”En pidä juutalaiskristitty-nimityksestä”

Messiaanisen juutalaisen identiteetti ei avaudu helposti

"
Kunpa juutalaiset tutustuisivat oman uskonsa juuriin. Jeesus-messias on ollut Tooran ja muiden pyhien kirjoitusten sivuilla aina, Hillel Tokazier miettii. Hän on 1980-luvulta alkaen tehnyt useita gospellevyjä. Kuva: Anssi Tiittanen
Kunpa juutalaiset tutustuisivat oman uskonsa juuriin. Jeesus-messias on ollut Tooran ja muiden pyhien kirjoitusten sivuilla aina, Hillel Tokazier miettii. Hän on 1980-luvulta alkaen tehnyt useita gospellevyjä. Kuva: Anssi Tiittanen

Hillel Tokazier on yksi harvoista Jeesukseen uskovista suomen­juutalaisista. Hän ei kuitenkaan katso kääntyneensä kristityksi.

Adventin aikana muusikko Hillel Tokazier liittyy pienilukuiseen joukkoon suomen­juutalaisia, jotka juhlivat Messiaan syntymää. 

 

– Olen niitä, jotka uskovat Jeesuksen sanomaan pelastuksesta.

 

Tapaamme Tokazierin viihtyisässä kodissa, jonka sisustusta hallitsee muusikon valkoinen flyygeli. Sivistyskodin kirjahylly on väärällään klassikoita, ja onpa joukossa myös vanhoja juutalaisia kirjoja, joiden kellastuneiden sivujen äärellä tuntee olevansa juutalaisen uskon juurilla.

 

Minkälaisena Jeesus-messiaaseen uskovan suomalaisen juutalaisen hengellinen identitetti piirtyy?

 

– Olen messiaaninen juutalainen. Mutta minua ei saa sanoa juutalaiskristityksi, Tokazier lähtee avaamaan hymyillen.

 

”Messiaaninen juutalainen ei käänny”

Tokazier valmistaa espresson. Kahvikone röhisee ja täräyttää lopuksi höyryt ulos. 

 

Hillel Tokazierille juuri juutalais­kristitty-käsite on ongelmallinen. Ongelma juontaa juurensa siihen, että kun juutalainen alkaa uskoa Jeesukseen messiaana, kristityt innostuvat mutta eivät ymmärrä juutalaisen yhä olevan juutalainen.

 

– Juutalainen voi olla uskossa Jeesukseen olematta nimetty kristityksi. Messiaaninen juutalainen ei useinkaan edes varsinaisesti käänny kristityksi, Tokazier yrittää avata, edelleen hymyillen.

 

– Minä pidän kiinni omasta juutalaisesta traditiostani, niin kuin Jeesuskin teki, enkä ole kääntynyt mihinkään. Se että olen messiaaninen, vain vahvistaa juutalaisuuttani.

 

Uskovien kristittyjen on usein vaikea ymmärtää juutalaista identiteettiä, eikä messiaaninen juutalaisuuskaan ole niin yksinkertainen asia kuin mitä monet kristityt kuvittelevat.

 

Toisaalta, eihän Jeesuskaan käyttänyt seuraajistaan kristitty-nimitystä. Oli vain Jeesukseen uskovia ihmisiä. Ensin juutalaisten joukossa, myöhemmin eri puolilla maailmaa.

 

– Pietari oli juutalainen. Paavali oli juutalainen, Tokazier pudottelee.

 

Hillel Tokazier on osa tätä ensimmäisten juutalaisten Jeesuksen seuraajien jatkumoa. Juutalaisuus ei hänellä ole vaihtunut kristinuskoon. 

 

– Eikä tule vaihtumaan, Tokazier tähdentää.

 

– Näen itse juurissani sen, mikä Jeesuksellakin oli. Koko Uusi testamentti on jatkumoa Vanhalle testamentille. Jeesus ei tullut kumoamaan vaan täyttämään lain.

 

Kun Tokazier puhuu apostoleista ja Jeesuksen vaiheista maan päällä, hän puhuu kuin omasta porukastaan. Tämä hämmästyttää uskovaa kristittyä. Kuinka kukaan voikaan kokea identiteettitason yhteyttä Raamatun lehdillä esiintyvien henkilöiden kanssa, ja jopa itsensä Messiaan kanssa.

