”Kuvittelin joskus olevani moderni kosmopoliitti”

Lasse Heikkilän kotistudiossa on tehty musiikkia kolmisenkymmentä vuotta. Suomalaisen messun myötä kansansoittimet löysivät tiensä säveltäjän käsiin. Kuva: Anssi Tiittanen
Lasse Heikkilän kotistudiossa on tehty musiikkia kolmisenkymmentä vuotta. Suomalaisen messun myötä kansansoittimet löysivät tiensä säveltäjän käsiin. Kuva: Anssi Tiittanen
Säveltäjä Lasse Heikkilä kuulostaa tyytyväiseltä. Kristillisten merkkiteosten joukkoon nousseen, pian kaksikymmentä vuotta vaikuttaneen Suomalaisen messun itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan valmisteltava juhlaversio on saanut tuulta siipiensä alle. Yhtenä osoituksena tästä olivat toissa maanantaina järjestetyt harjoitukset, jossa soittajat saivat väljät kaavat tulkinnalleen.

– Käytimme papereita, joissa oli melodian ja sanoitusten lisäksi pelkät sointumerkit. Laskimme kappaleet alkuun ja katsoimme, mitä tapahtuu, Heikkilä myhäilee.

– Mukana on nyt todella hyviä soittajia, joiden persoonat pääsevät näin paremmin esiin.

Lasse Heikkilä kuuluu siihen kristillisten musiikintekijöiden harvalukuiseen porukkaan, joka tekee tarvittaessa pilkuntarkat sovitukset mille tahansa kokoonpanolle ylistystriosta sinfoniaorkesteriin. Nyt sellaiseen ei ollut tarvetta, eikä halua.

– Jos kirjoitan kaiken valmiiksi, se on sitten vain yhden miehen näkemys.

Yhtyemusiikin suuri ja kaunis mysteeri liittyy kysymykseen, kuinka ihmeessä eri soittajat löytävätkin toisensa ja yhdessä luovat teoksen, tuoden kukin keitokseen oman uniikin tulkintansa. Lasse Heikkilä muistuttaa, että toki on olemassa käytännön sanelemia rajoja.

– Vaikkapa sinfoniaorkesteri ei oikein voi soittaa improvisoiden. Mitä suuremmasta kokoonpanosta on kysymys, sitä vähemmän pelivaraa on.

Vaari-vainaan kannel

Suomalainen messukin on oma iloinen mysteerinsä. Teos on koonnut täysiä saleja syntymästään asti.

Vuonna 1998 messuun koottiin parin vuoden aikana syntyneitä lauluja. Mukaan levylle ja kiertueelle saatiin ennenkokemattoman hieno ensemble nuoria soittajia, laulajia ja tanssijoita. Kansanmusiikki ja -tanssi nähtiin Suomessa ensimmäistä kertaa merkittävässä osassa kristillisessä teoskokonaisuudessa.

Kappaleet ovat betonoituneet osaksi kristillisen yleisön yhteistä muistia. Sellaista silmäkulmaa tuskin on, joka ei olisi kostunut Ahti Paunun tulkitseman avauslaulun kohdassa, jossa poika odottaa isää sotarintamalta lomille, mutta kotiin saapuukin vain kaatuneen isän tekemä kannel. Pohjalainen uskontunnustus -kappale taas tuo tunnustukseen vastaansanomatonta eteläpohjalaista jämeryyttä. Messu päättyy toiveikkaaseen Viimeiset veneet -lauluun, jota on totuttu nyttemmin laulamaan myös hautajaisissa.

Ensi vuonna kiertävä uusittu versio on alkuperäistä pidempi. Puolitoistatuntinen kokonaisuus sisältää jopa väliajan. Mukana on kaikkiaan neljä uutta kappaletta.

– Messu huomioi aiempaa enemmän Suomen eri maakuntia. Nyt mukana on esimerkiksi karjalaisuus aiempaa vahvempana, Lasse Heikkilä kertoo.

Keikkoja messun kalenteriin on ensi vuodeksi merkattu jo 25. Tavoitteena tekijöillä olisi tehdä nelisenkymmentä esitystä.

– Nyt on vielä hyvä aika varata messu ensi vuodeksi, Heikkilä rohkaisee.

Suomalainen messu on osa valtioneuvoston hyväksymää Suomi 100 -ohjelmaa. Sen puitteissa järjestettäviin tapahtumiin on mahdollista hakea julkista rahoitusta, niin myös siis messun järjestämiseen.

Uudistettu messu voi yllättää

Suomalainen messu ei tunnu menettäneen ajankohtaisuuttaan kahdessakymmenessä vuodessa.

Uudistetussa messussa käydään läpi maan satavuotinen historia. Eikö pidetyn teoksen avaaminen ja pöyhiminen pelota säveltäjää?

– Olen valmistautunut kyllä siihen, etteivät kaikki uudistukset miellytä kaikkia, Lasse Heikkilä sanoo.

– Teos on kuitenkin nytkin kokonaisuus. Siitä ei voisi jättää pois mitään kokonaisuutta rikkomatta.

Ensi vuoden kiertueella pyritään myös jokaisella paikkakunnalla tekemään yhteistyötä paikallisen kuoron kanssa.

– Seurakunnissa on esitetty messua paikallisina versioina koko ajan. Ottamalla kuoroja mukaan haluamme yhdistää Valkia-ryhmän teoksen paikalliseen osaamiseen.

”En halua kieltää itseäni”

Lasse Heikkilän elämässä Suomalaisella messulla on suuri rooli. Julkaisu muodostui käännekohdaksi.

– Olin kuvitellut olevani moderni kosmopoliitti. Australiassa vietetty puolen vuoden jakso paljasti, että perusidentiteetiltäni olen juntti suomalainen, Heikkilä sanoo hymyillen.

Nelikymppistyvä säveltäjä luopui hiljalleen kahdesta peruskulttuurista, joihin oli tottunut siihen asti nojaamaan.

– Missa Concordiaessa keskeisenä vaikuttimena oli amerikkalainen rytmimusiikki. Myös akateeminen musiikillinen perinne oli jotain, josta jouduin luopumaan.

Heikkilän musiikki yksinkertaistui. Messun ohella hän on tällä vuosituhannella muun muassa säveltänyt ja kiertänyt lappilaislaulaja Sailan kanssa. Muutoksessa oli kysymys myös aikuistumisesta ja itsensä löytämisestä.

– Olisi tärkeää, ettei hukkaa itseään eikä kiellä itseään. Se oli ehkä aikanaan minunkin ongelmani, itsensä kieltäminen. Oli ikävää, että väheksyin omaa suomalaista perintöäni.

1990-luvulla Heikkilällä oli hetkensä näyttävissä uudistusjoukoissa, joissa hän kuitenkin tunsi kodittomuutta – samoin kuin perinteisissä seurakuntakuvioissa.

– En usko, että kukaan pitää minua enää radikaalina. Olen varmaan ollut joskus jollain radikaalilla aallolla, mutta se on tehnyt tehtävänsä ja tasoittunut.

”Toisille edistystä, toisille taantumusta”

Miten on, tulisiko suomalaisen kansanmusiikin näkyä enemmän seurakunnissa?

Kysymys saa Heikkilän mietteliääksi. Hän asettelee sanojaan hieman aiempaa tarkemmin.

– Afroamerikkalainen musiikki on meille tuontitavaraa. Toisaalta helluntailaisuuden juuretkin ovat siellä, Kaliforniassa. Tämä vaikuttaa myös seurakuntiin valtavasti, hän tyytyy sanomaan.

Heikkilä vaikuttaa kotiseurakuntansa Tampereen helluntaiseurakunnan musiikkitoimikunnassa. Tilanne on Saalemissa hänen mielestään tasapainossa. Musiikkikysymykset vetävät silti mietteliääksi.

– Toisille nykyinen tilanne on edistystä, toisille taantumusta. Jostain syystä vain tätä nykyistä yksinkertaista musiikkia pidetään ylistysmusiikkina.

Heikkilä käy läpi ajan virrassa pyörteilevää problematiikkaa.

– Kun olin nuori, pop ja rock olivat seurakunnissa käyttökelvottomia. Nyt nuorekkaassa seurakunnassa kaikki paitsi pop ja rock on käyttökelvotonta.

”Minä tarvitsen Kristusta”

Lasse Heikkilä teki aikanaan ratkaisunsa. Musiikin teorian opettajana hyvin pärjännyt moniosaaja hyppäsi vapaaksi taiteilijaksi.

– Minut koulutettiin siihen ajatukseen, että hakisin yliopettajan paikkaa konservatoriossa. Jakaisin sitä musiikillista osaamista, jota olin vuosia kartuttanut.

– Halusin kuitenkin jakaa ennen muuta hengellisiä löytöjäni. Musiikki oli työkalupakki, jolla voin ilmentää näitä löytöjäni ihmisille. Heikkilä palaa vielä evankeliumin välittämisen perusprobleemien äärelle.

– Meillä on vahvana mielikuva uloskutsutusta seurakunnasta. Evankeliointimme on usein sitä, että me täällä tarjoamme teille muutosta.

– Oma evankeliointini on nykyisin sitä, että kerron, että minä tarvitsen Kristusta. Minä haluan lähteä etsimään, haluaako joku tulla mukaan, Heikkilä kuvailee.


Tutustumiskierros Lasse Heikkilän kotistudiossa ja treenikämpällä RV-TV:ssä osoitteessa www.ristinvoitto.fi.


Anssi Tiittanen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan