Migri ja kirkot etsivät yhteistä säveltä

Turvapaikanhakija poikkeaa kantasuomalaisesta siinä, että kääntymyksestä ja uskonvainon uhasta saattaa olla hänelle yhteiskunnallista hyötyä. Siksi vastuullinen seurakunta kastaa uskoon tulleet turvapaikanhakijat vasta varmistuttuaan kääntymyksen aitoudesta. Kuva: Rauno Nytorp
Turvapaikanhakija poikkeaa kantasuomalaisesta siinä, että kääntymyksestä ja uskonvainon uhasta saattaa olla hänelle yhteiskunnallista hyötyä. Siksi vastuullinen seurakunta kastaa uskoon tulleet turvapaikanhakijat vasta varmistuttuaan kääntymyksen aitoudesta. Kuva: Rauno Nytorp
”Helluntaiseurakunnan pastorin antamaa lausuntoa henkilön kristillisestä vakaumuksesta voidaan pitää lähinnä yksityishenkilön näkemyksenä asiasta, eikä sille voida antaa suurta painoarvoa vakaumuksen uskottavuutta arvioitaessa.” Näin tylysti todetaan Ristin Voiton  haltuunsa saamassa, Maahanmuuttoviraston eli Migrin viime syksynä laatimassa asiakirjassa.

Asiakirja liittyy erään kristityksi kääntyneen ja Suomessa helluntaiseurakuntaan kasteen kautta liittyneen turvapaikanhakijan tapaukseen. Dokumentissa Migri perustelee, miksi se ei pitänyt henkilön kääntymystä ja siitä hänelle hänen kotimaassaan aiheutuvaa turvallisuusuhkaa todellisena eikä katsonut henkilön siksi tarvitsevan turvapaikkaa.

Asiakirjassa todetaan lisäksi, että ”helluntaiseurakunnan antama kastetodistus ei välttämättä osoita vakaumuksen aitoutta samalla tavalla kuin luterilaisen kasteopetuksen saaminen”. Kaiken kaikkiaan asiakirjasta huokuu epäilys, että helluntaiseurakunnissa kastetaan kevyin perustein, henkilöiden vakaumusta tarkemmin selvittämättä.

Se, kohdistuiko Migrin epäluulo laajemminkin vapaakristillisiin yhteisöihin, ei tekstistä käy ilmi. Sittemmin virastossa on kuitenkin vaihtunut toinen ääni kelloon; kiitos loppuvuodesta järjestettyjen tapaamisten, joissa Migrin ja kirkkojen edustajat keskustelivat muun muassa edellä mainituista asenteista.

Syyskuussa maahanmuutovirastossa vieraili laaja kirkonjohtajien delegaatio, ja joulukuussa tapasivat Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari Pöntinen, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sekä Migrissä turvapaikkapuhutteluista vastaavat johtajat Hanna Helingon johdolla.

Joulukuun tapaamisessa Migrin edustajat lupasivat ottaa vakiintuneiden yhteisöjen kastetodistukset huomioon aiempaa vakavammin, kunhan seurakunnat liittävät mukaan riittävän kattavan kuvauksen siitä, miten henkilö on kääntynyt ja kuinka paljon ja millaista opetusta hän on saanut.

– Keskustelut olivat erittäin hedelmällisiä. Saimme runsaasti lisää tietoa siitä, miten eri seurakunnat ja kirkot selvittävät kääntyneiden vakaumusta ennen kastetta ja jäseneksi ottamista, Hanna Helinko toteaa.

Aloitteen tapaamisten järjestämiselle oli tehnyt SENin pakolaistyöryhmä.

Epäoleellisia kysymyksiä

Turvapaikanhakijoita kohtaavat kristillisten yhteisöjen edustajat ovat kritisoineet Migriä paitsi seurakuntien lausuntojen vähättelystä myös siitä, millä tavalla henkilöiden vakaumusta on turvapaikkapuhutteluissa arvioitu.

Esimerkiksi vapaakristillisiin yhteisöihin kuuluvien hakijoiden uskon aitoutta on saatettu tentata kysymällä kirkollisista juhlapyhistä tai liturgisista väreistä. Luterilaiselta on puolestaan voitu kysyä, milloin hänestä tuli kristitty, ja kun hän on vastannut luterilaisen opetuksen mukaisesti, että kasteessa, se on tulkittu vääräksi vastaukseksi, Mari Pöntinen luettelee.

– Maahanmuuttovirastossa on ollut paljon uskonto-osaamisen vajetta, mikä on tehnyt turvapaikkapuhuttelut heikkolaatuisiksi. Tämä on ollut meille suuri huoli, onhan kyse kirkkojemme jäsenistä, Pöntinen sanoo.

Islamista kristityksi kääntyneiden tapauksissa yksi ongelma on ollut myös se, että tulkit ovat usein olleet muslimeja, jolloin kääntyneen voi haastattelutilanteessa olla äärimmäisen vaikea sanoa mitään entisen uskontonsa vastaista.

