Mediahiljaisuus ärsyttää Tussea

Thorleif Johansson tunnetaan kenties maan kontaktointuneimpana kameleonttikristittynä. - Luterilaiset kysyivät joskus, olenko helluntailaisten desantti kirkon piirissä. Kuva: Anssi Tiittanen
Thorleif Johansson tunnetaan kenties maan kontaktointuneimpana kameleonttikristittynä. - Luterilaiset kysyivät joskus, olenko helluntailaisten desantti kirkon piirissä. Kuva: Anssi Tiittanen
Thorleif Johansson on kristillisten mediapiirien idealisti ja propellipää, joka kutsuu eri medioiden edustajat koolle ja ilmoittaa, että nyt riittää.

Eletään kevättä 2009. Suomi-TV -kanava on juuri aloittanut toimintansa. Neuvotteluhuoneessa Keravalla Johansson heittää pitkän repliikin kristillisen median mahdollisuuksista ja ”megafoniefektistä”, jonka avulla kristillinen sanoma voitaisiin eri medioiden vahvalla yhteispelillä saada näkyviin yhteiskunnassa nykyistä vahvemmin.

Johansson saa nyökkäilyjä ja kannatusta ajatukselleen, mutta kuten tavallista, mitään erityistä innostusta saati toimintaa ei synny. Kun kahvit on juotu, elämä jatkuu taas entisellään. Thorleif ”Tusse” Johanssonin, 69, sydämen agendaan on kuulunut aina kristittyjen yhteispeli. Erityisesti kristillinen media on Johanssonin ajatuksissa ollut luonteva näyttämö yhteydelle.

– Suomessa usko ei ole osa normaalia elämää. Siitä ei voi puhua. Ja tämä on Johanssonia rieponut aina. Elämäntehtävänä on ollut median avulla moukaroida reikiä maallistuneen yhteiskunnan ja kristillisen maailman välillä jököttävään näköesteeseen.

Kesän alussa hän vastaanotti seurakuntaneuvoksen arvonimen, pitkälti ansioistaan kristillisen median piirissä.

Mustan huumorin kylväjä

Thorleif Johansson syntyi vuonna 1947 Turussa. Hänen ollessaan viisivuotias perhe suuntasi Helsinkiin. Toisin kuin moni luulee, Johanssonit eivät olleet ruotsinkielisiä, eivät edes kaksikielisiä. Ruotsin Johansson opetteli vasta aikuisiällä. Pääosin siksi, että kyllästyi tilanteisiin, jossa hänelle alettiin puhua ruotsia, kun hän sanoi nimensä.

– Kumpikaan asia, ruotsinkieliseksi luuleminen tai turkulaisuus, ei traumatisoinut minua kuitenkaan kovin pahasti, Johansson sanoo tyypilliseen tapaansa.

Johanssonin kanssa keskustellessa huomaa joutuvansa mustan huumorin, ironian ja tasaisena vuona valuvien nokkeluuksien saartamaksi. Johansson ei ole narsisti – keskustelukumppani saa tilaa ja tulee kuunnelluksi. Hyvät keskustelutaidot ja sydämestä kumpuava avarakatseisuus ovat mahdollistaneet hänelle hämmästyttävän laajan ystäväpiirin.

Parhaita kavereitaan Johansson roimii armotta. Kuullessaan tutun nimen, hän ilmoittaa vihaavansa tätä ”koko sydämestään”. Kun toinen ystävä sattuu puheeksi, Johansson kertoo olevansa aikeissa vetää häntä ”seuraavalla kerralla turpaan, kun nähdään”. Kyseessä on kollimainen kielileikki, humoristin tapa sanoa, että rakastaa ja ikävöi.

Ristin Voiton renessanssi

Helluntaiseurakuntien piirissä Thorleif Johansson tunnetaan Ristin Voiton pitkäaikaisena toimitussihteerinä. Johanssonin ajalle sattui lehden tarunhohtoinen kulta-aika. Tabloid-uudistus 1970-luvun lopulla onnistui ja ylivainioilaisen herätyksen myötä RV:n ja Hyvän Sanoman levikit nousivat historiallisiin lukemiin.

Ristin Voitto jaettiin vuonna 1980 jokaiseen suomalaistalouteen.

– Muistan, kun lehtirekat lähtivät eri puolille maata. Seurakuntalaiset vastasivat lopullisesta jakelusta.

1980-luvun lopulla lehtiä alettiin toimittaa atk-pohjaisesti, ja muutos toteutettiin Johanssonin luotsaamana. Samoihin aikoihin kustannusliikkeessä alkoi myös eräänlainen renessanssiaika.

Thorleif Johansson sekä muutamat kollegat, kuten toimittaja Heikki Paatelma ja graafikko Soili Kokkonen, alkoivat hivuttaa kustannusliikkeen lehtiä moderniin suuntaan. RV:n Helluntainuori- liite sekä lopulta lyhytikäiseksi jäänyt kokeilu, nuorisolehti Aika, muodostuivat nuoren sukupolven äänitorviksi.

