Kirjapajan kustannuspäällikkö Eeva Johansson ei ole huolissaan nuorten lukemisen vähenemisestä. Hän uskoo, että lukemisen määrä on suht ennallaan, tekstiä vain tulee vastaan eri paikoissa kuin ennen.
– Ei enää lähdetä siitä, että vain perinteinen kirjoihin kirjoitettu teksti on jotain. Nuoret elävät tekstien ympäröiminä. Netti on täynnä tekstiä, samoin pelimaailma.
Ja tätä kirjojen ja sanomalehtien sivuilla tasaisesti soljuvaan tekstimassaan tottuneen aikuisen on usein vaikeaa ymmärtää – kyllä nuori lukee, mutta eri tavalla kuin aikuinen. Nykyisin puhutaan monilukutaitoisuudesta, mikä merkitsee taitoa hankkia, yhdistää ja arvioida tietoa eri muodoissa eri lähteistä.
Äidinkielen opettaja Jari O. Hiltunen vahvistaa käsitystä jopa lukemisen määrän kasvamisesta.
– Netin käyttö perustuu lukemiseen ja kirjoittamiseen, mikä lienee lisännyt kokonaislukemisen määrää esimerkiksi vuorokautta kohti merkittävästi.
– Toisaalta printtikirjojen ja -lehtien lukeminen on vähentynyt. Netti on printtimedialle ja perinteiselle kirjankustannustoiminnalle sekä uhka että mahdollisuus.
Eeva Johanssonin mukaan nuoret eivät vieläkään ole omaksuneet e-kirjaa käyttöönsä.
– Tämä on huomattu meillä esimerkiksi lukion oppikirjoissa. Nuoret haluavat paperisen version.
Elämä ja kuolema kiinnostaa
Kirjakauppojen myyntitilastoista ja kirjastojen lainaussuosikeista voi päätellä, että nuoret lukevat nyt fantasiaa ja dystopiaa. Fantasia kuvaa usein kuvitteellista historiaa, dystopia taas ei-toivottua tulevaisuutta, jossa yhteiskunta on muuttunut arvoiltaan kylmemmäksi ja raaemmaksi.
– Tämä on mielenkiintoista siksi, että nykynuorta näyttää kiinnostavan elämä ja kuolema. Ollaan siis kristinuskonkin ytimessä, Eeva Johansson arvioi.
Hän ottaa esimerkiksi suositun, myös elokuvaversion saaneen Veronica Rothin kirjoittaman Outolintu- kirjasarjan, jossa yksi henkilö antaa henkensä, jotta muut saavat elää.
– Kirjoista huomaa, että kirjailija on tunnustava kristitty. Juuri nykykirjojen päätymistä elokuviksi Johansson pitää yhtenä osoituksena muutoksesta lukuympäristössä.
Sirpaleina siellä täällä
Palataan silti peruskysymykseen: onko niin, että nuoret vain pörräävät netissä, eivätkä yksinkertaisesti osaa lukea perinteisille kirjoille tyypillistä tekstimassaa? Eeva Johansson välttää dramatisoimasta asiaa.
– Varmasti tulee aina olemaan nuoria, jotka lukevat paksuja romaaneja ja niitä jotka eivät lue. Opettaja Sami Aro-Panula Iso Kirja -opistosta katsoo, että lukemisen sirpaloituminen pienemmiksi palasiksi voi heikentää kokonaisuuksien haltuunottoa.
– Netistä lukeminen todennäköisesti aiheuttaa sen, että kaikki eivät lue joitain kokonaisuuksia, esimerkiksi koko artikkelia, vaan ensisijaisesti ne osat, jotka itseä kiinnostavat. Netin avulla luetaankin aiempaa useampia tekstejä, mutta pätkiä sieltä ja täältä.
Tarina puhuttelee yhä
Eeva Johansson pitää Raamattua yhä hyvin tärkeänä lukulähteenä, myös nuorille.
– Raamatussahan on esillä kaikki ne teemat, joita nuori pohtii. Useimmiten vielä elämänläheisesti, jännittävien kertomusten kautta käsiteltyinä.
– Kyllä Raamattua olisi hyvä yhä hyödyntää nuorisokirjallisuudessa. Kertomuksia voi muokata nuoren kielelle, reformaation hengessä. Raamattu voidaan saattaa sille kielelle, jota lukija ymmärtää parhaiten. Minkälainen voisi olla hyvä kristillinen romaani 2010-luvun nuorelle?
Jari O. Hiltunen uskoo tarinan voimaan.
– Aidosti kristillisiä kirjoja taitaa nykyisin olla aika vähän tarjolla. Toivon, että joku kirjoittaisi samanlaisia kirjoja kuin Riku Rinne tai Nicky Cruz aikoinaan, Hiltunen sanoo.
Hiltunen ottaa esiin kirjan KK – Kuoleman kauppias (Kuva ja Sana 2000), joka kertoo Kari Korhosen nousemisesta huumemaailmasta nuorisotyöntekijäksi.
– Monet amispojat ovat sen lukeneet ja tykänneet tavattomasti, olivat sitten olleet uskossa tai eivät.
– Hyvä kristillinen kirja tähyää pinnan alle, kyseenalaistaa perinteisen ja yleisesti hyväksytyn ja osoittaa lukijalle havainnollisesti, että kristinusko sisältää vastauksia vaikeisiin elämän ja kuoleman kysymyksiin, Hiltunen määrittelee.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...