Migrin sinänsä oikea tavoite arvioida kääntymysten uskottavuutta yhteneväisin kriteerein on vääntynyt irvikuvakseen.

Kirkkokuntarajojen hahmottaminen vaikeaa

Hanna Helinko tunnistaa edellä mainitut ongelmat, vaikka korostaakin, ettei turvapaikkapäätöstä ole koskaan tehty yksittäisen knoppikysymyksen perusteella.

Migrin näkökulmasta seurakuntien kastetodistusten suurin ongelma on ollut se, että osa kasteista näyttää toimitetun ilman kastettavan kunnollista tuntemista. Tämä on noussut esille etenkin tapauksissa, joissa henkilö on kääntynyt kristityksi Suomessa ja vetoaa sitten siihen, että on kotimaassaan vaarassa joutua vainotuksi. Tällöin joudutaan arvioimaan sitä, pyrkiikö henkilö näennäisen kääntymyksen avulla hankkimaan itselleen turvapaikkaperusteen, Helinko kertoo.

– Näillä ihmisillä on suuri motivaatio jäädä Suomeen. Jos henkilö on jo kotimaassaan harjoittanut kristinuskoa ja sen vuoksi tullut vainotuksi, se on selkeämpi tapaus.

Pöntisen ja Matikaisen mukaan näennäisten kääntymysten vaara tiedostetaan kirkoissa.

– Kerroimme, että emme mekään voi hyväksyä pikakasteita: ne ovat ongelmallisia vielä enemmän meille. Ehdotimmekin, että jos turvapaikkakäsittelyssä tulee tällaiselta vaikuttava kastepaperi vastaan, käsittelijä ottaisi yhteyttä kyseisen kirkon johtoon, Esko Matikainen toteaa.

Migriläisillä oli tapaamisessa mukanaan kastetodistuksia, joita virastossa oli pidetty epäilyttävinä. Ilmeni, että monet niistä olivat seurakunnista, jotka eivät kuulu mihinkään vakiintuneeseen kirkkokuntaan tai liikkeeseen.

Matikaiselle ja Pöntiselle syntyi mielikuva, että Migrissä on ollut erityisiä vaikeuksia erottaa helluntailais-karismaattisia yhteisöjä toisistaan, ja käytännössä kaikki nopeasti, ilman kasteopetusta kastavat seurakunnat on rinnastettu helluntaiseurakuntiin.

– Kerroin, että helluntailiike on tehnyt pitkään ja vastuullisesti työtä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden parissa, Pöntinen toteaa.

Matikainen puolestaan kuvasi sitä, miten uskoontuloa helluntaiseurakunnissa arvioidaan samalla tavalla niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajienkin tapauksessa.

– Sanoin, että vaikka emme sataprosenttisesti kastettavien vakaumuksen selvittämisessä onnistukaan, yleensä kuitenkin.

– Migrin tulisikin keskittyä arvioimaan sitä, onko kastetodistuksen antanut taho luotettava, eikä asettua seurakuntien yläpuolelle arvioimaan niiden jäsenten vakaumuksen aitoutta.

Koulutusta virkamiehille

Keskustelun aikana sovittiin, että jatkossa Migrin turvapaikkapuhuttelijat pyrkivät kiinnittämään huomiota niihin näkökohtiin, joita kirkot itse pitävät tärkeinä kristityksi kääntymisessä. Kirkkojen edustajia on menossa kouluttamaan Migrin työntekijöitä nyt tammikuussa.

Arvioinnin kehittämiseen tähtää myös Maahanmuuttoviraston organisaatioon perusteilla oleva erillinen uskontoasiantuntijan virka.

Pöntinen ja Matikainen puolestaan lupasivat ohjeistaa seurakuntia ja kirkkoja siitä, mitä asioita kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan puolesta annettavissa lausunnoissa on syytä ottaa esille.

Kaksikko pitää Migrin muuttunutta suhtautumistapaa tärkeänä, vaikka se tapahtuikin kovin myöhään: toissa vuonna jätetyistä yli 30 000 turvapaikkahakemuksesta käytännössä kaikki on jo käsitelty.

Hanna Helinko vakuuttaa, että ketään ei haluta palauttaa vainottavaksi kotimaahansa eikä sitä lain mukaan saa tapahtuakaan.

– Tämä on meidän ja kirkkojen yhteinen intressi, samoin tapausten hyvä selvittäminen.


Heikki Salmela




Uskonvaino keskeinen turvapaikkaperuste


Vuosina 2015 ja 2016 Suomeen saapui noin 38 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikönjohtajan Hanna Helingon mukaan uskonnollisiin syihin liittyvä vaino on keskeisiä hakemuksissa toistuvia turvapaikkaperusteita.

– Suomessa kristinuskoon kääntyneet muodostavat näistä yhden ryhmän. Sitten ovat henkilöt, jotka jo kotimaassaan ovat edustaneet vähemmistöuskoa ja kokeneet vainoa sen vuoksi. Tähän ryhmään kuuluu runsaasti myös sunnien ja shiiojen välistä konfliktia paenneita muslimeja, Helinko kertoo.

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan