Luterilaiset ja helluntailaiset tähtäävät julkiseen sovintoon
Helluntailiikkeessä erityisesti vanha polvi muistaa monia kokemuksia luterilaisten kirkonmiesten tylystä suhtautumisesta hengellisenä häirikkönä pidettyä vähemmistöyhteisöä kohtaan. Etenkin helluntaityön alkuvaiheiden osalta voidaan monilla paikkakunnilla puhua jopa suoranaisesta vainosta. Negatiivista asennetta lietsoivat piispoja myöten esitetyt kriittiset, jopa poleemiset kannanotot.
Myöhemmin huonoa kohtelua luterilaisen kirkon edustajien taholta on koettu esimerkiksi perheenjäsenten hautaamiseen, yleisten tilojen käyttöön ja koulujen uskonnonopetukseen liittyvissä tilanteissa.
Nämä ja muut luterilaisten ja helluntailaisten yhteisen historian kipupisteet olivat pääpuheenaiheena evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntailiikkeen neuvottelukunnan syystapaamisessa Helsingin Saalem-seurakunnassa 14. marraskuuta.
Keskustelu oli osa yhteisöjen välistä anteeksiantoprosessia, ja tällä kertaa aihetta tarkasteltiin erityisesti helluntailaisten kokemusten näkökulmasta. Aiheesta alusti kirkkohistorioitsija, opetusneuvos Jouko Ruohomäki.
Edellisessä, viime keväänä pidetyssä tapaamisessa kuultiin yleinen alustus luterilais-helluntailaisten suhteiden kehityksestä luterilaisesta näkökulmasta, ja tulevaisuudessa mahdollisesti kuullaan vielä luterilaisen kirkkohistorioitsijan näkemys 1900-luvun alun tapahtumista.
Prosessin lopullisena tavoitteena on, että yhteisöjen edustajat esittävät molemminpuoliset anteeksipyynnöt ja -antamiset jossakin julkisessa tilaisuudessa.
Tämä tapahtunee viimeistään vuonna 2018, helluntailaisten ryhmän puheenjohtaja, Suomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto ja luterilaisten ryhmään kuuluva Kirkkohallituksen ulkoasian osaston asiantuntija Tomi Karttunen arvioivat.
Alun perin maalissa oli tarkoitus olla jo ensi vuonna, mutta asian käsittelyä on hidastanut se, että neuvottelukunta kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa.
Tavoitteena vaikuttava prosessi
Ajatuksen molemminpuolisesta anteeksiantamisen tarpeesta esitti helluntaivaikuttaja Klaus Korhonen Ristin Voitto -lehden haastattelussa pari vuotta sitten. Neuvottelukunnan luterilaiset jäsenet huomasivat lehtijutun ja tarttuivat ideaan. Sovittiin, että kumpikin osapuoli tekee yhteisestä historiasta ensin oman tutkimuksensa, jotka sitten käsitellään yhdessä.
Usko Katto pitää huolellista paneutumista hyvänä. Hän korostaa, että helluntailaisillakin on kontollaan omat syntinsä suhteessa luterilaisiin: tuomitsevia ja ylimielisiä asenteita ja valheellisia tai pilkallisia sanoja, joita on yhtä lailla syytä pyytää anteeksi.
– Emme ole halunneet tehdä tästä pinnallista prosessia vaan oikeasti katsoa, mitä yhteisöjen suhteissa on historian aikana tapahtunut. Näin anteeksiantamisprosessista tulee kypsä ja vaikuttava, ja samalla voimme yhteisönä kasvaa, Katto sanoo.
– Me helluntailaiset tarvitsemme tätä prosessia luterilaisia enemmän.
Tomi Karttusen mukaan neuvottelukunnassa on pidetty erityisen tärkeänä henkilökohtaisten kertomusten huomioimista: sekä haavoittaneiden että voimaannuttavienkin kokemusten jakamista, ”jotta eletty todellisuus pääsee esiin”.
– On tärkeä tunnistaa menneisyyden varjot ja kulloinenkin reformaation tarve. Monikaan luterilainen ei ole kuullut tällaisia henkilökohtaisia helluntailaisten kokemuksia liikkeen alkuajoilta tai myöhemmistäkään vaiheista, Karttunen toteaa Jouko Ruohomäen alustukseen viitaten.
– Prosessi on osa ekumeenista kasvua, itsetutkistelua mutta myös iloa myönteisestä ekumeenisesta kehityksestä, jossa totuus ja armo, usko ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Tämä kasvattaa keskinäistä ymmärtämystä, omakohtaista koskettavuutta ja luottamusta.
Katto ja Karttunen ovat molemmat vakuuttuneita, että anteeksianto on Jumalan tahto ja sisältää siunauksen. Samalla se on jo itsessään merkki siunauksesta: historian kipeiden kokemusten avoin kohtaaminen osoittaa yhteisöiltä kypsyyttä ja vastuuntuntoa.
Vahva mandaatti Syyspäiviltä
Prosessin tavoitteena on, että anteeksiantamisen ja sovinnollisuuden ilmapiiri leviää myös paikallistasolle. Monin paikoin näin näyttääkin jo tapahtuneen.
Tästä saatiin maistiaisia Kotkassa lokakuussa järjestetyillä helluntailiikkeen Syyspäivillä, joilla Usko Katto kertoi anteeksiantoprosessista. Esityksensä lopuksi hän kysyi seurakuntien edustajilta, ovatko he valmiita antamaan anteeksi luterilaisten väärinkäytökset helluntailaisia kohtaan ja ovatko he toisaalta valmiita pyytämään anteeksi sitä, mitä helluntailaiset ovat tehneet väärin luterilaisille.
Käytännössä kaikki paikallaolijoista nostivat kätensä molempien kysymysten kohdalla.
Neuvottelukunnan helluntailaisryhmään kuuluvat myös Iso Kirja -opiston rehtori Pasi Parkkila, teologian tohtori Harri Koskela, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sekä pastorit Päivi Tyrni ja ruotsinkielisiä seurakuntia edustava Kenneth Grönroos. Ryhmän jäsenet nimitetään Syyspäivillä.
Luterilaisten delegaatiota johtaa Helsingin piispa Irja Askola, ja mukana on niin pappeja kuin akateemisia teologejakin.
Yhteisenä keskustelufoorumina toimiva neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1996.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...