”Halusin säilyttää työpaikkani”

Modernisoinnin taustalla oli Johanssonin ja aatetovereiden huoli tuolloisten helluntailaisten nuorten, niin sanotun Heinola-sukupolven, hiljaisesta eriytymisestä herätysliikkeen pääuomasta. Uusi tyyli ja muuttuneet näkökulmat eivät miellyttäneet monia. Toimituksen puhelin soi, ja toimitalossa Tikkurilassa alkoi vierailla karvalakkilähetystöjä eri puolilta maata lyömässä nyrkkiä pöytään.

– Lähetystöläiset eivät useinkaan olleet vanhuksia, vaan kolme-nelikymppisiä, Johansson korjaa mielikuvaa harmaista panttereista. Hän arvioi, että kun omat lapset ovat pieniä, on vielä helppoa olla jyrkkä ja kantaa vahvoja periaatteita. Lasten kasvaessa aikuisiksi joutuu kohtaamaan elämän kipuja.

– Kaikkivoipaisuuden tunne katoaa. Ihmiset myös kasvavat uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Yhtä kaikki, 1990-luvun alkupuoli oli Ristin Voitossa myrskyisää aikaa. Vuosikokousten puheenvuoroissa talousvaikeuksille löydettiin syylliset: Aika-lehti, Missa Concordiae -levy sekä Vilho Mäkelän kirja Ihmisen puolella. Johansson kävi veljespäivillä pyytämässä anteeksi sitä, että Hyvän Sanoman kannessa esiintyneellä missi Anne Pohtamolla oli kuvassa korvakorut.

– Se oli pelkkää teatteria. Halusin säilyttää työpaikkani, Johansson myöntää nyt.

Lama-aika ei ollut otollinen muutoksille. Irtisanomiskierrokset nujersivat lopulta Ristin Voiton renessanssin.

Myös Thorleif Johansson väsähti. Vuonna 1995 hän erosi helluntaiseurakunnasta ja liittyi luterilaiseen kirkkoon. Edellisenä vuonna hän oli lopulta puolipakolla irtisanoutunut Ristin Voitosta.

Helluntailaisuuden selittäjä

Mitä pitäisi tapahtua, että Thorleif Johanssonista tulisi jälleen helluntailainen?

– En oikein osaa ajatella asiaa noin, Johansson sanoo hetken mietittyään.

– Ihmisen syntyperä vaikuttaa asioihin. Katson, että jos olisin puolalainen, olisin varmaankin harras katolilainen. Jos kreikkalainen, varmaankin harras ortodoksi.

Vastaus piirtää kuvaa Johanssonin vahvasta ekumeenisuudesta. Hän kertoo, ettei jaksa kiistellä opin kysymyksistä, mutta seuraa keskusteluja mielenkiinnolla.

Toisaalta, tarkoittaako Johansson sitä, että kaikkien pitäisi vain tajuta liittyä luterilaiseen kirkkoon, ja sillä saataisiin kuvio kuntoon?

– En tarkoita tätä. Tottakai kaikille kirkoille ja liikkeille on paikkansa. Ne tavoittavat eri ihmisiä.

Ristin Voiton ajan jälkeen Johanssonista tuli luterilaisen Kotimaa- konsernin kehitysjohtaja. Kun huippuhommat kirkon piirissä avautuivat, tuliko koskaan sellainen tunne, että ähäkutti, hellarit.

– Ei tullut. Minä olen nähnyt tehtäväkseni selittää helluntailaisuutta luterilaisille, ja toisin päin. Johansson on muun muassa isännöinyt luterilaisia merkkihenkilöitä Juhannuskonferenssissa. Jukka Paarma jopa kirjoitti kirjassaan, että vierailu Keuruulla oli yksi hänen arkkipiispa-aikansa miellyttävimpiä kokemuksia.

Vastapainona hiljaisuus

Luova elämäntapa vaatii vastapainoksi hiljaisuutta ja joutenoloa. Thorleif Johansson kertoo, että he voivat hyvin olla Arja-vaimon kanssa kokonaisen vapaapäivän kotona aivan hiljaa, omiin touhuihin keskittyneenä.

– Kysymys ei ole mököttämisestä. Me vain olemme hiljaa.

Arjan hän tapasi nuorena yliopistolla opiskellessaan biokemiaa. Nykyään Johansson viettää paljon aikaa Patmos-saarella, josta on tullut hänelle toinen sydämen koti.

Patmoksella on rantakahvila, jonka omistaja osaa odottaa Johanssonia saapuvaksi. Hän tuo vakiopaikalleen istahtavalle, kaljulle suomalaismiehelle (kuten Johansson itseään kuvailee) kahvin ja toteaa: ”On aika aloittaa.”

Johansson kirjoittaa Patmoksella näytelmää. Sen aiheena on anteeksiantamus. Näytelmä ei liity helluntaiherätykseen, sen verran kirjoittaja paljastaa. Kun näytelmä aikanaan esitetään, se nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä.

– Tai sitten käykin niin, ettei käsikirjoitus valmistu koskaan.


Anssi Tiittanen

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan