Helluntaiseurakuntien maahanmuuttajatyössä eletään aikaa, jossa osa seurakunnista jo muistelee menneitä kiireisiä vuosiaan maahanmuuttajien parissa, kun taas osassa seurakuntia on tarvetta koko seurakunnan kulttuurin kehittämiseen monikulttuurisemmaksi.
Tilanne on jo melko vakiintunut noin viiden vuoden takaisen turvapaikanhakijapiikin jäljiltä. Maaseudun vastaanottokeskukset on enimmäkseen suljettu ja oleskeluluvan saaneista suurin osa on muuttanut isompiin kaupunkeihin.
– Seurakuntien monikulttuurisuustyö etenee yleensä kolmessa vaiheessa: on usein yllättäen alkava ensivaiheen maahanmuuttajatyö, joka hiljalleen vakiintuu seurakunnan toimintamuodoksi. Kolmas vaihe on aidosti monikulttuurisena elävä seurakunta, jossa eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset toimivat yhdessä, kuvailee vuoden alussa Helluntaikirkon monikulttuurisuustyön asiantuntijan osa-aikaisessa pestissä aloittanut Juha Lehto.
Lehdon tehtävänä on muun muassa tukea ja varustaa seurakuntia niiden tiellä kohti aitoa monikulttuurisuutta. Lehto työskenteli aiemmin vastaavassa roolissa Fidassa, kunnes todettiin, että luontevampi paikka helluntailiikkeen monikulttuurisuustyön ”tukiyksikölle” olisi Helluntaikirkon puolella, jossa toimii myös monikulttuurisuustoimikunta.
Maahanmuuttajatyön viime vuosien kysymys on ollut, miten pitää uskoontulleet maahanmuuttajat seurakunnan yhteydessä erityisesti muuttotilanteessa.
Helluntaikirkon monikulttuurisuustoimikunnan puheenjohtajan Pirjo Raunion mukaan ihmisiä häviää seurakuntayhteydestä eniten juuri paikkakunnan vaihdon yhteydessä mutta myös oleskeluluvan saamisen jälkeen. Hän ei silti usko, että ainoa syy häviämisiin olisi se, että seurakunnassa olisi käyty vain turvapaikan toivossa.
– Olemme huomanneet, että saattaen vaihtoon seurakunnasta toiseen pitäisi panostaa vielä enemmän ja esitellä uusi seurakunta muuttajalle kädestä pitäen, eikä antaa evästykseksi vain ”etsi Muayad” [Helsingin Saalem-seurakunnan arabityöntekijä].
Toisaalta joillekin maahanmuuttajille on syntynyt niin tiivis suhde pieneenkin paikallisseurakuntaan, että erityisesti perheitä on palannut suuremmista kaupungeista takaisin maaseudulle.
Pirjo Raunion mielestä avain maahanmuuttajajäsenten juurruttamisen seurakuntaan on saada heidät mahdollisimman pian mukaan ihan tavalliseen arjen toimintaan suomalaisten rinnalle – eli elää aidosti monikulttuurisena seurakuntana.
– Ei suoriteta ohjelmaa toisillemme vaan tehdään yhdessä, Raunio tiivistää.
Korona on ravistellut muutenkin seurakuntien tapoja toimia, joten se voi auttaa myös kasvussa monikulttuurisemmaksi yhteisöksi, Juha Lehto arvelee.
– Prosessi on pitkälti sama kuin nuoren sukupolven valtuuttamisessa seurakunnan johtoon, Lehto mainitsee.
Hän kertoo, että helluntailiikkeen monikulttuurisuustyöhön tavoitellaan samanlaista alueellista yhteistyötä kuin Helluntaikirkossa ja Hyvä Sanoma ry:ssä jo on. Yhden ihmisen kun on haastavaa hahmottaa koko maan tilannetta.
Helluntaiseurakunnilla on Lehdon mielestä hyvä mahdollisuus olla tiennäyttäjiä seurakuntien monikulttuuristumisessa.
– Toivon, että näky kaikkien kansojen kodista voisi syttyä helluntailaisten sydämissä.
Anna Vuorinen
Etäraamattupiiri kerää osallistujia ympäri maailman
Helsingin Saalemissa alkoi helmikuussa arabiankielinen etäraamattupiiri, joka kerää kahdesti viikossa 30–50 osallistujaa. Osa katselee lähetystä Suomen rajojen ulkopuolella, esimerkiksi USA:ssa, Hollannissa tai Lähi-idässä.
Helsingin Saalem-seurakunnan arabityöntekijän Muayad Namroodin organisoima piiri on palvellut erityisesti korona-aikana muidenkin seurakuntien maahanmuuttajatyötä ympäri Suomea.
– Perustin arabityötä tekeville yhteisen WhatsApp-ryhmän, jossa tiedotetaan tilaisuuksista ja jonka kautta tieto tunneista leviää arabiankielisille uskoville, Namrood kertoo.
Etäraamattutunteja on järjestetty kesä- ja joulutaukoja lukuun ottamatta joka viikko tiistai- ja torstai-iltaisin, jotta päivän työt ovat takana itse kullakin. Muayad Namrood kertoo, että osallistujat ovat hyvin aktiivisia ja kesä- ja joulutauot ovat harmittaneet monia. Zoomissa pidettyjä tapaamisia onkin tarkoitus jatkaa, vaikka koronarajoitukset lakkaisivat.
Namrood kertoo kuitenkin olevansa huolestunut korona-ajan vaikutuksista yhteisöllisyydestä nauttivien arabikristittyjen uskonelämään. Omankieliselle raamatunopetukselle on tarvetta, jotta ihmiset pääsisivät kasvamaan uskossaan.
– Suurin osa kurssilaisista on asunut Suomessa jo useita vuosia mutta ottaa vasta ensiaskeleita uskontaipaleellaan. Olemme käyneet läpi esimerkiksi syntiinlankeemusta, Raamatun merkitystä, jumalakuvaa, armoa ja Pyhää Henkeä.
Etäraamattupiiriin on osallistunut kuunteluoppilaina myös arabiaa opiskelevia suomalaisuskovia.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...