 

Kun rakkaus vaivaannuttaa

Tokazier on seurannut pitkään kristillisten seurakuntien Israel-
ja juutalaisrakkautta. Suurilta osin se on tukenut, lohduttanut ja tuntunut omalta, mutta siitä löytyy myös vaivaannuttavia piirteitä. Joskus rakkaus tuntuu puhuttelevan vain Israelin ystävää it­seään mutta juutalainen voi tuntea sen kanssa osattomuutta.

 

– Helsingissä yritettiin vuosia sitten perustaa messiaanista seura­kuntaa. Juutalaisia oli mukana ehkä yksi tai kaksi. Loput olivat juutalaisuudesta innostuneita kristittyjä, Tokazier kuvailee.

 

Kristittyjen parissa on kasvava joukko ihmisiä, jotka tekevät melkein mitä tahansa, jotta löytäisivät geeneistään viitteitä juutalaisuuteen. Täysjuutalainen seuraa tällaista innostusta hämmentyneenä.

 

Tokazier tietää, että messiaanisuus etenee Israelissa juutalaisten parissa, hitaasti mutta varmasti.

 

– Moni siellä kristityksi kääntyvä juutalainen on kuitenkin ympärileikkaamaton, omia juutalaisia juuriaan tuntematon ihminen, Tokazier sanoo.

 

– Evankelistat puhuvat ympäri näitä juuriaan tuntemattomia ja yrittävät käännyttää heidät. Heitä pitäisi lähestyä Vanhan testamentin sanoman pohjalta. Päättäkööt sitten itse.

 

Seurakunnat kasvavat Israelissa pitkälti Venäjältä ja muualta Israeliin muuttaneiden juutalaisten uskoontulojen myötä. Monen uus­-israelilaisen juutalaisuus on ollut kuitenkin totta lähinnä papereissa.

 

Vaikka Tokazier näkee kehityksessä hyvääkin, juutalaisten ryhtyminen kristityiksi selvästi vaivaa flyygelin ääreen istahtavaa messiaanista juutalaista.

 

Hän toivoo, että hapuilevat juutalaiset syventyisivät oman uskonsa juuriin ja tunnistaisivat sitten Jeesus-messiaan, josta kirjoitukset ovat koko ajan puhuneet Tooran ja muiden pyhien kirjoitusten sivuilla.

 

Holokaustin hipaisu

Hillel Tokazierin, 73, elämässä on elokuvallisia aineksia.

 

Lapsuutensa hän vietti pitkälti samoilla kivi-Helsingin kulmilla kuin myöhemmätkin vaiheensa.

 

Valko-Venäjällä syntynyt isoisä oli ollut tsaarin armeijan tarkka-
ampuja. Palveluksen päätyttyä sotilailla oli ollut oikeus perheineen asettua silloiseen asemakaupunkiin. Tokazierien juurtuminen imperiumin luoteisreunalle Helsinkiin osoittautui myöhemmin siunaukseksi: Suomi oli yksi harvoista paikoista Euroopassa, jota holokaustin kau­heus pääsi vain hipaisemaan.

 

Sodan jälkeen Euroopan juutalaisten kokema tuho ja häväistys näkyi sionismin voimistumisena. Oma maa Israel oli viimeinkin totta, ja se koettiin lupausten täyttymisenä.

 

Tokazier viihtyi lapsesta saakka Helsingin synagogassa ja oli juutalaisnuorten porukassa suhteellisen uskonnollinen poika. Hän muistaa kiihkeän hartaasti rukoilleet vanhat, parrakkaat miehet, jotka ikävöivät Siioniin.

 

– Moni heistä ei koskaan saanut itse nähdä Jerusalemia.

 

Rockia pianolla

Tokazierin kotona soivat amerikkalaiset viihde­levyt perinteisen juutalaismusiikin rinnalla.

 

Pikku-Hillel alkoi jo varhain tapailla pianoa omin päin. Korvaan tarttui iskelmä ja etenkin rock, ja sormet alkoivat liikkua koskettimistolla vikkelästi.

