Murentaako uusi opetussuunnitelma kristillistä ihmiskäsitystä?
Koulujen syyslukukausi on käynnistymässä, ja sen myötä uudistettu perusopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS) otetaan käyttöön.
Ohjeistusta on luonnehdittu entistä kokonaisvaltaisemmaksi ja lapsilähtöisemmäksi. Siinä painotetaan oppilaan aktiivisuutta, vuorovaikutteisuutta sekä yksilön hyvinvointia ja kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten moniarvoistuminen ja teknologian kehitys, on niin ikään otettu huomioon.
Joitakin kristittyjä ovat huolettaneet moniarvoisuuteen ja seksuaaliseen tasa-arvoon liittyvät painotukset. Tulisiko uskovien vanhempien olla niistä huolissaan? Mitä käytännön seurauksia uudistuksilla on?
Ei dramaattisia muutoksia
Seinäjokinen luokanopettaja Kai Loikkanen muistuttaa, että opetussuunnitelmatyö on osa normaalia koulutyötä. Valtakunnallinen OPS määrittelee sen, mitä ja miten kouluissa tulee opettaa, sekä antaa suuntaviivoja oppimateriaalin tekemiseen.
– Maakunnalliset sekä paikkakunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat täydentävät valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Jälkimmäisissä voidaan ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet.
Loikkanen näkee suunnitelmien päivittämisen tärkeäksi, jotta opettajakunta pysähtyy aika ajoin miettimään opetuksen sisältöjä.
– Muutokset käytännön koulutyössä eivät kuitenkaan ole niin dramaattisia kuin aiheeseen liittyvästä uutisoinnista voisi joskus päätellä, hän sanoo.
Luokanopettaja ja Keski-Uudenmaan kristillisen alakoulun apulaisrehtori Mari Vesin näkee, että uusi opetussuunnitelma vaikuttaa koulutyöhön enemmänkin toimintakulttuurin kuin sisältöjen osalta.
– Tarkoitus on ottaa oppilaat alusta asti mukaan suunnittelemaan, millä tavoin kunkin aihepiirin asioihin perehdytään. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota koko prosessiin, ei pelkästään tulokseen.
– Lisäksi keskustelua on entistä enemmän, ja sisältöjä ei ole enää määritelty kovin tarkasti, joten opettajan aktiivisuus ja persoona korostuvat.
Tasa-arvo kuuluu kristillisyyteen
Kai Loikkanen katsoo, että pääosa valtakunnallisen opetussuunnitelman sisällöstä sopii edelleen hyvin yhteen kristillisen maailmankatsomuksen ja ihmiskuvan kanssa.
– Koululaitoksen historia ja kehitys pohjautuvat perimmiltään kristillisille arvoille, ja se näkyy edelleen vaikkapa yksilön arvostamisena ja heikomman tukemisena. Ihmisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ilman muuta osa kristillistä ihmiskäsitystä.
– Toki OPS heijastelee nykypäivän yleistä ajattelua, joten sieltä löytyy myös sisältöjä, joita ei voi uskovana täysin allekirjoittaa.
Esimerkiksi pyrkimys sukupuolineutraalisuuteen tuntuu Loikkasesta joissain kohdin yliampuvalta.
– Mutta luotan vahvasti siihen, ettei peruskoulussa lähdetä kovin helposti hötkyilemään radikaalien virtausten mukaan. Alueellisia ja yksilöllisiä eroja toki on.
– Suurimmat käytännön muutokset lienevät teknisen ja tekstiilityön oppisisältöjen ja ryhmien yhdistäminen sekä liikunnantuntien pitäminen entistä useammin yhdessä.
Uskovilla on ääni
Myös kristillisessä koulussa on otettava kantaa esimerkiksi evoluutioon ja sukupuolineutraaliuteen, vaikka toimilupa jopa edellyttää kristillisen arvopohjan esillä pitämistä.
– Opetamme kaikki ne oppisisällöt, jotka pitääkin, mutta tuomme aina esille Raamatun näkökulman. Esimerkiksi sukupuolineutraalisuuden sijaan puhumme erilaisuuden kunnioittamisesta ja kohtaamisesta myös mieheyden ja naiseuden ilmaisemisessa.
Opettajat peräänkuuluttavatkin yhteiskunnallista valveutuneisuutta ja kunnioittavaa vuoropuhelua eri tavalla ajattelevien kanssa. Uusi opetussuunnitelma painottaa kodin ja koulun yhteistyötä, joten keskusteluun voivat osallistua myös vanhemmat.
– Koulumaailman muutoksiin vaikuttaa myös se, ketkä pitävät suurinta meteliä. Kristityillä vanhemmilla on yhtä lailla oikeus kertoa, mikä heidän perheessään on tärkeää, Mari Vesin huomauttaa.
– Luontevien kontaktien kautta on mahdollista vaikuttaa koulun arkeen ja tukea niitä monia opettajia, joiden ajattelussa kristilliset arvot ovat edelleen korkeassa kurssissa. Jos joku asia huolestuttaa, kannattaa asia ottaa rakentavassa hengessä esille vaikkapa vanhempainvarteissa, Kai Loikkanen rohkaisee.
Elina Rautio
”Kasvatusvastuu on perheillä”
Kehityspsykologi Päivi-mariaKuivamäki katsoo, että moniarvoistunut koulumaailma ja seksuaalisuuden murros pakottavat kristittyjä vanhempia kasvatusvastuun ottamiseen.
– Pohjoismaissa on perinteisesti heitetty pallo koululle, vaikka kasvatusvastuun tulisi olla vanhemmilla. Perhe on se paikka, jossa lapsi saa pohjan identiteetilleen ja arvoilleen.
Kun koulu ei tarjoa enää pelkästään yhden maailmankatsomuksen mukaista opetusta, ”kotipesän” merkitys korostuu. Perheen maailmankatsomus on se peili, jota vasten lapsi voi arvioida muita näkemyksiä.
– Alakouluikäinen ei ole vielä kehityspsykologisesti valmis valitsemaan omaa maailmankatsomusta. Samoin sukupuolisuus on vielä hyvin kehittymätön, Kuivamäki selventää.
Hän kehottaakin vanhempia vahvistamaan lapsensa sukupuoli-identiteettiä tyttönä ja poikana mutta välttämään turhia stereotypioita, joissa tyttö saa tykätä vain ”tyttöjen jutuista”.
– Lapsi tulkitsee aikuisten katseista, onko hän tai hänen edustamansa sukupuoli hyvä. Nähdyksi tuleminen on tärkeää, koska lapsi muokkaa identiteettiään palautteen perusteella.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...