Leirikeskusten tulevaisuudennäkymät

– Taloa vuokraavat joskus etelän helluntaiseurakuntien vierailevat ryhmät sekä luterilainen seurakunta. Myös saksalaisia, norjalaisia ja venäläisiä majoittuu silloin tällöin, Akujärvi kertoo.

Ukontuvalla pidetään monenlaisia leirejä, sukujuhlia, työntekijäpäiviä, pastoreiden virkistyspäiviä, naisteniltoja tai vietetään muuten vain aikaa. Ukontuvan käyttöaste on neljänkymmenen prosentin luokkaa. Varauskalenteria hoitava vanhimmiston jäsen Tapani Kauppinen tietää sesongin ulkopuoliset ajat:

– Hiljaista on lokakuulta helmikuulle, mutta joulut on lähes aina varattu. Myös kevätkesällä on usein kalenterissa tyhjää, vaikka se on sääskien takia parasta aikaa.

Maalämmöllä lämmitettävän ja ympäri vuoden asuttavan Ukontuvan ongelmana on sen huoltotöihin osallistuvien talkoolaisten ikääntyminen. Talo olisi vuokraajien jäljiltä aina tarkistettava, sillä omatoimisiivous ei välttämättä riitä.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Evijärven helluntaiseurakuntaan kuuluu vajaat sata henkeä. Myös siellä on oma leirikeskus, Kokkolahti, jonka lahjatontille valmistui vuonna 2007 parisataaneliöinen päärakennus lähes kokonaan talkoovoimin. Tontilla on lisäksi aikaisemmin valmistunut saunamökki ja kymmenen kesäasuttavaa mökkiä. Kaikkiaan alueelle voi majoittua 60–70 henkeä.

– Käytämme paikkaa lastenleireihin, perheleireihin, perhejuhliin sekä vuokraamme sitä koti- ja ulkomaisille lähetystyöntekijöille ja pastoreille virkistyskäyttöön. Myös lähiseudun seurakunnat pitävät Kokkolahdessa leirejä, pastori Jaakko Keto listaa.

Lastenleirejä on ollut vuosittain viisi tai kuusi. Paikka on käytössä lähinnä vain kesällä, mutta sähkö- ja ilmapumppulämmitteisessä päärakennuksessa on perinteisesti järjestetty seurakunnan jouluruokailu, sillä siellä on nykyaikainen laitoskeittiö. Talvisin saunatupa on palvellut avantouimareita.

Niin Ivalo kuin Evijärvikään eivät ole juuri markkinoineet leirikeskuksiaan. Ivalossa on keskusteltu käyttöasteen nostamisesta, mutta ongelmaksi nousee talkoovoimien rajallisuus. Samaan törmätään Evijärvellä. Kumpikin leirikeskus tuottaa vuokratuloina sen verran, että kulut saadaan peitettyä, mikäli isompia korjaustarpeita ei ilmene. Siivousfirmaa ei niillä tuloilla kannata käyttää. Käyttöasteen nosto merkitsee lisää töitä myös varauskalenterin pitäjälle ja taloudenhoitajalle.

Markkinointi saattaisi tuoda mukanaan myös hankalia linjauksia alkoholin käytön suhteen esimerkiksi seurakuntaan kuulumattomien vuokraajien perhejuhlissa. Tästä on Ivalossa ollutkin hieman kokemusta. Evijärvellä on keskusteltu vuokrahinnan korottamisesta, mutta asiaan ei ole siellä vielä tartuttu.

– Meillä leirikeskusta huoltaa pääasiassa eräs vanhempi pariskunta. Keväisin pidämme isommat talkoot. Työikäiset eivät paljoa jouda auttamaan, mutta tähän asti olemme vielä selvinneet, toteaa Jaakko Keto Evijärveltä.