoo. Lea Hursti pitää haasteellisena sitä, että seurakunnassa tulisi viihtyä monenlaisia ihmisiä.
– Ei salia voi suunnitella vain naisille, ja laittaa kukkia joka paikkaan. Salia käyttävät myös miehet, nuoret ja eri kulttuureista tulevat muut ihmiset.
Kati Punjun mukaan lattia on seurakuntatilassa usein ongelmallinen sisustamisen kannalta. Helposti valitaan kova klinkkerilattia, joka on usein myös edullisin ratkaisu.
– Kova lattia on tietenkin helppohoitoinen, mutta lämpöä se ei kyllä tuo.
Punjun unelmalattia saliin olisi tällä hetkellä leveälankkuinen lautalattia, joka on samanaikaisesti juhlava ja kodikas. Muutenkin hän yhdistäisi saleihin lämpöä ja ylevyyttä ja veisi visuaalisuutta asteen verran nykyistä pidemmälle.
– Jos voisi tehdä salin aivan alusta, siinä voisi olla esimerkiksi korkeat ristikkoikkunat, hienot ja mukavat tuolit ja vaikkapa suuria kattokruunuja, Punju kuvailee.
– Salihan symboloi seurakuntaa Kristuksen morsiamena. Sen on oltava juhlavassa kunnossa.
Harrastetiloja kaivataan
Monet rukoushuoneet ovat olleet rakennusteknisesti yksinkertaisia, talkoovoimin toteutettavissa. Tämä on johtanut juhlasalipainotteisuuteen, eikä harrastetiloja juuri ole. Porvoossa entinen kostea kellari sai uuden elämän nuorisotilana.
Kerhotiloissa käytännöllisyys on arvossaan.
– Tarvikkeiden tulisi olla helposti saatavilla. Sinänsä kerhotilat ovat usein harmillisen karuja, vaikka ne voisivat hyvin olla kodikkaitakin, Kati Punju sanoo.
Lea Hursti toteaa, että nykyään olisi osattava huomioida lapsiperheet jo suunnitteluvaiheessa. Siionissa vanha projektorihuone salin perällä saanee uuden elämän lastenhuoneena, josta on hyvä näköyhteys kokoukseen.
Porvoossa katutason sali saa lähitulevaisuudessa uuden sisustuselementin, biljardipöydän.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...