 

Konservatiivisten vanhem­pien mielestä klassinen musiikk­i­koulutus kuului yleissivistykseen. Hillelkin tankkasi vuosien ajan menuetteja ja etydejä, välillä väkevästi turhautuen. Hänen unelmansa oli soittaa ammattimaisesti rockia, pianolla.

 

Tokazier valmistui monien vaiheiden jälkeen diplomiekonomiksi. Talousalan töitä hän on tehnyt elämän varrella kuitenkin vain asuessaan Israelissa 1970-luvun alussa. Musiikki vei miestä nuoresta pitäen.

 

Hillel Tokazier kuuluu suomalaisen progressiivisen rockin pioneereihin. Hän soitti ja liikkui samoissa piireissä muun muassa Tasavallan Presidentti- ja Wigwam -yhtyeiden kanssa.

 

Koko kansan iloinen pianomies hänestä tuli 1980-luvulla poltto­aineyhtiön mainoksien myötä.

 

Synagoga yhä rakas

Onko Hillel Tokazierilla koskaan ollut sellaista vaihetta, että hän olisi halunnut ottaa etäisyyttä juutalaisuuteen ja heittäytyä uskovaksi kristityksi?

 

Tokazier menee mietteliääksi.

 

– Ei kristityksi mutta messiaaniseksi kyllä. Silloin, kun minua ei ymmärretty juutalaisten parissa.

 

Kun Tokazier alkoi tehdä gospelia 1980-luvun lopulla, joku saattoi huudahtaa synagogassa: ”Katsokaa, kristitty tulee!”

 

Ortodoksijuutalaisuutta edustava Helsingin seurakunta oli pitkään hyvin konservatiivinen.

 

– On se sitä monella tavalla edelleenkin. Miehet ja naiset istuvat yhä eri puolilla salia. Tapa käsitellä uskoa on myös hyvin traditionaalinen, ja traditioita yllä­pidetään tietoisesti.

 

Seka-avioliittojen, siirtolaisuuden ja yhteiskunnan yleisen muutoksen myötä tiukkuus on tietysti jonkin verran höllentynyt. Tokazierkin on osa Helsingin juutalaisten porukkaa omana messiaanisena itsenään.

 

Kristittyjen kanssa hän osallistuu Artist network -rukous­ryhmään.

 

– Heitän siellä usein juutalaisen kommentin tai selityksen päivän tekstiin, Tokazier hymyilee.

 

Maailman kuuluisin juutalainen

Hillel Tokazier on huomannut, että antisemitismi ei Euroopassa hellitä.

 

– Minulla ei ole mitään arabeja tai muslimeja vastaan. Suomessakin olemme tataarien kanssa olleet aina veljeskansa.

 

– Islam on silti tällä hetkellä eräs suurimpia vaaroja Euroopassa. Tottakai Israel tekee valtiona myös virheitä. Mutta kyllä se vanha juutalaisviha aina nousee esiin, oli Israel minkälainen tahansa.

 

Muutosta on tapahtunut myös kristillisissä seurakunnissa.

 

– Piispat tuntuvat olevan mukana boikoteissa. Eikä kirkoissa enää rukoilla omaisuuskansan puolesta. 

 

Ehkä sitä messiaaninen juutalainen kaipaisi adventtiaikana: että samaan ikiaikojen Jumalaan uskovat kristityt muistaisivat myös juutalaisia juuriaan ja rukoilisivat Jumalan omaisuuskansan puolesta. 

 

– Vapahtaja Jeesus oli, on ja tulee aina olemaan maailman kuuluisin juutalainen. Ja hän noudatti kaikkia juutalaisia perinnäissääntöjä.

 

 

Anssi Tiittanen


(5.12. klo 12:51) Juttua muutettu. Tekstissä väitettiin alun perin, että "Raamatussakaan ei käytetä kristitty-sanaa". Kristityt mainitaan tällä nimityksellä kuitenkin Apostolien teoissa ja 1. Pietarin kirjeessä. Tekstiin on muutettu asia muotoon: "Toisaalta, eihän Jeesuskaan käyttänyt seuraajistaan kristitty-nimitystä."



Teema
34/2016Sateet

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan